Kalaallit Nunaata avannarpasissuani nuna sajussimasoq

Kalaallit Nunaata avannarpasissuani nunap marlunngornermi unnukkut sajungaatsiarpoq.

Europami nunap sajuttarneranik nakkutiiliisoqarfiata Det Europæiske Seismologiske Centerip, EMSC-p, nalunaarsugaataani tamanna erserpoq.

Nuna 10 kilometeritut ititigisumiittoq sajussimasoq nunallu sajuttarneranik uuttuut naapertorlugu 5,8- tut sakkortussusilimmik sajussimasoq, nalunaarsukkat takutippaat. Tamannalu Kalaallit Nunaanni nalunaaqutaq naapertorlugu ualikkut sisamat qaangerlugit tanneq pingasunut, tassa Danmarkip nalunaaqutaa naapertorlugu unnukkut arfineq-marluk qaangerlugit tanneq pingasunut pivoq.

Nunap sajunnera nunarsuarmi nunap sajuttarneranik uuttuuteqarfiusunit 118-ini malugineqarsimasoq, ilisimatusartuuneq Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu nunap qanoq issusianik misissuisarfimmeersoq, tassa Danmarks Geologiske Undersøgelserimeersoq (Geus) Trine Dahl-Jensen oqarpoq.

- Nunap sajungaatsiarnera nunarsuarmi sumiiffiit ilarpassuini nunap sajuttarneranik uuttuuteqarfiusunit malugineqarsimavoq, taanna oqarpoq.

Nunap sajunnera ilisimatusartuunerup oqarnera naapertorlugu allaat Brasiliami – tassa 10.000 kilometerit sinnerlugit ungasitsigisumiittumi malugineqarsimavoq.

Kalaallit Nunaanni nuna sajukkajuppoq. Ukioq manna juuliinnarmi 30-eriarluni sajussimasoq, Geusimit oqaatigineqarpoq. Kalaallit Nunaatali avannaani nunap marlunngornermi unnukkut sajunnerata taama sakkortutiginera qaqutigoortuuvoq.

- Kalaallit Nunaannimi nuna aatsaat taama sakkortutigigunartumik sajuppoq. Taamalu sakkortutigisumik sajunnera qaqutigoortuuvoq.

- Nunap sajunneranik ukiumut arlaleriarluta uuttortaasarpugut. Amerlanerpaartaat sakkortunngillat. 3,0-tulli, 4,0-tut ilaannikkullu 4,5-tut sakkortuseqarajupput. Nunalli 5,8-tut sakkortussusilimmik sajussimanera sakkortungaatsiarpoq, siger Trine Dahl-Jensen.

Nunap sajunnera inunnit malugineqarsimagunanngitsoq, taanna oqarpoq.

- Nunami sajuttoq inoqarfeqaavinngilaq illoqarnanilu, qaqutigorujussuakkullu inoqartarluni.

- Tappavani nuna masarsuuvoq ataalu qeriuaannartuulluni. Qassissunnguanik umimmaqarlunilu amerlanngitsunik tuttoqarpoq ukaleqarlunilu, ilisimatusartuuneq oqarpoq.

/ritzau/