Kalaallit Nunaanni ukiut 7.000-it matuma siornagut kangerlummi susoqarsimanera quajaatitigut paasineqarpoq

Takorlooriaruk ullut tamaasa aviisimik pappialaasumik paasissutissanik ulikkaartumik atuartarlutit. 

Naammassigukku inimi teqeqqumi qaleriiaat qaanut ilillugu. Piffissap ingerlanerani qaleriiaat portusiartussapput, aviisillu tamarmik ulloq naqiterneqarfitsik oqaluttuaralugu.

Immap naqqani marulluk aamma taamaappoq. Ikiat nutaat tamarluinnarmik piffimmut kiviorarfimmut tunngasunik paasissutissaqarput. Qanorli issava marullummik kinnerit taamanikkut ullumikkornit kiannerugallarmat avatangiisit qanoq issimanerannik oqaluttuartut nassaarisuugutsigit?

Taamaalillutik immikkuullarissumik paasisinnaassagaluarparput siunissaq qanoq isikkoqarumaarnersoq.

SIlap pissusaa allanngorartuarsimavoq nillernerulersarlunilu kiannerulersarluni. Sermersuaqarfimmi kingullermiilli arlaleriartumik kiannerusoqartarsimavoq. Piffissaq taamaattoq sivisunerpaallunilu kissarnerpaaq taaneqartarpoq ’holocæne klimatiske optinum’, ukiut 8.000-5.000 missaanni matuma siorna pisimasoq nunarsuup sorpiaaniinnersoq apeqqutaalluni. Ilisimatusarnermi nutaarluinnarmi marullummik kinnerit iluaqutigalugit pilerseqqinneqarpoq Nuup Kangerluani pissutsit ukiut 10.000-it kingulliit ingerlanerini qanoq ineriartorsimanersut. Taamaattumik maanna siunissaasinnaasoq kingumut takusinnaalerparput.

Immap naqqani silap pissusaanut toqqorsivik

Silaannaap allanngoriartornera ingammik Issittumi ersarippoq, kiannerujartorneratigut Kalaallit Nunaata Sermersua, iigartartut immallu sikua aakkiartorlutik. Qaammataasanit assilisat allanngortoqarneranut takussutissat ersarissut takutereerpaat. Ullutsinnili allanngornerit qanoq immikkuullaritsiginerat paasiniarutsigu piffissaq inunnit sunnerneqarsimanngitsoq pillugu ilisimasaqartariaqarpugut. Taamaattumik Nunarsuup silaannaata oqaluttuassartaanut utertariaqarpugut. Silap pissusaanut toqqortat pingaarutillit immap naqqaniipput, marulluk ukiut tusindilikkat ingerlaneranni ikianut kittarluni. Ilisimasassarsiornitsinni umiarsuit ilisimatusarnermut atorneqartut atorlugit umiartortarpugut ruujorillu savimerngit oqimaatsut takisut immap naqqanut ningillugit, arlalitsigut meterinik hunnorujukkaanik arlalinnik ititigisumut. Ruujorit kissimasunut pisarput tigusissuteqarnikkullu marulluk meterit arlalinnik takissusilik amusarparput. Marulluk silaannaap oqaluttuarisaanerani ukiuni tusindilikkaani arlalissuarneersoq.

Kissatsikkiartornerup nillertumik sunniutai

Naak Issittumi silaannaq kissatsikkiartoraluartoq Kalaallit Nunaanni kangerluit nillertuarsinnarput. Matumani peqqutaavoq iigartartunit imeq aattoq kangerlunnut kuuttarmat, kissatsikkartorneratigut iigartartut aakkiartornerisigut. Qanorli pisoqassava iigartartut suli aanneruppata? Kangerluit taamatut nillissuseqaannassappat?

Nuup Kangerlua Kalaallit Nunaata kujasissortaani kangerluit annersaraat. Tassani iigartartut pingasut kangerluit tikivillugit kuupput, taamaattumillu kangerluk ullumikkut nillertumik aannermit imaqarpoq iluliusaqarluarlunilu. Atlantikup imartaa kissarnerusoq tarajorninnerusorlu kangerluup avatinnguaniippoq.

Kangerluilli immallu naapinnerat annikillisinneqarpoq kangerluup paavani immap naqqani ikkannersaqarneratigut, iigartartuniit imeq nillertoq tarajoqanngitsorlu ilaliukkaanni killiliisutut illuni, taamaalilluni immap imaa tarajornitsoq kangerlummukartussaagaluaq killilerneqarluni. Iigartartup imaa iigartartup naqqaniit allamukaraangat immallu qaanit qummukarluni tarajukinneruneq peqqutigalugu inuussutissartat itinersamiit qummut immap qaanukartinneqartarput (titartagaq takuuk). Inuussutissat taakku kangerlummi inuunermut pingaarluinnartuupput, tappiorannartunut iluaqutaagamik, ingammik naasunit planktonit, nerisareqatigiinnermi allerpaajusut taamaalillutillu uumasut anginerit soorlu aalisakkat arferillu kangerlummi uumasinnaanerannut pingaarluinnartuullutik.

Nalunngilarput iigartartut piffissap holocæne klimatiske optimummip nalaani ullumikkornit kangerlummi ilorpasinnerusut. Ullumikkulli sumiiffiup ilarujussua sermimit qallersimammat takusinnaanngilarput nunap timaanut qanoq ilorparsimatiginersut.

Dinosaurusit ilaata immikkuullarissup kangerlummi annertuumik allanngortoqarsimanera takutikkaa

Dinosaurusit nalaani flagellatit kinnerniittut assigiinngitsut misissorneranni takussutissaq ersarissoq saqqummeriasaarpoq. Flagellatit ilagaat immikkuullarissoq dinosaurusit nalaanneersoq naasunnguamut eqqaanartupilussuaq, ilisimatuussutsikkullu pisariulaartumik taaguuteqartoq tassalu Nematosphaeropsit labyrinthus, taannalu ukiut 7.000-3.000 missaanni matuma siornagut annertuumik saqqummeriasaarsimalluni. Ullumikkut taamaattut taamaallaat takusarpavut annertuumik eqiterunnerni, immap sarfaa kissartoq tarajornitsorlu Atlantikumeersoq tassaniilluni. Misissorluarneratigut ersarissivoq taanna kiassutsini assigiinngitsorpassuarni uummaarittartoq tarajoqarnerusorli sumiiffigiumanerusarlugu, soorlu Atlantikup imaata sarfaaniittutut. Paasivarput ukiut 7.000- 3.000 matuma siornagut kangerlummi erngup annertussusaa annertuumik allanngortoq. Tarajorninnerulerluni. Matumani peqqutaasinnaavoq kangerlummi pissutsit naammattumik tarajornissimasut taamaalilluni dinosaurusit nalaanneersoq uummaarissimalluni, imaluunniit Atlantikup imartaata annertusineratigut avataaniit tikiunneqarsimasoq.

Killilersuut isasoq imarlu tarajornittoq isaalluni

’Marullummik pullasiornikkut’ ukiup ataatsip ingerlanerani imaani partikilinik katersuisumit paasivarput dinosaurusit nalaanersut ullumikkut kangerlummiinnerinut peqqutaasoq, imimineq avataaneersoq isaasimasoq taakkulu nassarlugit – imaannani kangerlummi namminermi uumasuusut. Maluginiassallugu pingaartuuvoq tamanna tassaammat ’marullummik pullatit’ siullersaat kisiartaasorlu kangerlummit dinosaurusit nalaannit flagellatinik misissuinermi atorneqartoq, taamaattumik misissuinernik amerlanerusunik suliaqaqqaartinnata imaassinnaavoq taanna ukiuni allani kangerlummi uummaarissimasoq. Misissuinitsigulli isumaqarpugut Atlantikup imartaa kissartoq tarajornitsorlu kangerlummut sarfarnissaminut periarfissaqarsimasoq kingullermik kiassuseq ullumikkornit gradinik ikittunik kiannerugallarmat. Aatsaat taamatut pisoqarsinnaavoq imermit tarajoqanngitsumit kinnerit annikillisimappata taamaalillunilu imeq tarajornittoq isaasinnaalerluni. Taamanikkut iigartartut ullumikkornit uukkarsimanerugallarmata taamatorpiaq pisoqarsimassasoq paasinarpoq. Sermip aanneraniit imeq kangerluup paavani ikkattumut anngutivittarsimanngilaq, ikkannersaq aannermiillu imeq killiliisutut atorlutik. Killiliinerat annertunerusimasuuppat dinosaurusit nalaannit naasungasunik immikkuullarissunik taama amerlatigisunik nassaarsimanavianngikkaluarpugut.

Kiannerunerata kangerlummi inuuneq allanngortikkaa

Ullumikkut allatut isikkoqarpoq. Kangerluk Sermersuarmiit imermit aattumit nillertumit sunnerneqarnerusimavoq, immallu sarfaa kissartoq kangerluup avataaniinnerusarluni. Killiliisoq atuussimavoq. Siunissami qaninnerusumi aamma taamaannissaa naatsorsuutigaarput. Nunarsuarli kissatsikkiartuinnassappat Sermersuarlu suli uukkarnerulluni ima pisoqarsinnaavoq itsaq pisimasutut nassaatsitut eqqaanartumik, imaq kissartoq kingumut kangerlummut ingerlaaqqilerluni. Tamannalu Kangerlummi inuunermut qanoq sunniuteqassava?

Kangerlummi inuuneq sunnerneqassaaq, quajaatit allanngornernut qisuariassammata, taakkulu uumasunut anginernut ilaatigut aalisakkanut arfernullu inuussutissatut tunngaviupput.

Qanga pisimasut paasigutsigit siunissaq aamma paasisinnaanerussavarput

Soorlu teqeqqumi aviisit qaleriiaartut siulitsinni pisimasunik toqqortaqarnerisuut marulluk aamma taamaappoq. Ilisimatusarnitsinni qaleriiaat taakku sunaassusersisinnaavavut oqaluttuartut piffissap ilaani ullumikkornit kiannerusimasoq. Ilisimatusarnerit taamaattut atorfissaqartippavut paasinninnerput silamillu pisuusaartitsisarnerit siunissamik allanngornissamut siulittuisitaasut paasineruniarlugit. Alloriarnerup tullerissavaa paasissutissaatitta periutsinik taamaattunik akunissaat misilerarniarlugu siunissami pissutsit kingumut ima pisoqartissinnaaneraat Atlantikumit imaq isaatilerlugu. Taamaassappat allanngornerit taamaattut Sermersuup aanneruneranik kinguneqassaaq siku imermut kissartumut toqqaannartumik attaveqalerpat.

Saniatigullu kangerlummi uumassusillit sunnerneqassapput, tamannalu sumiiffimmi inuppassuarnut aalisarnermik piniarnermillu isumalluuteqartunut sunniuteqarsinnaavoq.

Anna ph.d.-nngorniutaata suliniutip ’Towards a blue Arctic Ocian’ ilagaa, tassaasoq DFF Sapere Audemut aningaasaliissutaat (9064-000398) ilitsersuisuanit ilisimatuumit Sofia Ribeiromit pissarsiarineqartut.