Inuit ilinnut annersitsisimasut isumakkeerfiginissaat ajornakusoorsinnaavoq.
Iliuuseqarnermiillu oqaannarneq ajornannginneruvoq. Kisianni immaqa imminut akilersinnaavoq - aamma ilinnut atugarissaarnissannullu.
Inuit ilinnut annersitsisimasut isumakkeerfiginissaat ajornakusoorsinnaavoq.
Iliuuseqarnermiillu oqaannarneq ajornannginneruvoq. Kisianni immaqa imminut akilersinnaavoq - aamma ilinnut atugarissaarnissannullu.
Ilisimatusarnermi nutaami peqataasunit 200.000-it amerlanerusunit paasissutissanik tunngavilimmi taama oqariartuuteqartoqarpoq.
Ilisimatusartut ilisimatusarnerminni isumakkeerfiginninnerup eqqarsartaatsikkullu peqqissuunerup piffissap ingerlanerani ataqatigiinnerat misissorpaat.
Ilisimatusarneq naapertorlugu kinaluunniit ullumikkut isumakkeerfigigukku aappaagu eqqarsartaatsikkut peqqissutsinnut pitsaasumik sunniuteqarsinnaavoq.
Pitsaallunilu suliarilluagaasoq
Inuit atugarissaarlutillu nuannaartooreersut inunnik allanik isumakkeerfiginnissallutik aamma kajumissuseqarlutillu nukissaqartarunarput. Taamaammat isumakkeerfiginnissinnaanerinnaq peqataasut akornanni atugarissaartitsilernersoq ilisimatusarnermi qulakkeerneqarsinnaanngilaq.
Ilisimatusartulli isumakkeerfiginnissinnaanerup atugarissaarnermut pitsaasumik sunniuttarnera uppernarsarniarlugu sapinngisaminnik misissuipput.
Taamaammallu lektor Hans Henrik Knoop, nammineerluni atugarissaarneq tarnillu pissusii ajunngitsut pillugit ilisimatusartuusoq, ilisimatusarnermik Videnskab.dk sinnerlugu atuarsimasaminik, nersualaarinnippoq:
ilisimatusartut imaaliorput
Ilisimatusarneq marlunnik immikkoortoqarpoq. Siullermi ilisimatusartut peqataasunit 207.919-init nunanit 23-neersunit paasissutissanik katersipput.
Paasissutissat ukiut marluk ingerlanerini katersorneqarput - taakkulu oqarasuaatikkut oqaluussinikkut, nittartakkatigut imaluunniit najuulluni apersuinikkut pissarsiarineqarput.
Immikkoortumi siullermi peqataasut ajorniartunik qanoq isumakkeerfiginnikulatiginerlutik aallaqqaammut aperineqarput.
Tamanna tunngavigalugu ilisimatuut isumakkeerfiginninneq pillugu tulleriiaarinnissinnaalersimapput. Tamatuma saniatigut peqataasut atugaat, tunuliaqutaat aningaasaqarnikkullu inissisimanerat naliliiffigineqarpoq.
Ukiut, suiaassuseq, inuttut inissisimaneq, ilinniagaqassuseq, upperisaqarneq, angajoqqaanut atassuteqassuseq allarpassuilllu ilaatigut nalilersuiffigineqarput.
Ilisimatusarnerup immikkoortuata aappaani peqataasut atugaat ukioq ataasipajaaq qaangiummat misissoqqippaat. Isumakkeerfiginninnerusut aamma atugarissaarnerulersimallutik oqaluttuartut ilisimatusarnermi angusanit pingaarnertut paasineqarpoq.
Eqqarsartaatsikkut peqqissusaat, inuunermik naleqartitsinerat aappariinnermilu naammagisimaarinninnerat pitsaaneruvoq. Paasissutissalli nunanit kulturillu assigiinngeqisunit 23-nit pissarsiarineqarput, nunamiillu nunamut kulturikkut assigiinngissuteqarpoq.
Assersuutigalugu inuit Nigeriameersut, Egyptenimeersut Indonesiameersullu isumakkeerfiginninnerpaasut inuit Japanimiittut Tyrkiamiittullu isumakkeerfiginninnginnerpaapput.
Isumakkeerfiginninnerup atukkallu atassuteqaataat nunamit nunamut aamma assigiinngillat.
Isumakkeerfiginninneq atugarissaarnerlu USA-mi, Japanimi, Sverigemi, Brasiliami, Tysklandimi Tuluillu Nunaanni sunniuteqarnerupput. Atassuteqarnerat Hong Kongimi, Indonesiami, Nigeriami, Tyrkiami Egyptenimilu annikinneruvoq.
Najoqqutarisaq: Longitudinal associations of dispositional forgivingness with multidimensional well-being: a two-wave outcome-wide analysis in the Global Flourishing Study
- Ilisimatusarneq pitsaallunilu suliarilluagaavoq, Hans Henrik Knoop, Aarhus Universitetimi Danmarks Institut for Pædagogik og Uddannelse-mi (perorsaanermut ilinniartitaanermullu ilisimatusarfik, aaqq.), DPU-mi, ilisimatusartoq oqarpoq.
Isumakkeerifiginninneq pitsaasoq ajortorlu
Isumakkeerfiginninneq atugarissaarnermut peqqissutsimullu attuumassuteqartoq ilisimatusarnerpassuit allat aamma takutippaat.
Sooruna?
- Isumakkeerfiginnissinnaaleraanni narrussatsimaneq iperarlugulu kingunerluutigisamiiginnarnani nutaamik ilikkagaqarnissamut ammanerulersoqartarpoq, Hans Henrik Knoop oqarpoq.
Taassumali isumakkerfiginninnerit pitsaasut ajortullu immikkoortippai, pitsaasorlu eqqortumik oqalunnermik namminerlu kajumissutsimik iliuuseqarnermik tunngaveqarpoq.
Isumakkeerfiginninneq iluaqutaasutut sunniuteqartoq nammineq misigisat nuanniitsut assortornerannik tunngaveqarneq ajukkajuttoq tarnip pissusiinik ilisimatusarnermit ersersinneqarpoq.
Assersuutigalugu nakuuserfigineqarsimagaanni pisoq puigornagulu soqutiginngitsuusaarneqassanngilaq.
Isumakkeerfiginninneq tamatuma saniatigut pinngitsaalineqarnani nammineq kajumissuseq aallaavigalugu pissaaq, taanna erseqqissaavoq.
Hans Henrik Knoop 2015-mi ilisimatusarnermut innersuussivoq, tassani peqqissarnermi isumakkeerfiginneqqusineq kimingiiserutigineqaruni ajorsinnaasoq tunngavilersorneqarpoq. Tamanna peqqissiartuutaanani isumakkeerfiginnittuusaarnermik pilersitsisinnaavoq.
Nunani tamalaani pisoq
Ilisimatusarnermi nutaami misissukkat ilaat maluginiarnartoq tassaavoq ilisimatusarnermi inuit 200.000-init amerlanerusut nunaniillu 23-nit - USA-mit, Sverigemit Japanimiillu, Tyrkiamit, Indiamit Nigeriamiillu - assigiinngilluinnartuneersut tunngavigineqarneri. Nunat 23-t nunarujussuunertik, katillugit nunarsuarmi inuit 60 procentiinik inuttaqaramik, assigiissutigaat.
Ilisimatusartut nunat kulturillu taama amerlatigisut misissuiffiginiarpatigit tamanna pissutigalugu angusat allanngorarsinnaapput. Taamaakkaluartoq siammasinnera nukittorsaataasoq Hans Henrik Knoop isumaqarpoq:
- Ilisimatusarnerit nalinginnaanerusut nunani killerni pisunik ukkatarinninnerusartut nunani tamalaani pisartoq soorlu isumakkeerfiginninneq eqqartussallugu tunngavissaqarluarnerusinnaavoq.
Naammatseqqaneq
Aammattaaq nunani assigiinngitsuni soqutiginartunik kulturikkut assigiinngissuteqarpoq.
Nunani 23-ni isumakkeerfiginninnermik paasinnittaaseq assigiinngissangatinneqarpoq. Tamanna ilaatigut upperisamik peqquteqarpoq.
Australia Sverigelu assersuutigigaanni upperisarsorfiunngitsut Polen Filippinerillu nunaapput annermik katuulleqarfiusut.
- Katuulliuguit qilammukarniarlutillu isumakkeerfiginnittariaqarlutit upperigukku imminut naalliutsinnginniarlutit inummik iluarluanngitsumik isumakkeerfiginninnissanniit allaaneruvoq, Hans Henrik Knoop oqarpoq.
Nunat ilaanni naammatseqqasoqarsinnaadoq, taamaalillunilu isumakkeerfiginninneq pinngitsaalisatut pisussaaffiusutut misinnarsinnaasoq ilisimatusartut ilisimatusarnerminni misissorpaat.
Taamalillunimi isumakkeerfiginninnerup pitsaasumik sunniuteqarsinnaanera nunat ilaanni isumakkeerfiginniffiunerusuni - soorlu Nigeriami, Egyptenimi Indonesiamilu - annikinnerusumik sunniuteqarsinnaanera nassuiarneqarsinnaavoq.
Isumakkeerfiginninnerulli sunniutaa nunani annerni, innuttaasut isumakkeerfiginninnginnerusut nunagisaanni - soorlu Japanimi Tuluillu nunaanni - allaanerulluni annertuneruvoq.
Oqinnersiuinerunngitsoq
Pinerlunneq, pissakilliorneq politikkikkullu aalaakkaasoqannginnera isumakkeerfiginninnerup sunniutaanik pitsaasumik illuatungiliisinnaasoq ilisimatusarnermi aamma erseqqissarneqarpoq.
Taamaammat kikkulluunniit aqagumiit isumakkeerfiginninnerulerpata inuiaqatigiit ingerlalluarnerulernissaannut oqinnersiuinerusinnaanngilaq.
- Tamanna sillimaffigineqartariaqarpoq, Hans Henrik Knoop, ilisimatusarneq isumakkeerfiginninnerup inuunitsinnut qanoq sunniuteqartarneranik pisarialimmik ukkatarinnilersitsisoq aamma isumaqartoq, oqarpoq.
- Narrutsassimaarnata, inuillu ilumikkersimaaratillu akerleriinngikkaangata tamatta iluaqutigisarparput.
