Kalaallit Nunaata avataani 850 meterisut ititigisumi qillerineq plastikkinik mingutsitsineq pillugu paasisaqarfiusoq
Ilisimatusartut Kalaallit Nunaata imartaani qilleralutik plastikkinik mingutsitsineq oqaluttuarisaanermi qanoq annertutigisimanersoq nalunaarsorpaat.
Qeqertarsuup eqqaani iluliarsuit juunimi 2024-mi. Qeqertarsuaq eqqaani Københavnip Universitetianeersut ilisimatusartut qillerillutik plastikkinik mingutsitsineq oqaluttuarisaanermi qanoq annertutigisimanersoq paasiniarpaat. (Assi toqqorsivimmit).
Assi: Ida Marie Odgaard/Ritzau Scanpix
1950-ikkunniilli immap naqqani plastikkit mikisut katersuussimasut – assigiinngitsorpassuarnik annertussuseqarlutik - Kalaallit Nunaanni qillerinerup takutippaa.
Tamanna Københavnip Universitetiani misissuinermit paasinarsivoq.
Issittumik avatangiiseqarneq sermillu aattarneranit kuuit pissuteqarput.
Sanaartonerit, inuiaqatigiinni aningaasaqarnermilu pisut pissutaallutik plastikkit immap naqqaniittut annertusiartorsimasut ilisimatusartut naliliipput.
Plastikkit amerlanersaat immap sarfaatigut Issittumut annguttassangatinneqarput.
Ilisimatusartulli paasisaat nutaat aallaavigalugit nunaqavissut aamma pissutaaqataapput.
Institut for Geovidenskab og Naturstyrelsemi lektori Nicole Posth naapertorlugu suliniut plastikkinik mingutsitsinerup qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaaneranik misissuinissamut "alloriarneruvoq pingaarutilik“.
- Issittumi plastikkinik mingutsitsineq aatsaat taama annertutigisumik paasisaqarfigaarput, Nicole Posth tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
Ilisimatusartut 850 meterit missaannik ititigisumi immap naqqani ruujorimik ikkussisimapput, tamatumalu kingorna immap naqqaniit tigusisimallutik.
Qillerinermi saviminiusumik oqimaaqisumik immap naqqanut nakkartitsisoqartarpoq, ruujorerlu immap naqqanut marrarmut tuttarluni.
Ruujoori immap naqqaniit immertarpoq, taavalu immap qaavanut qaqinneqartarluni.
Ilisimatusartut taamaalillutik qaqinneqartut misissoqqissaartarpaat assigiinngitsullu immikkoortiterlugit.
Ilisimatusartut misissueriaaseq "radionuklid-datering" atorlugu misissuipput. Taanna pinngortitamik ilisimatusarnermi mineralit qanoq pisoqaassuseqarnersut paasiniarnerannut periaasiuvoq.
- Iliuuserisavut avatangiisitsinnut toqqaannartumik sunniuteqartarnerat takutissallugu pingaaruteqarpoq - tassa plastikkit immap naqqaniilersarput.
- Plastikki pinngortitap ataqatigiinneranut inunnullu sunniuteqartarnera uppernarsarnissaanut suli takussutissaateqarpugut. Pissutsit tamakku maanna atuupput qanorlu annertutiginera misissortariaqarparput, uppernarsaatissanillu pissarsiniarluta misissuinerit nutaat taamaattut pisariaqartippavut, oqarpoq.
/ritzau/
