Kalaallit Nunaata qanoq iliornikkut corona ingalassimatinneraa – sunalu kalaallinit ilikkarsinnaavarput

Takorlooruk nuna amerlasoorpassuarnik tunillatsissimasoqarluarluni, COVID-19-p nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuunnerani kingunerluutinik ajornerpaanik qanoq pinngitsuuititsisoq. 

Nuna taanna tassaavoq Kalaallit Nunaat.

Ukiut tallimat matuma siorna, marsimi 2020-mi, corona Kalaallit Nunaannut qanilliartulernerata nalaani Nuummi Dronning Ingridip Napparsimavissuani nakorsatut sulivunga. Suliffinni inuttullu Kalaallit Nunaata qanoq qajannartigisumik inissisimanera misigaara: Peqqinnissaqarfik killilimmik naammassinnissinnaassusilik, suut tamarmik imminnut ungasissut innuttaasullu amerlasuut anigorsinnaanngisaminnik nappaatillit. Taamaammat nappaat nunarsuaq tamakkerlugu tunillaassuuttoq sakkortuumik atugaalissappat, Kalaallit Nunaat immikkut sakkortuumik eqqugaasinnaasutut inisissimavoq. Ukiullu marlussuit qaangiunneranni amerlasuut aarlerigisaattut pissutsit ingerlanngitsut malunnarpoq. Kalaallit Nunaata corona anigorluarpaa. Tamatumalu paasisaqarumalersippaanga. Taamaammat ph.d.-nngorniutinni apeqqutit uku akissutissarsiniarpakka: Kalaallit Nunaataana qanoq ililluni pissutsit anigorluarai? Nunallu allat suna Kalaallit Nunaata coronamik passussineranit ilikkarsinnaavaat?

Qisuariarasuarneq pingaaruteqartoq

Iliuuseqalertorneq aalajangiusimanninnerlu Kalaallit Nunaata iliuusaata iluatsinneranut patsisaavoq. Killeqarfiit matuneqarput nappaassuullu qaammatini siullerni tunillaassunnerani inuiaqatigiit piffissami aalajangersimasumi mattunneqarallartarput.

Nuummi nakorsatut ajornartorsiulersinnaanermut piareersarniarluni qanoq annertutigisumik peqqinnissaqarfimmi sullittoqarnera malugaara – upalungaarsimanissamut pilersaarutinik suliniutinillu allanik ajornerpaamik pisoqassagaluarpat passussisinnaanermik isumannaarinnittussanik. Qanermut assiaqutit, assannut spriti, imminut ungasinnissaq, nappaatip nunatsinnut anngukkaluttuarneranik alapernaaserneq suliniutit ilagiinnarpaat. Suliniutilli tamakku aamma nunani amerlasuuni atuupput. Kalaallilliuna Nunaata nukik isertussaq suna pigigaa?

Tunillaassuunneq pinngitsoortoq

Nappaassuup nunarsuaq tamakkerlugu siaruaannerani angalasut akornanni annikitsumik coronap tunillaattarnera nalaanneqartarpoq, piffissamilu sivisuumi Kalaallit Nunaanni piffikkaartumik tunillaassuunnersuaqanngilaq (tunillatsissimasut tamarmik angalasuupput taakkununngaluunniit attaveqartut, taakkulu sukkasuumik paasineqarlutillu mattunneqartarput). Killeqarfinnik matusineq tunillaasunillu pilertortumik paasisaqartarneq, piffissami siullermi coronavirusip nunatsinnit ingalassimatillugu iluatsilluarneqarpoq. Taamaaliornikkut kalaallit nunatsinni ulluinnarmik nalinginnaakannersumik ulluinnaqarput, naak ilaatigut sillimmartaaruteqarlutillu kingusinnerusukkut akiuussutissalerneqaraluarlutik. Nunarsuup sinnerani coronap annertuumik atugaanerani, aatsaat 2021-p ukiaani tunillaassuunneq Kalaallit Nunaannut annguppoq – nappaassuup siaruaatilerneranit ukioq ataatsip affaallu ingerlareernerani.

Taamanikkut nunarsuatsinni nunat tamarmik minnerpaamik ataasiarlutik coronamik annertuumik eqqugaareeqqapput. Tassanilu akissutissap ilaa pingaarutilik ippoq: Kalaallit Nunaata iluatsittumik qaammatini 18-ni tunillaassuunnersuarmik ingalassimatitsinera pingaaruteqartumik iliuuseqarneruvoq.

Ikittuinnaat nappaammik sakkortuumik atuipput

Coronali 2021-mi ukiakkut Kalaallit Nunaannut anngummat qanoq pisoqarpa? Amerlasuut tunillatsipput, ikittuinnaalli nappaat sakkortuumik atorpaat. Ikittuinnaat napparsimavimmut unitsinneqarnissartik pisariaqartippaat, nunallu amerlasuut assigalugit anersaartuusersuisoqanngilaq, ukiullu marluk ingerlaneranni inuit aqqaniliinnaat COVID-19 toqqutigaat. Nunarsuup sinnerani kisitsisinut alianartunut sanillersuussissagaanni, Kalaallit Nunaanni pisut nunarsuup sinneranit allaanerupput: Aatsaat 2021-2022-p ukiuunerani Kalaallit Nunaanni kisitsisit Danmarkimi kisitsisinut assingujartulerput. Taamanikkut Omikroni eqquivoq: Sooq aarlerigisatsitut pisoqanngila? Nunat navianartorsiornerpaat ilaata qanoq ililluni innuttaasuni taama pitsaatigisumik illersorpai?

Misissuut iluaqutaasoq

Coronamik misissortinnersuit tamatta eqqaamajunnarsivagut. Nuannersorsuunngillat. Nappaatip atuunnerata nalaani Kalaallit Nunaannukassagaanni misissortissimanissaq, nappaammillu eqqorneqarsimanani uppernarsaanissaq piumasaqaataapput. Nappaassuup atugaanerata ilaanni angalasut mattusimagallarneqarnissaat Kalaallillu Nunaanni tikinnerminni misissorteqqinnissaat aamma piumasaqaataavoq. Kalaallit Nunaat nappaassuarmik akiuiniarnermi annertuumik iluaqutissaqarpoq: Qeqertatut angalasut nunamut tikittut tamakkerlugit nakkutigalugillu misissornissaat periarfissaavoq. Tamannalu nappaammik coronatut ittumik ingalassimatsitsiniarnermi iliuusaavoq eqqarsaatigilluagaq. Angalasut tamakkerlugit misissorlugillu nakkutiginissaat Kalaallit Nunaanni oqartussat isumalluuterpassuarnik atuiffigaat, tamannali aalajangiisuulluinnartoq kingorna paasinarsivoq. Taamatut periuseqarnermik nappaatip siaruaalluni aallartinnerani tunillaassuunnermik aalajangiisumik kinguartitsisinnaasoq, ilisimatusarnerma takutippaa. Tamannarpiarlumi Kalaallit Nunaanni pivoq.

Taamatut kinguartitsineq oqartussat nappaassuup siaruaannissaanut piffissamik nalissaqanngitsumik piareersarsinnaatilerpai, ilaatigut peqqinnissaqarfimmik nukittorsaanikkut kiisalu akiuussutissaliinernik innuttaasunillu illersuinermi iliuutsinik pingaarutilinnik allatigut.

Kalaallilli Nunaata ’nukinga isertuussaq’ suua? Kalaallit Nunaata qeqertaanera iluaqutsiivoq. Aatsaalli misissuinerit, killeqarfimmik nakkutilliinerit tunillatsissimasunillu paasiniaanerit angusaqarfiulluarnerisigut. Akiuussutissaqalernissaata tungaanut pissutsit pingasut coronap nunatsinnut anngutsaalineqarneranut iluaqutaapput.

Coronamut akiuussutissaliinerit iluaqutaappat?

Kalaallit Nunaanni innuttaasut akiuussutissalersorneqarnerat pingaaruteqarpoq, ingammik qajannarnerpaat coronamik sakkortuumik napparsimalernissamik aarlerinartorsiortut. Innuttaasut akiuussutissalersornerat peqqinnissaqarfiup annertoorujussuarmik suliniuteqarneranik pisariaqartitsiffiuvoq. Tamatumanilu imminut ungasilluni najugaqarneq, nunaqarfinni ungasinnerpaani najugaqartunik tikinnissamut ajornakusoortitsisoq minnerunngitsumik patsisaavoq. Piffiit amerlasuut taamaallaat umiarsuarmik ilalumi qimussimik anguneqarsinnaapput. Juni 2021-li sioqqullugu innuttaasut 67 procentiisa missaasa akiuussuserneqarnerat iluatsinneqarpoq. Aammi nuammilu akiuussutissaqarnerup uuttorneratigut mRNA-corona-vaccinit ilaatigut Kalaallit Nunaanni atorneqartut, annertuumik sivisuumillu kalaallinik innuttaasunik akiuussutissaqalersitsisut paasineqarpoq. Kalaallini ukiup ataatsip qaangiunnerani misissukkani 98 procentit angullugit akiuussutissanit illersorluarneqarput. Kalaallillu 60-t sinnerlugit ukiullit aamma illersorluarneqarput, annikinnerulaartumilli (taakku aamminni akiuussutissaat annikinneruvoq). Tamanna siunissami Kalaallit Nunaanni boosterinik akiuussutissiinissatsinni utoqqaat pingaarnerutinneqarnissaannik tikkuussivoq. Inuusuttut utoqqaallu amerlasuut naak akiuussutissamik kapitissimagaluarlutik napparsimalerput. Nappaammik tunillanneqarsimalluni akiuussutissalertinneq kingorna akiuussutissaqarluarnerulersitsisartoq paasisama soqutiginartut ilagaat.

Ilaat kingunerlutsitsisut

Soorlu kisitsisini pisortatigoortuni takuneqarsinnaasoq, Kalaallit Nunaanni tunillatsissimasut amerlasuut napparsimarujussuanngillat. Tunillaassuunneq aallarteruttormat qanoq innerat misissorpara. Kalaallit aperisakka amerlanerit sakkukitsumik nualluutip ersiutaanik peqarnertik oqaatigaat. Affaannit amerlanerusut taamaalillutik tunillatsinnerminnit sapaatit akunneri sisamat qaangiunneranni peqqisseqqipput. Tunillanneqartut taamaallaat 2,5 procentii napparsimavimmut unitsinneqartariaqarput. Taakkulu piffinnit amerlasuunit peqqinnissaqarfiit napparsimasorpassuarnik ulikkaavinneqarnerannit ikinneralaarsuupput. Nappaatip taamatut sakkukitsumik atugaaneranut amerlasoorpassuit akiuussutissalersorneqarsimanerannik patsiseqarsinnaagunarpoq. Coronap virusia sakkukinnerusumut, soorlu Omikronimut allannguuteqareerpoq, taamaalillunilu inuit napparsimannginnerupput. Naallu nappaammik eqqugaanerit ataatsimut isigalugu sakkukikkaluartut, taamaattoq inuit ilaat piffissami sivisuumi kingunerlutsitsinerat paasivara. Napparsimasimasut timikkut tarnikkullu qasoqqanissamut annertusisamik aarlerinartorsiorput, tamannalu tunillatsinnerminnit ukioq ataaseq tikillugu atorsinnaasarpaat. Paasisat taakku Kalaallit Nunaanni nunarsuullu sinnerani, amerlasuut kingunerluutinik eqqugaaqqaffianni suli nappaassuup nunarsuaq tamakkerlugu siaruaannerata kingunerinik malitseqartitsiffigineqarlutillu ikorfartorneqarnissaat erseqqissarpaalusooq.

Corona; inooqat nutaaq

Ullumikkut corona inuiaat peqqissusiannut annertuumik aarlerinartorsiortitsisutut isigineqarunnaarpoq. Nappaat nualluutillu nappaatinullu allanut ukiup ingerlanerani nalaattakkatta ilaattut inuunitsinni atugarilerparput. Taamaattoq virusit akuleriinneri virusillu allannguutaat nutaat kiisalu akiuussinnaassutsip annikillinera tunillaassuunnernik malitseqarsinnaavoq. Taamaammat nappaassuup siaruaanneranit ilikkagaqarnissaq pingaaruteqarpoq. Suut ingerlalluarpat? Siunissami nunarsuaq tamakkerlugu nappaatit tunillaassunneranni sakkut suut atorsinnaavagut? Kalaallit Nunaanni misilittakkanit suut immikkut ilikkarsinnaavagut? Inooqaterput nutaaq paasillugulu nalimmassarfigisariaqarparput. Kalaallit Nunaanni suliniutit annertuut siusissukkullu ataqatigiissaakkamik iliuuseqarneq nappaassuup atuunnerani pingaaruteqarluinnartuupput. Tikittut tamarmik misissortittarnissaannik piumasaqaat periusaavoq angusaqarfiulluartoq, suliniutillu allat, soorlu akiuussutissat atorneqalernissaannut nappaatip tunillaassuunneranik kinguartitsisoq. Sakkortuumik nappaammik atuinissamut toqorartoqarnissaanillu killilersimaarinninnermi akiuussutissat sakkussaalluartut paasinarsivoq. Tamatumalu Kalaallit Nunaata coronap nalaani aniguilluarnera inerneraa – misilittagaq pingaarutilik nunap siunissami nappaatit nunarsuaq tamakkerlugu siuaruaannissaanik upalungaarsimaneranik nukittorsaallunilu oqartussat ullumikkut coronamik passussinerannut ilitsersuutaasinnaasoq.

Kalaallit Nunaata suut nunanit allanit ilikkarsinnaavai?

Kalaallit Nunaata sukkasuumik qisuariarnera periutsitullu toqqagai siunissami nunani allani nappaatit nunarsuaq tamakkerlugu siaruaannerani aallaavigineqarsinnaappat? Taamaattoqarsinnaanera qularinngilara. Tullissaanik ajoqusiinerit ikinnerpaamiitinniarlugit peqqissutsimik ajornartorsiornermi misilittakkanik avitseqatigiissinnaanerput pingaaruteqarpoq. Kalaallit Nunaata iluatsitsinera siunissami nunani allani nappaatit nunarsuarmi tamarmi siaruaannissaanut piareersarluarnerunissamut isumassarsiffigineqarsinnaavoq. Atagu oqaluttuaq nuannersoq una ilikkarfigitigu, taamaalilluta tamatta tullianik nappaammik nunarsuaq tamakkerlugu siaruaattumik nalaatsigutta tamatta immitsinnut nunarsuarmi pissartatut taaneqarsinnaaqqulluta.