OBS: Allaaserisaq una Ilisimatusarfimmi Peqqissaanermik Pinngortitamillu immikkoortortaqarfimmi aamma Københavnimi Ilisimatusarfiup Uumasunut Nakorsanut immikkoortortaqarfiani ph.d.-nngorniartup Mie Møllerip allagaraa. Allaaserisaq videnskab.dk-mi 'Forskere Formidler' suleqatigalugu Sermitsiami saqqummerseqqinneqarpoq.
Nunami nappaammik tunillanneqarsimasut amerlagaluartut COVID-19-ip kinguneri ajornerpaat pinngitsoorsimasut takorlooruk — tassa Kalaallit Nunaanni taama pisoqarpoq.
Coronavirusip tuniluutileruttorfiani Nunatsinni ukiut tallimat matuma siorna 2020-mi marsip qaammataani tuniluutilinngitsiartoq Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuani nakorsatut sulivunga.
Kalaallit Nunaanni pissutsit qanoq ilungersunarsinnaatiginerat inuttut suliffigalugu aqqutigalugu misigaara:
Peqqinnissaqarfimmi piginnaasat killeqartut, najugaqarfiit ungasissorujussuunerat innuttaasullu katsorsarneqarsinnaanngitsumik nappaatillit amerlasuut. Taamaattumik nunarsuaq tamakkerlugu nappaatip tuniluunnerani Kalaallit Nunaat eqqugaarujussuarsinnaavoq.
Ukiualuit qaangiummata aarleqqutigineqartutuut pisoqanngimmat Kalaallit Nunaat coronamut akiuulluarsimasoq paasivara. Misissuiffiginissaalu soqutiginartilerlugu.
Ph.d.-nngorniutinni apeqqutit uku akissutissarsiniarsaaraakka: Kalaallit Nunaat sooq aninguilluarpa? Kalaallit Nunaanni coronap tuniluunnerani iliuuserineqartut nunat allat ilinniarfigisinnaavaat?
Qisuariapallannissaq pingaaruteqarsimasoq
Kalaallit Nunaannik erngertumik iliuuseqarsimaneq iluatsittut ilagaat. Killeqarfiit matuneqarput, nappaallu nunami tuniluutilerneraniit qaammatit siulliit illoqarfiit piffissap ilaani tikiffigineqarsinnaajunnaarlutillu qimaqqusaajunnaartarput.
Nuummi nakorsatut peqqinnissaqarfimmi ajornartuulernissamut piareersarluarneq maluginiarpara — ajornerpaamik pisoqarnissaanut upalungaarsimanermut pilersaarutit, piareersimanissarlu qulakkeerniarlugu iliuuseqartoqarluni.
Qanermut assiaqusersornerit, assannut bakteriaajaatit, inuit qanillinaveersaarnerat nappaatillu tuniluuttup nunamut anngukkiartornera nakkutigilluarneqarnera iliuuserineqartut ilaannaraat.
Nunanili allarpassuarni aamma taamaaliortoqarpoq. Kalaallit Nunaanniliuna suna allaanerussutaasoq?
Nappaat kingusiinnaq tuniluutilersoq
Nunarsuarmi tuniluuttoqaleruttornerani tikittuni ataasiakkaani coronamik tunillanneqarsimasunik nassaartoqartarpoq, piffissamili sivisuumi Kalaallit Nunaanni innuttaasut akornanni tuniluuttoqanngilaq (tunillanneqarsimasut tamarmik avataanit tikittuupput imaluunniit Kalaallit Nunaanniittunik ilisarisimasallit, taakku ingerlaannaq paasineqartarput mattusimatinneqartarlutillu).
Killeqarfiup matuneqarnera pissutaalluni, tuniluunnermik paasiniaasoqapallattarmat coronavirusip nunami tuniluunnissaa pinaveersaartinneqarpoq.
Kalaallit nunap killeqarfiisa iluanni ulluinnaminnik nalinginnaasumik inuusinnaanerannik kinguneqarpoq, naak killilersuutinik aalajangersimasunik malitassaqaraluarlutik kingornalu akiuussuserneqaraluarlutik.
Nunarsuup sinnerani coronavirusip tuniluussuaareersorlu Kalaallit Nunaanni 2021-mi ukiakkut aatsaat tuniluunneq aallartippoq (takussutissaq takuuk) – nunarsuarmi tuniluuttoqaleqqaarneranit ukioq ataaseq affarlu qaangiummat.
Piffissami tassani nunarsuarmi nunat tamangajammik minnerpaamik ataasiarlutik coronamik tuniluuttoqarujussarneranik eqqungaareersimapput. Apeqqummut misissukkannut akissutip ilaa:
Kalaallit Nunaanni tuniluuttoqarnissaa qaammatini 18-ini ingalassimatinneqarsimavoq.
Ikittuinnaat perulunnartumik napparsimalerput
Corona Kalaallit Nunaannut 2020-mi ukiakkut kiisami anngummat qanoq pisoqarpa? Amerlasuut tunillanneqarput, ikittuinnaalli perulullutik.
Ikittuinnaat napparsimmavimmut unittariaqarsimapput, nunani allarpassuarni pisut assiginagit anersaartuuserneqarnissamik pisariaqartitsisoqanngilaq, ukiullu marluk siulliit ingerlaneranni inuit aqqanillit COVID-19-imik toqquteqarsimallutik.
Nunarsuarmi sumiiffinni allani kisitsisinut ajornernut sanilliukkaanni Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerata immikkorluinnaq ittuunera maluginiarnartuuvoq:
Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu tuniluunnerup nalunaarsorneqarneri.
Paasisat: videnskab.dk
Nunatsinni 2021-2022-mi akornanni ukiukkut tunillatsissimasut Danmarkimi tunillatsissimasutut amerlatigilersimapput. Coronap allannguutaa omikron tamatumuuna tuniluulluni:
Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu covid-19-imik tuniluunneq.
Paasisat: videnskab.dk
Aarleqqutigineqartutuut sooruna pisoqanngitsoq? Nuna aarlerinartorsiornerpaat ilaat qanoq ililluni innuttaminik taama pitsaatigisumik illersuisinnaava?
Coronamik misissuisarneq malunnaatilik
Coronamut misissugaasarneq tamatta eqqaamasimassavarput. Misigisaq nuanninngilaq. Nunarsuarmi tuniluuttoqarnerani Kalaallit Nunaannut angalaniaraanni misissortinnissaq aamma aallartinnani coronamut tunillanneqarsimannginnermik uppernarsaatip takutinnissaa piumasaqaataavoq.
Aamma nunarsuarmi tuniluuttoqarnerani angalasut tikinnerminniit ulluni aalajangersimasuni mattusimaqqaarnissaat piumasaqaataavoq, Kalaallit Nunaannullu tikinnereernermi kingorna misissorteqqittariaqarlutik.
Nunarsuaq tamakkerlugu nappaalanersuaqarneranut akiuunnermi Kalaallit Nunaat immikkut periarfissaqarluarpoq: Nunamut tikittut tamaasa misissornissaat periarfissaavoq.
Nappaatip tuniluuttup soorlu coronap tuniluunnissaa ingalassimaartinniarlugu tamanna silatusaarneruvoq.
Nunamut tikittut tunillanneqarsimanersut misissuiffigineqaqqaartarnerat Kalaallit Nunaanni oqartussaanut annertuumik nukinnik atuiffiuvoq, tamannali aalajangiisuulluinnartuusimalluni.
Nunarsuaq tamakkerlugu nappaammik tuniluuttoqarnerani taamatut misissuisarnerup tuniluunnissaraluaq kingaallatsittaraa misissuinerma takutippaa.
Kalaallit Nunaanni taamatorpiaq pisoqarpoq.
Taamatut kingaallatsitsisoqarnera oqartussanut nappaalanersuaqarnissaanut piareersarnissamut periarfissippai, ilaatigut peqqinnissaqarfiit nukittorsarnerisigut, akiuussutissalersuinermik innuttaasullu illersorniarlugit iliuusissat pingaarutillit allat aallartinnissaannut.
Kalaallit Nunaataana suna immikkuullarissutigigaa?
Kalaallit Nunaata qeqertaanera iluaqutaavoq. Pingaartumilli misissugassanik tigooraaneq, killeqarfinnik nakkutilliineq tunillanneqartullu paasiniaasarnerit iluaqutaalluarnerat.
Coronamut akiuussutissaqalernissaata tungaanut Kalaallit Nunaat tuniluutsitsinaveersaarnerani iliuutsit taakku pingasut pissutaapput.
Coronamut akiuussutissat iluaqutaappat?
Kalaallit, ingammik sanngiinnerusut coronamillu perululersinnaasut, akiuussummik kapinissaat pingaaruteqarpoq.
Peqqinnissaqarfimmi sulisut akiuussutissalersuiniarlutik ilungersortariaqarsimapput, pingaartumik nunaqarfiit avinngarusimaneri pissutigalugit.
Sumiiffiit ilarpassui umiarsuarmik qimussimillu tikinneqarsinnaapput. Innuttaasullu 2021-mi juunip qaammataani 67 procentii akiuussutissalerneqarsimapput.
Aakkut qisikkullu misissuininni mRNA-coronamut akiuussutissaq Nunatsinni atorneqartoq, Kalaallit Nunaanni innuttaasunut sivisuumik illersuutaalluarsinnaanera paasivara.
Kalaallit misissuiffigisama 98 procentiisa akiuussutissamik kapitereernermi kingorna ukiup ataatsip ingerlanerani illersuutigilluarsimavaat.
Kalaallit 60-it sinnerlugit ukiullit aamma akiuussutissamik illersugaapput, annikinnerumaamilli (akiuussutissakinnerugamik). Kalaallit Nunaanni siunissami akiuussusersueqqittoqalerpat ikioqqortunerit pingaarnersiorneqartariaqarnerannik ersersitsivoq.
Inuusuttorpassuit utoqqarpassuillu akiuussutissalerneqaraluarlutik tunillatsissimapput.
Paasisanni soqutiginartua uaniippoq: Akiussuserneqareernikuulluni tunillanneqarsimagaanni akiuussutissamik kapitinnerup illersuutaanera suli annerulertarpoq.
Kingunerluutit ilaasa sivisuumik atugaraat
Tunillanneqarsimasut amerlasuut sakkukitsumik atorsimagaat kisitsisit pisortatigoortut takutippaat. Tunillanneqarsimanerup kingorna qanoq issimanerat misissorpara.
Kalaallit apersukkama amerlanerpaartaasa nualluummut assingusunik annikitsuinnarnik malugisaqarsimapput. Apersukkama affaat sinnerlugit tunillatsinnermit sapaatit-akunneri sisamat qaangiuttut peqqissisimapput.
2,5 procentiinnaat ima napparsimatigilersimapput napparsimmaviliaanneqartariaqarlutik. Nunanit allarpassuarnit ikinnerujussuupput, taakkunanimi peqqinnissaqarfiit artukkerneqartarsimammata.
Nappaatip sakkukinnermik atugaanera akiuussutissalerneqarsimasut amerlanerannik aamma coronavirusip allannguutaanik Omikronimik pissuteqarneranik nassuiaaserneqarsinnaavoq.
Amerlanerilli annikitsuinnarmik atoraluarlugu kingunerluutaat sivisuumik atorsimagaat paasivara.
Tunillanneqarsimasut timikkut eqqarsartaatsikkullu qasoqqalluinnarnissaminnik aarlerinaateqarnerupput, tamannalu tunillanneqarnermit ukiup ataatsip missaani inuunerannut sunniuteqarsinnaavoq.
Paasisat taakkua aallaavigalugit nunarsuarmi tamarmi, aamma Kalaallit Nunaanni, coronap kingunerisaanik suli kingunerluuteqartunut tapersersuinerulernissaq pisariaqartoq erserpoq.
Corona ulluinnarni inuunitsinni ilaalerpoq
Coronavirus inuit peqqissusaannut navianartorsiortitsisutut maanna isigineqanngilaq. Nappaat nualluutitullu allatuullu isigilernikuuarput, soorlu ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni napparsimassutaasartusullu.
Virusilli nutaat akiuussutissallu kimeerukkiartornerat tunillaassuuttoqarujussuarneranik kinguneqarsinnaapput. Taamaattumik nunarsuaq tamakkerlugu tuniluuttoqarnikuunera ilinniarfiginissaa pingaaruteqarpoq:
Suut iluatsippat? Siunissami nunarsuaq tamakkerlugu nappaalanersuaqaqqilerpat suut sakkussatut atorneqarsinnaappat? Kalaallit Nunaannilu misilittakkat qanoq ilinniarfigisinnaavavut?
Ulluinnatsinni ilaalernikunut nalimmassarsinnaaneq paasinnissinnaanerlu pisariaqarput. Nunarsuarmi tuniluuttoqarnerani Kalaallit Nunaanni iliuuserineqarsimasut siusissukkullu aaqqissuussaasumik iliuuserisimasaat aalajangiisuulluinnartuupput.
Nunamut isersimasut tamarmik misissortinnissaat piumasarineqarpoq, tamannalu sunniuteqarluarpoq tuniluuttoqarnera kinguarsarniarlugu, allatut iliuuseqartoqalernissaanut, soorlu akiuussutissalersuisoqarnissaata tungaanut.
Nunamut tikittut tamarmik misissorneqarnissaannik piumasaqaateqarneq tuniluutilertoqarnissaanik malunnaatilimmik kinguarsaataavoq, taamaalilluni iliuutsit allat soorlu akiuussusersuinerit suliniutigineqarsinnaalerlutik.
Tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni coronap nalaani iluatsittumik iliuuseqartoqarsimavoq – misilittagaq pingaarutilik nunap siunissami nunarsuarmi tuniluuttoqalernissaanut piareersimaneranut pitsannorsaataasinnaasoq, oqartussallu coronamut akiuunnerannik najoqqutarineqarsinnaasoq.
Kalaallit Nunaat qanoq ilinniarfigisinnaavarput?
Kalaallit Nunaanni sukkasuumik pilersaarusiukkamillu iliuuseqartoqarnera nunarsuarmi siunissami tuniluuttoqaqqilissagaluarpat iluaqutaasinnaava? Taamaalluarsinnaasoq qularutiginngilara.
Peqqissutsikkut unammilligassaqarnerani ajoqutaasinnaasut annikinnerpaatinniarlugit misilittakkatsinnik avitseqatigiittarnissarput taakkuninngalu atuinissaq pingaaruteqarpoq.
Kalaallit Nunaanni iluatsittumi iliuuseqartoqarnera nunarsuarmi siunissami nappaalanersuarnut piareersimanerunnissamut iluaqutaasinnaavoq.
Oqaluttuaq nuannersoq una ilinniarfigalugu nunarsuarmi tulliani tuniluuttoqaqqilissagaluarpat iliuuseqarluarnerpaasimasutut tamanut oqaatigisinnaanngorlugu.
