Amerlasuujusugut Aima
Seqininnguaq Kruse Jensen DR-ip aallakaatitassiaani nangeqattaartumi ”De
arktiske reddere”-mi qulimiguulimmiit allunaasamik kivitsisartutut
ilisimavarput.
Sapaatip-akunnerini
makkunani - aamma DR-imi - Sapaatit-akunnerini makkunani - DR-ikkuttaaq -
Siriusip alapernaarsuiartortitaani qimussimik aquttutut
piukkunnarsarniarnermini timikkut eqqarsartaatsikkullu ilungersunartumik
misilitsinnermini qanoq ilungersuussitiginersoq malinnaaffigisinnaavarput.
Taamaalilluni
inuussutissarsiutigalugu aqqartartutut helikopterimillu timmisartortartutut
ilinniagaqarsimanini saniatigut allamik atorfeqalissagaluarpoq. Sakkutuut
timmisartortartuini sakkutuunngorniaanikuullunilu tamatuma kingorna 2015-imi
sakkutuunut imarsiortunut atorfininnissani tikillugu Air Greenlandimi ukiuni
marlunni sulivoq.
Aima Jensen 33-nik ukiulik inunnut amerlanersatsinnut
sanilliullugu immikkut piginnaassuseqarpasippoq.
Suut
piumassusinissutigisarnerlugit aperineqarami ima akivoq:
- Piukkunnartuunerma
takutinnissaa.
Aima Jensen
Narsami peroriartorlunilu Qaqortumi atuarpoq, qulinillu ukioqarlunilu arni
ernisussiortutut ilinnialissammat anaanani, ataatani nukkanilu ilagalugit
Danmarkimut Aalborgimut nuupput. Danskit kulturiannik naapitsineq
angajoqqaamilu oqitsuinnaanngitsumik inooqatigiinnerat Aimamut
sunniuteqarsimapput, taannalu „naveersittaqaluni sukangasoorujussuarmik
perorsagaasimavoq. “
Naak
ilaannikkut misigisani kingunerluuteqartunik ilaqartartut
eqqarsaatigigaangamigit ’kamaammissutigisaraluarlugit’ maanna meeraanini
amerlanertigut nuannaarutigisarpaa.
Inersimasutut
inuuneq nammineq akisussaaffigisariaqaripput ullumikkut isumaqarpoq, aamma
inuuneq qanoq iliuuseqarfigineqassanersoq: tunniutiinnartuussanerluni
akiuutissanerluniluunniit. Kingulleq
toqqarpaa.
- Sooq
akiuuttunngorpit?
- Anaanaga
maligassiuisoraara. Taanna aamma naqinnernik ilisarinnissinnaannginnini
pissutigalugu peroriartornermini artorsartarnikuuvoq, taamanilu sianiitsutut
isigineqartarluni. Ullumikkut ernisussiortuuvoq. Ilungersuuteqarnikuugaluarluni
angusarissaartoq takullugu torraqaaq, Aima Jensen, nammineq atuartuunermini
uumasunut nakorsanngornissaminik takorluugaqartarsimasoq, kalaaliugamili
sianiitsuullunilu tamanna puiguinnassallugu atuaqatigminiit
oqarfigineqartarsimasoq, akivoq.
Ataatami tumai
aamma malissimasinnaagaluarlugit erseqqissaavoq. Aima 15-inik ukioqartoq
angajoqqaavi avipput, paniusorlu naapertorlugu ilungersunartumik
inuuneqarlunilu piffissap ilaani aamma angerlarsimaffeqanngitsutut inuusimavoq,
Aimallu ataatani ernumagisaramiuk tamanna ernumanartuutippaa.
- Tapersersorusuppara.
Asavara. Inuuneq pillugu ilinniartingaatsiarnikuuaanga, ilaatigut
pinngortitamik ataqqinninnissamik. Uagut kalaallit pinngortitamiittussiaasugut,
inuillu qanga qanoq inuusimanersut eqqaamasassagipput. Aamma
Danmarkimiinnitsinni kalaallisut oqalunnissarput ataatatta isumagaa, Aima oqaluttuarpoq,
ataatanilu ”nukittullunilu, silappaarillunilu, anersaaliullunilu
eqqumiitsuliortoq tamatigoortuusoq” ilanngullugu oqaatigaa:
- Sakkortuunik
misigisaqaraluarluni inuunerup ajunngequtaanik isiginninnissamik
ilinniartippaanga.
Ilaqutariit
niviarsiararpassuartallit
Aimap arnaa
qatanngutigiinni angajullersaavoq, ataatamilu isiginnittaasia malillugu
nukappiaraasussaagaluarpoq.
- Tassami, aataga
asavara, kisianni ernertaarusunnikuugaluarpoq, Aimap aatani, sanasut naalagarisimasaat,
pillugu oqaluttuarpoq, qitornamilu aappaa aamma niviarsiaraammat assinganik
uggorisimavaa. Immaqa nammineq isiginnittaasini malillugu suliffeqarfiutini
kinguariit tulliinut ingerlateqqinneqarsinnaanngimmat.
Kisianni tassa
ilaqutariit panissaartarput:
- Aataga
marlunnik panissaarpoq, anaanaga marlunnik panissaarpoq, ajaga panissaarpoq – kikkut
tamarmik panissaarnikuupput, Aima illarpoq, anaanaalu ataataminit
akuerineqarumalluni sanasutut ilinniarnikuusimasoq, namminerli kajumissutsini
malillugu ernisussiortutut ilinniarniarluni aalajangersimasoq,
ilisimatitsissutigaa. Taamaammat Aima atualermat arnaa
ilinniarnertuunngorniarfimmi Qaqortumiittumi 1.g-mi ilinnialerpoq.
- Qanoq
ilungersortigisoq takunikuuara. Eqqaamaqqissaarpara. Atuagarsortuunnginnami
ilungersorpoq. Aammattaaq Danmarkimiinnitsinni anaanaga ilinniarnerminik
ukkatarinninniassammat ataatama paarisarpaatigut, Aima, nammineq
atuagarsortilluni ukkassinissaminik ilungersuuteqartartoq, oqaluttuarpoq.
Ataataa
aataavanut sanilliullugu ernertaarnani panissaarusuttuaannarsimavoq. Taamaammat
Aima, kingornalu nukaa, inunngormata nuannaarsimaqaaq.
- Seqqornissamik
umiatsiarnissamillu ilinniartippaatigut, ingerlatitseqqiinissarlu
pingaaruteqartoq aamma ilikkartippaa. Sanasuuvoq pikkorissoq, aatannilu
sulisarsimavoq. Qamuteeraliuukkaatigut eqqaamavara, Aima oqarpoq.
Angutit arnallu ataatsimoortut
Arnatut
inuusuttutut kalaaliusutut Siriusimi nakkutilliisunut ilanngutissaguni piumasaqaatinik
qaffasissunik eqquutsitsisinnaanerminik takutitsinissaminut imminut
unammillernera “Slædepatruljen II”-mut peqataanissamut akuersineranut
pissutaavoq.
Arnanulli
pissaaneqalersitsiniarnermut tunngatillugu arnaanini imatut eqqarsaatigineq
ajorpaa.
Massakkummi arnat
siornatigut toqqorterlutillusooq inuuneqarsimanerat qaammarsaavigineqaraluartoq,
soorlu kingullertut Thulemut ilisimasassarsiornerit tallimaanni Arnarulunnguup
pingaaruteqassusaata ukkatarineqaraluartoq, Aima Jensenip arnat angutillu
suleqatigiinnerat ilippanaateqarnerusutut isigaa.
- Angutit arnallu
suleqatigiilluarsinnaanerat takutissallugu piffissanngortoq isumaqarpunga. Tassami,
angutit ilaannikkooriarlunga kamaassinnaasaqaakka. Angummillu inooqateqarnanga
imminut isumagisinnaallunga nalunngilara. Ataatsimooruttali
angusaqarnerusinnaaqaagut, oqarpoq, nangipporlu:
- Angutit
maannamut nuimasimasut arnamik tapersersorteqartuaannarput. Arnarulunnguullu
qaammarsaassutigineqarnera pitsaasuuvoq. Angutilli ilisimasassarsiormanngikkaluarpata
Arnarulunnguaq ilaasimanavianngikkaluarpoq. Taamaammat immitsinnut
unammiunnaassaagut, Aima Jensen kajumissaarivoq.
Inuttut
misigisani ammasumik eqqartorlugit allanik ikiuisinnaanissani aamma neriuutigaa:
- Nammineq
unammilligassaqartarlunga takutinniarlugu inuunera ammasumik eqqartortarpara. Nukittuumik
anaanaqarama iluatsitsivunga. Anaanaga malissallugu aalajangerpunga; nukittussallunga
maligassallalu nammineq toqqassallugit.
Aima Jensen
Kalaallit Nunaanni innuttaasut amerlanersaat assiginagit Facebookimi
qupperneqanngilaq. Ilaatigut timmisartortartutut misilitsinnissaminut
ukkassiniarluni ilaatigullu aappariikkunnaarnerup kingorna inuttut
nikallungasimanini pissutigalugu. Taamatuttaarlu ingammik aallakaatitassiami
”De arktiske reddere”-mi peqataanerata kingorna angutinit
ilisarisimanngisaminiit atoqatigiinnermut tunngasumik neqeroorutit
kissaatigineqanngitsut aamma qatsulluinnarpai.
Kisianni
instagramimi qupperneqarpoq.
- Insta nunarsuaq allarujussuuvoq. Tassani
niviarsiararpassuaqarlunilu arnarpassuaqarpoq, taakkulu angorusuppakka. Angutittaaq
inuusuttut, immaqa sunissartik ilisimaqqissaarnagu atuarfimmi naammassisimasut,
angorusuppakka. Pisinnaaguma pisinnaasusi takutikkusuppara, Aima Jensen oqarpoq.
” 10%-iinnaat”
Aima Jensenip
”Slædepatruljen II”-mi, DR-ip maannakkut immikkoortut pingasut
takutissimasaani, qanoq angusaqartigisinnaanerluni aperineqarangami
oqaaseqarpallaarneq ajorpoq.
Imali oqarpoq:
- Immikkoortut
tulliuttut pissangageqaakka.
Aallakaatitassiami
peqataasut DR-ip aallakaatitsinissaata tungaanut immikkoortut takusimanngilaat,
taamaammallu qanoq killuisoqarsimanersoq takussallugu, aamma
immamiikkaluarunik, sisorarfinniikkaluarunik qimusserluniluunniit qanoq
takutinniarneqarnersoq soqutiginartorujussuuvoq.
- Misigisatta 10
procentiinnaat takutittarpaat, Aima nassuiaavoq.
Illit
unammillernartut suut misileeqatinnut sanilliullugit allaanerussutigisimavigit?
-
Timersortartuunngilluinnarpunga, allarpassuimmi timersortartuupput:
Ironmanertartut crossfitertartulluunniit. Timikkut peqqippunga,
tilluuttartuusimanittuunngitsorli, Aima Jensen, 2020-mi Jyllandimi tilluuttartut aallarterlaat pissartanngorniunneranni
pissartanngortoq, oqarpoq.
-
Misileeqatinnut allanut sanilliullutit illit suut nukittuffigaagit?
-
Eqqarsartaatsikkut eqqissisimanerugunarpunga aaqqatigalu annaagukku
uivernaveersaartarlunga. Taava aaqqiissutissarsiortarpunga. Immaqa aamma
suliffinni (Kangerlussuarmi SAR-imik upalungaarsimaffimmi timmisartumi
qulimiguulimmi allunaasamik kivitsisartutut, aaqq.) ulluni arlalinni
pisoqarfiusanngimmat, tassanngaannarli unnuakkut pingasunut pisoqariataaraangat
ilaanni ullorpassuarni sulisariaqarsinnaasaratta, Aima Jensen oqarpoq
itisiliillunilu:
- Inuunera
pilersaarusiugaanngilaq. Peqataasut allat qanoq pisoqassanersoq
nalugaangamikku eqqissisimajunnaartarput. Unnuakkut issittarpoq, Islandimi sininngingajappunga, qiiatuujuvunga
issittumili inuuneq sungiusimavara. Amerlasuut tamatumannga sunnerneqartarput.
Misigisalli ilungersunartut ajunngitsumik kinguneqarsinnaasut nalunagulu
ilikkarnikuuara. Seqineq nueqqittuaannarpoq, Aima Jensen erseqqissaavoq.
“Slædepatruljen
II” DR 1-imi DRTV-milu takutinneqartarpoq. Immikkoortut katillugit arfiniliusut
minutsinik 60-inik sivisussuseqarput.
