Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornussani pisiareqqippai. Tamanna Bruun Rasmussenip Kalaallit Nunaanni eqqumiitsulianik akitsorterussinerani kingullermi, maajip sisamaani ingerlanneqartumi, erserpoq.
– Kulturikkut kingornussaapput ukiuni qulikkuutaani niuertunit angalasunillu nunamit anissorneqartarsimasut. Akitsorterussinermi takusinnaasatta ilarpassui tassaapput kingornussat kingornussisut pigisanut ilisimasaqarpallaanngitsut tuniniarusuttagaat, Maria Stebø Bruun Rasmussenimi nalilersuinermik immikkut ilisimasalik akitsorterussisuusoq oqaluttuarpoq.
Eqqumiitsuliat 59-it assigiinngitsut immikkoortiterneqarsimasut, soorlu eqqumiitsuliat nutaaliat, kalaallit sanalugaat, qalipakkat pisoqqat, katersugaatit il.il. akitsorterunneqartut nunanit tamalaanit soqutigineqarluarput.
Amerlasuut angerlartartut
Neqerooruteqartartut pisiniartullu Tuluit Nunaannieersuullutillu, Frankrigimeersuullutillu, Grækenlandimeersuullutillu, USA-meersuullutillu, Hongkongimeersuullutillu soorunamilu Kalaallit Nunaanneersuusut takusarpagut, Maria Stebø oqaluttuarpoq erseqqissaallunilu:
– Neqerooruteqartartut pisisartullu assigiinngissuteqarput. Akitsorterunneqartulli arlallit Kalaallit Nunaanni pisisunut nuannaartunut tunniunneqartut nuannaarutigalugu nalunaarutigisinnaavara. Tassa imaappoq, akitsorterussat arlallit nunaminnut uterlutik kulturikkut attuumassuteqarfimminniileqqipput.
– Allatut oqaatigalugu Kalaallit Nunaat kulturikkut kingornussaminik – kulturikkut kingornussarsianik niuertunit angalasunillu ukiuni qulikkuutaani nunamit avammut tunineqartarsimasunik - annertuumik angerlaassisartoq oqartoqarsinnaavoq. Akitsorterussinermi takusartakkatta ilarpassui kingornussaapput, kingornussisuusut namminneq ilisimasaqarfigivallaarnagilluunniit attuumassuteqarfigivallaanngisaat, taamaammallu tuniniarumasaat, Maria Stebø oqarpoq.
Akisuut
”Portræt af en kvinde” Christine Deichmannip qalipagaa. Arnaq uillarneq Mørckiusorineqarpoq, Uummannameersoq. 5-6.000 koruuninik akeqartussanngorlugu nalilerneqarsimagaluarluni 34.000 koruunilerlugu tunineqarpoq, qalipakkanilu akitsorterunneqartuni akisunerpaalluni.
Assi: Bruun Rasmussen
Aamma tupaallaatigisaannik neqeroortoqarpoq:
- Nannup amianik niaqutalimmik akigitinneqartussatut naliliinermit 280 procentimik akisunerusumik tunineqartumik tunisaqarpugut. Kaatsinermi 42.000 koruuninik akeqarpoq.
- Tamatuma saniatigut tupilaat tamarmik, ingammik nersorneqartunit Aronimit Cecilie Kleistimiillu sanaat, piumaneqarluarput.
– Tupilaat ilaat Aron Kleistip 1970-ikkunni sanasimasaa maluginiarpara. Tupilak atsiorneqarsimanngilaq, suliarilluagaavorli naliliinermiilu 525 procentimik akisunerusumik tunineqarpoq, tassa 42.000 koruuninik akilerlugu kaanneqarluni.
Naliliinermut tunngatillugu tupaallaatigineqartut eqqarsaatigalugit naliliinermi ilimagisamiillu akisunerpaaq tassaavoq Christine Deichmannip arnamik – uillarneq Mørck Uummannameersuutinneqartumik – assilialiaa. Pappilissamut 31 x 27 cm-inik angissusilimmut qalipaatinik imilertarissanik aqerluusanillu qalipagaavoq.
- Aallaqqaataaniilli neqerooruteqarluartoqarpoq, naliliisimanermiillu 680 procentimik akisunerusumik neqeroorfigineqarami naggataatigut kaatsinermi 34.000 koruuninik akeqarluni akitsorterussinermi qalipakkat akisunerpaartaraat, tamannalu immikkorluinnaq ittuuvoq, nalilersuinermik immikkut ilisimasalik oqarpoq.
Eqqumiitsulianik akitsorterussinermi kalaallit eqqumiitsuliortut ilaat tupaallaataappat?
- Tupilaat tusaamasat ilaqutariit Kleistikkormiut sanaavisa amerlanersaat nuannersumik tupaallaatigaakka - taakkuli piumaneqarluartut nalunngilarput.
Eqqumiitsuliortup ilisimaneqarluartup Hans Lyngep qalipagaa „Islandskab fra Julianehåb“ (Qaqortumi nuna ilulialik, aaqq.) 5.000 koruuninik naliliiffigineqarsimasoq 2.200 koruunilerlugu tunineqartoq soqutiginarpoq.
Maria Stebø akitsorterussisuusoq Bruun Rasmussenimi eqqumiitsulianik nalilersuinermik immikkut ilisimasaliullunilu eqqumiitsuliornermi oqaluttuarisaaneq pillugu cand. mag.-itut ilinniarsimavoq. Uani Harald Moltkep qalipagaata tunineqarsimanngitsup saaniippoq. Ukiuni marlunni kingullerni kalaallit eqqumiitsuliaannik pingasoriarluni akitsorterussinikuuvoq.
Assi: Nammineq pigisaq
Moltkep qalipagaa tunineqanngitsoq
Arktiskimik misigisaqarnerit
Bruun Rasmussenip auktionsia: ”Arktiskimik misigisaqarnerit”
Ukioqarnermut: Kalaallit eqqumiitsuliaat eqqumiitsuliallu sanaluttakkat
2026-mi majip 4-ani onlinekkut auktionertitsisoqarluni ingerlanneqarpoq. Takussutissanik misissuineq Lyngbymi kiisalu Aarhusimi periarfissaavoq.
Harald Moltke nunasiaataanerup nalaani qalipaasartut piumaneqarnerpaat ilagaat. Issittumi ilisimasassarsiornerni arlalinni peqataasimanerminik immikkut ilisimaneqarpoq. Ilisimaneqarnerpaaq tassaavoq Den Litteraturære Ekspedition, Knud Rasmusen, Jørgen Brønlund, Alfred Bertelsen aamma Ludvig Mylius-Erichsen 1902-miit 1904-mut Upernavimmiit Thuletoqqami, Pituffik Space Basep eqqaani ullumikkut Dundas-imik imaluunniit Uummannamik ilisimaneqartumi, Kap Yorkimut angalanerat. Suliaasa pingaarnersaasa ilaat tassaapput inuit 30-t qalipanneqarneri.
Qalipagai pingasut akitsorterunneqarput.
Tamarmik tupaallaatigisaannik ataaseq tunineqanngilaq.
Qalipagaq angisooq 1943-meersoq, Kalaallit Nunaata kangerluisa ilaanni qimussimik angalaneq pillugu qalipagaasoq pineqarpoq.
Maria Stebøp tamanna uggoralugulu tupigusuutigaa, namminermi oqarneratuut qalipagaq asseqanngilluinnarpoq.
Maanna tuniniarneqaqqilerpoq, takoriartigu tunineqassanersoq.
Harald Moltkep qalipagaa alla nunaqarfimmi Ikerasammi 1904-meersoq 28.000 koruunilerlugu tunineqarpoq, tamannalu 30.000-35.000 koruuninik akeqarnissaanik naliliinerup 93 procenteraa.
Moltkep qalipagaasa pingajuat, Kalaallit Nunaanni qimussernermik takutitsisoq 1905-imeersoq, 3.000 koruuninik nalilerneqarsimasoq 1.500 koruunilerlugu tunineqarpoq.
Emanuel Petersen akitsorterunneqaqqittoq
Nunasiaanerup nalaani qalipaasartup Emanuel A. Petersenip qalipagai arlallit akitsorterunneqarput.
Qalipagaq „Grønlandsk fjordparti med konebåd“ 15.000-20.000 koruuneqartussatut nalilerneqartoq akisunerpaavoq. 12.500 koruunilerlugu tunineqarpoq.
Qalipagaq alla „Konebåd og kajakroere i Uummannaq området“ 8.000 koruuninik nalilerneqarsimasoq 9.500 koruunilerlugu tunineqarpoq.
Qalipakkat pingajuat „Lods der tages ombord“ 10.000-12.000 koruuninik akeqartussatut nalilerneqartoq 7500 koruunilerlugu tunineqarpoq.
Qalipakkat sisamaat, „Grønlandsk landskab med hundeslædekørsel“, 4.000 koruuninik akeqartussatut nalilerneqarsimasoq 2.200 koruunilerlugu tunineqarpoq.
Qalipakkalli allat pingasut Emanuel A. Petersenimit sanaat tunineqanngillat.
Kalaallit eqqumiitsuliaat immikkuullarissuusut
Tupilaat Aron aamma Cecilie Kleistip sanaavi akitsorterussinermi piumaneqarluarput. Tupilak una Aron Kleistip kigutilissuup kigutaanik sanaava 1970-kkunneersoq 8-10.000 koruuneqartussatut nalilerneqarsimavoq kaatsinermili 422.000 koruunilerlugu tunineqarpoq.
Assi: Bruun Rasmussen
Kalaallit eqqumiitsuliaat suli soqutigineqarluarput, neqerooruteqartullu amerliartuinnartut takuneqartarput, Maria Stenø oqaluttuarpoq Bruun Rasmussenillu akitsorterussinermut atatillugu nutaarsiassat pillugit allakkiamik nassiussimallutik ilanngullugu ilisimatitsissutigaa.
– Nutaarsiassat pillugit allakkiaq taanna nittartakkatsinni atuartartut amerlanerpaat alakkartaraat paasivarput. Tamanna pitsaalluinnarpoq, sammisap katersuiniartunut pisiarineqarsinnaasunut taamaallaat saaffiginninniarnerunani aammali alapernaatsunut ilisimasaqarnerusunullu saaffiginnissutaagami soqutigineqarluarneranut uppernarsaataalluarpoq.
Allanit allaanerussuteqartut inuit alapernaassutigisarpaat: tamatumunngalu tunngatillugu kalaallit eqqumiitsuliaat pitsaalluinnarput. Eqqumiitsuliat equmiitsuliavissuartut isikkullit. Ullumikkut eqqumiitsuliani politikki kinaassuserluunniit sammineqarajuppoq, ullumikkullu isiginnaartunut kajungernartarluni.
– Inuppassuit Kalaallit Nunaata kulturia kingornussallu, ilaatigut eqqumiitsulioriaatsit soorlu tupilaat, Inuit isaruarsui imaluunniit nalitsinni eqqumiitsuliat paasiumallugillu akuererusuttarpaat.
Ataatsimut isigalugu akitsorterussineq ingerlalluartoq naliliisartoq oqarpoq.
– Ukiuni kingullerni marlunni kalaallit eqqumiitsuliaat pillugit marlussoriarluta taamatut akitsorterussisarpugut, tamatumuunalu taama annertutiginngikkaluanik, kisiannili akitsorterussanik katillugit 59-inik, neqerooruteqarpugut. Allatut oqaatigalugu maannakkut pitsaassuseq amerlassusermit pingaarnerutillugulu pissanganartunik qaqutigoornerusunillu neqerooruteqarpugut. Tamatumuuna kigutilissuup kigutaanik sanaat arlallit Aronimit Cecilielu Kleistimit suliarineqarsimasut, Maria Stebø nassuiaavoq nangillunilu:
– Akitsorterussineq missingersuutinit pitsaanerusumik inerneqarpoq, taamaammat Bruun Rasmussenimit naammagisimaarinnilluinnarpugut. Ingammik kalaallit eqqumiitsuliaat immikkuullarissuummata.
Aatsaat 2027-mi Kalaallit Nunaat pillugu akitsorterussisoqaqqissasoq
Maanna ukiut marluk ingerlaneranni kalaallit eqqumiitsuliaat pillugit pingasoriarlutik akitsorterussisimapput, maannalu taakkuinnaat sammineqassanngimmata sivikitsumik unillatsiassapput.
– Soqutiginninnerup nuannarinninnerullu attatiinnarnissaat pingaaruteqarpoq. Taamaammat soorunami kalaallit eqqumiitsuliaat akitsorterussinerni takuneqarsinnaassapput – kisianni immikkut sammisaqassatilluta piareersaalluartariaqarpugut. Naartuvunga aggustillu aallaqqaataani erninissannut atatillugu sulinngiffeqalissallunga, kisianni aappaagu sulileqqikkuma immikkut sammisaqarlunga akitsortereqqinnissannut itigartitsinngilluinnarpunga, Maria Stebø ilisimatitsivoq.
