Naalakkersuisut
siulittaasorisimasaat Lars-Emil Johansen aamma Kommuneqarfik
Sermersuumi kommunaldirektøriusimasoq Lars Møller-Sørensen
sakkortuumik peqquserluttuliorsimasutut oqartussaassutsimillu
atornerluisimasutut Eqqartuussisoqarfik Sermersuumi
sapaatip-akunnerani kingullermi qaammatini arfinilinni
pineqaatissinneqarsimasunut
inissiisarfimmiittussassanngortinneqarput.
-
Tamanna Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit inatsisinik maleruaasut
ingerlalluarnerannut assersuutissatsialaavoq.
Naalakkersuisut
siulittaasorisimasaat Lars-Emil Johansen aamma Kommuneqarfik
Sermersuumi kommunaldirektøriusimasoq Lars Møller-Sørensen
sakkortuumik peqquserluttuliorsimasutut oqartussaassutsimillu
atornerluisimasutut Eqqartuussisoqarfik Sermersuumi
sapaatip-akunnerani kingullermi qaammatini arfinilinni
pineqaatissinneqarsimasunut
inissiisarfimmiittussassanngortinneqarput.
-
Tamanna Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit inatsisinik maleruaasut
ingerlalluarnerannut assersuutissatsialaavoq.
- Taamaattumik Kalaallit
Nunaanni pasinapiluttunik kalerriisunik illersuineq pillugu
inatsiseqalernerata kingorna suliat taamaattut amerlanerusut
siunissami saqqummiunneqassasut neriuutigaara. Pisimasut
qulaajarneqassapput.
-
Namminersorlutillu Oqartussani peqquserlunnerit kammalaatersornerillu
akiornissaat pisariaqarpoq.
Inuk
Lundblad, peqquserlunnermik akiuiniarnermi suliniaqatigiiffimmi
Transparency International Greenlandimi, TIG-imi, siulittaasoq
peqquserlunnermik eqqartuussivimmi suliaq tupaallannartoq pillugu
oqarpoq.
Pasinapiluttunik kalerriisut KNI-milu mamianartuliaq
Ukiuni
kingullerni KNI-mi, Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartumi,
peqquserluttuliornerit annertuut pasinapiluttunik kalerriisut
pissutigalugit qulaarneqarnikuupput.
Sermitsiap
allaaserisani siornatigut saqqummertuni tamanna sammivaa. KNI-mi
piaaraluni naatsorsuusiornermi peqquserlunneq aningaasarpassuarnik
naleqarpoq. Tamanna pissutigalugu suliffeqarfik KNI-p nammineq
aningaasaatai 112 millionit koruuninik nalikillisinneqarsimapput.
Ukiumi
tassani Namminersorlutik Oqartussat karsiata 20 millionit koruuninik
isertitassaraluani annaavai. Sermitsiami 2021-mi allaaserineqarpoq.
Pasinapiluttunik
kalerriisut pingasut tassaasut Dorthea Olsen Rasmussen, Anemarie
Schmidt Hansen aamma Hans Peter Lynge-Larsen peqquserluttuliornerit
qulaarneqarnerannut pissutaanerpaapput.
Aamma
pisortaaneq Peter Grønvold Samuelsen nikanarsaalluni
tiinganiartarsimasutut soraarsinneqarpoq. KNI-mi pisortaanermini
sulisunut arnanut arfinilinnut kannguttaatsuliorsimasutut
pisuutinneqarluni Eqqartuussiveqarfik Sermersuumi 2022-mi qaammatini
pingasuni pineqaatissinneqarsimasunut
inissiisarfimmiittussanngortinneqarpoq.
Naalakkersuisut
siulittaasuata Múte B. Egedep pasinapiluttunik kalerriisut
sapiissuseqarnerannik qujassuteqarfigai, taamaattoqarmammi
suliffeqarfimmi aaqqissuusseqqittoqarneranik kinguneqarmat.
/bent
Unnerluussisut
naapertorlugit Lars-Møller Sørensenip Lars-Emil Johansen 730.000
koruuninik unioqqutitsilluni aningaasarsitittarsimavaa.
Lars-Emil
Johansenip Lars Møller-Sørensenillu peqquserlunnermut eqqartuussut
Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut pinngitsuutinneqarnissartik
piumasaralugu suliareqqitassanngorpaat.
-
Neriuppunga pasinapiluttunik kalerriiniartut suliffeqarfiup
avataaniittunik pasinapiluttunik kalerriisartunik atuissasut,
inatsimmi nutaaq naapertorlugu taakkua illersugaalernikuupput.
Assersuutigalugu pasinapiluttunik kalerriisut Namminersorlutik Oqartussani, kommunini, pisortat suliffeqarfiutaanni, namminersortut suliffeqarfiutaanni aamma naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiutaani peqquserlunnerit, kammalaatersornerit ileqqorlunnerillu pillugit nalunaaruteqartarput, Inuk Lundblad oqarpoq.
Pasinapiluttumik kalerriisut pillugit inatsit nutaaq atuutilertoq
Kalaallit Nunaanni nalunaarutiginnittartut illersorneqarnissaat pillugu inatsit nutaaq ukioq manna januaarip aallaqqaataani atuutilermat suliffeqarfinni kiisalu kommunini, Namminersorlutik Oqartussani naalagaaffiullu ingerlatsiviini avataani pasinapiluttoqarneranik kalerriisoqarsinnaatitsinermik pilersitsinissamik piumasaqaateqartoq tunngavigalugu siunissami suliat soorlu maanna peqquserluttoqarsimanerani suliamut assingusut amerlanerulissasut neriuutigaa.
Sulisut suliffimminni imaluunniit kattuffinni pissutsinik isornartunik unioqqutitsinerusunilluunniit nalunaarutiginnittut illersorniarlugit inatsit pilersinneqarpoq. Pasinapiluttunik kalerriisup ass. soraarsitaanissaanut, suliffiup immikkoortortaqarfianut allamut nuutsinneqarnissaanut imaluunniit suliaasa allanngortinneqarsinnaaneranut illersorneqarnissaanik inatsit atuuppoq.
Pasinapiluttunik kalerriisut suliffeqarfinnut, kattuffinnut pisortallu suliffeqarfiinut pingaaruteqarput, tassa pissutsinik ajortunik nalunaaruteqartoqaraangat tusaamanerlugaanermik, isertitanik suliffimmilu avatangiisinik sunniuteqarsinnaavoq. Inuit kukkussuteqarnerisigut, aaqqissuussaanerup ajoquteqarneranik imaluunniit arlaata pissaanerminik aningaasaatiminillu atornerluineranik pissuteqartumik, Transparency International Denmark isumaqarpoq. Transparency Kalaallit Nunaat aamma taamatut isumaqarpoq.
Lundblad:
Suliaq ataaseq ingasappallaarpoq
Kalaallit
Nunaanni assersuutigalugu kammalaatersornerit
peqquserluttuliornerillu luqanoq ajornartorsiutaatigaat?
Pasinapiluttunik kalerriisartut pillugit aaqqissuussaq qanoq paasisariaqarpa?
Suliffeqarfiup
iluani aaqqissuussaavoq, tassani sulisut kinaassutsiminnik
isertuussillutik inatsisinik unioqqutitsinerit ilungersunartut
ajornartorsiutinilluunniit allanik nalunaarutiginninnissaannik
periarfissiisoq.
Pasinapiluttunik
kalerriisut pillugit aaqqissuussap suliffeqarfimmi inatsisit
assigiinngitsut malinneqarnissaannik qulakkeerinninnissaq
siunertaavoq, tassani nikanarsaanerit imaluunniit suliffeqarfimmi
pissutsit allat akuerineqarsinnaanngitsut
pinaveersaartinniarneqarlutik.
LegalDesk
nittartakkamini allappoq. Taanna Danmarkimi suliffeqarfiuvoq
immersugassanik elektroniskiusunik neqerooruteqartoq, taamaalilluni
internetikkut inatsisitigut atuuttussanik
allagartalerisoqarsinnaalluni.
Danmark
2021-mi inatsiseqalerpoq
EU-p
peqqussutaata kingunerisaanik Danmarkimi pasinapiluttunik
kalerriisartut pillugit 2021-mi decembarimi inatsisitaarpoq. Pisortat
namminersortullu suliffeqarfiini inatsisinik unioqqutitsisoqartillugu
pasinapiluttunik kalerriisartut pitsaanerusumik illersorneqarnissaat
qulakkeerniarlugu nalunaarutiginniffiusinnaasunik isumannaatsunik
pilersitsinikkut malittarisassani siunertarineqarpoq.
Kalaallit
Nunaanni inatsit nutaaq
Kalaallit
Nunaanni pasinapiluttumik kalerriisunik illersuineq pillugu
Inatsisartut inatsisaat januaarip aallaqqaataani 2025
aallarnerfigalugu atuutilerpoq. Pisortaqarfinnut tamaginnut
namminersortunullu tamanut atuutissaaq, avataani aaqqissuussamut
ilanngutissapput.
Suliffeqarfiit
100-t ataallugit sulisullit ilanngunnissaminnut
aaqqissuussinissaminnullu juulip aallaqqaataat 2025 killigivaat.
Inatsisip
tunngavippiaa tassaavoq pisortat suliffeqarfiutaat aammalu
suliffeqarfiit namminersortut 30-inik amerlanerusunik sulisullit
pasinapiluttoqartillugu kalerriisarnermik aaqqissuussamik
pilersitsinissaminnut pisussaaffilerneqarnerat.
Tamassuma
saniatigut saaffiginniffissatut inissisimasussamik –
saaffiginnissutaasunik tigooraasussamik pilersitsisoqassaaq,
taannaajumaartussaassaarlu kalerriisartumut aamma utimut
ilisimatitsisartuusussaq. Suliffeqarfissuit arlalinnik
immikkoortortallit taanna toqqarneqartoq
immikkoortortakkaaraluarlutik atorsinnaavaat, allamik
toqqaanngikkaluarlutik.
Inatsit
pilersikkusunneqalersimavoq paasinarsiartulermat qanorluunniit
nakkutiginnilluartigigaluaraanni
misissueqqissaarluartartigigaluaraanniluunniit naammanngitsut,
nunatsinni pisuussutitsinnik tamakkiisumik illersuiniassagaanni,
imaani nunallu qaavani, nuna tamakkerlugu tamaasa eqqarsaatigalugit.
Kinaluunniit
pisussaavoq ilungersoqataassalluni pisuussutitsinnik
paarseqataanissaminut. Inatsit nutaaq atorlugu kinaluunniit
atorfilittaq innuttaasullumi kikkuugaluit, nakkutilleeqataalissapput
eqqunngitsumik peqqusersaartumillu ingerlasoqarpat,
inupiluusertoqarpat, kammalaatersorpat allatulluunniit systemimik
atornerluippat, toqqissilluni ilisimasaminik takusaminilluunniit
isornaatilinnik pissusissamisuunngitsumik toqqaannarluunniit
pissutsinik eqqunngivissortunik apuussisinnaalissaaq.
Sulisitsisut
inatsit aqqutigalugu pisussaaffiligaapput, ersarissunik
paasiuminarsakkanik piuminartunillu sulisuminnut
paasissutissiissasut, avataaniittumut pasinapiluttumik kalerriisut
apuussiffiusartussamut anngussisassasut
nalunaarutigerusutaqaraangamik.
Suliffeqarfiit
namminersortut 30-t ataallugit sulisullit suliffiup iluani
namminneerlutik pasinapiluttunik kalerriisoqarnissamik periarfissamik
aaqqissuussisinnaapput.
Tusarfik:
Transparency International Greenland, Sulisitsisut LegalDesk.dk-lu
-
Naluara, suliarli ataaseq ingasappallaarpoq. Maannakkut suliami inuit
marluk 730.000 koruuninik peqquserluttuliorsimasutut
eqqartuunneqarput. Aningaasarpassuupput. Tassami pisortat
aningaasaatigaat, TIG-imi siulittaasoq Inuk Lundblad oqarpoq.
-
Pasinapiluttumik kalerriisut nunarsuarmi tamarmi Transparency
Internationalip, aamma TIG-ip, suliniutigaat. Pasinapiluttumik
kalerriisut pillugit aaqqissuussinerit nukittuut tamat
oqartussaaqataanerannut iluaqutaapput. Tassani kukkunerit,
pinerlunnerit pissaanermillu atornerluinerit
iliuuseqarfigineqarsinnaallutillu ilinniarfigineqarsinnaapput,
suliniaqatigiiffik isumaqarpoq. Transparency International
Greenlandip Kalaallit Nunaanni inatsisitigut pasinapiluttumik
kalerriisunut illersuisinnaaneq pilersinneqarmat
naammagisimaarluinnarpaa.
Pissaaneqarnermik
atornerluineq kammalaatersornerlu
Pissaanermik
atornerluinerit, unioqqutitsinerit imaluunniit ingasattumik
kukkunerit soorlu kammalaatersornerit, nikanarsaanerit,
peqquserlunnerit, akilersilluni peqquserlunnerit imaluunniit
naqisimanninnerit saqqummiunneqassappata pinaveersaartinneqarlutillu
suliffeqarfiit kattuffiilluunniit pasinapiluttunik kaleriisut
pingaarnerpaatut sakkussaraat, Transparency International Denmark
isumaqarpoq. Taassuma ataaniittoq kattuffik Transparency
International Greenland aamma taamatut isumaqarpoq.
"Pissaanermik atornerluinerit atorfimmillu atornerluinerit
amerlanersaat sapiissuseqarlutik eqqunngissorisaminnik
takunnissimasunit tusagaqarsimasunilluunniit
nalunaarutigineqartarput. Pasinapiluttunik kalerriisuulluni inuttut
suliffeqarnikkullu kingunerat akisusinnaasarpoq.
Taamaattumik pasinapiluttunik kalerriisut pillugit aaqqissuussinerit
ingerlalluartut aqqutigalugit nalunaarutiginninnissamut
periarfissaqarnissaq pasinapiluttunillu kalerriisut ataasiakkaat
illersorneqarnissaat qulakkeerniarlugu iliuuseqartarpugut.
Inatsisaatsuliornerit toqqissisimanartumik
nalunaarutigineqarsinnaanerat pingaaruteqartorujussuuvoq. Aamma
neriuutigaarput tamanna Namminersorlutik Oqartussat peqquserlunnermik
akiuinissamut periusissiamik ilusilersuinissaannut alloriarnerussasoq
siulleq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni sapinngisamik
annertunerpaamik ammasumik ingerlatsisoqalissaaq."
Inatsisissatut
siunnersuutip tusarniaassutigineqarneranut atatillugu
Namminersorlutik Oqartussanut tusarniaanermut akissummini
Transparency International Greenland juunimi 2023-mi allappoq.
-
Suliffeqarfiit pisortallu suliffeqarfiutaat pasinapiluttunik
kalerriisarneq pillugu aaqqissuussaqartut nalunaarutinik eqqortumik
piaarnerpaamillu suliaqarsimanngippata, pasinapiluttunik kalerriisut
suliamik tamanut saqqummiussinissamut inatsisitigut illersorneqarput.
-
Suliffeqarfiit pisortallu aaqqissuusaanertik pillugu pingaarutilinnik
nalunaarfigineqarunik piffissarlu killiligaq atorlugu
akissuteqarsimanngikkuni, imaluunniit pasinapiluttunik kalerriisup
ulluinnarni aqutsisuni tatiginngikkuniuk tusagassiuutinut
politiinulluunniit suliaq ingerlateqqissinnaavaat, Inuk Lundblad
oqarpoq.
Paasititsiniaaneq
ujartoraa
Transparency
Internationalip aallartitaasa Inatsisartut isumaqatigiillutik
Kalaallit Nunaanni pasinapiluttumik kalerriisunik illersuineq pillugu
inatsit akuersissutigimmassuk siorna maajip 23-ani nuannaarutigaat.
Inatsit
2025-mi januaarip aallaqqaataani atuutilertinnagu
paasititsiniutigineqassasoq Naalakkersuisut nalunaarmata TIG-ip aamma
nuannaarutigaa. Transparencyp Namminersorlutik Oqartussat inatsit
pillugu paasititsiniaanissaannik siorna septembarimi eqqaasippai.
Tamannali suli pinngilaq.
-
Kalaallit nalinginnaasut inatsit pasinapiluttumik kalerriisunik
illersuisoq ilisimanngilaat. Namminersorlutik Oqartussanut
allagaqarnikuuvugut inatsit pitsaasuugaluaqisoq inuit
ilisimanngikkaat. Taamaattumik Naalakkersuisut kajumissaarpavut
inatsit pillugu paasititsiniaassasut, taamaalilluni kalaallit
nalinginnaasut inatsit nalunngilerniassammassuk, Inuk Lundblad
oqarpoq.
