Nuummi Ilulissanilu mittarfiit nunanit tamalaanit tikinneqarsinnaasut ammarpata Kangerlussuarmi takornariaqarneq ingerlaannassaaq.
Nuummi mittarfik nutaaq ammangajalerpoq. Air Greenlandip naatsorsuutigaa Airbus 330neo Københavnimiit toqqaannartumik novembarip 28-ani Nuummut missasoq. Tamatuma kingorna Nuummi Kalaallit Nunaannilu – pingaartumilli Kangerlussuarmi – nuannersunik ilungersunarsinnaasunillu nutaanik pisoqalissaaq.
Albatros Arctic Circle qaammatini arlalinni piffissamut nutaamut piareersarpoq. 2023-mi aggustip aallaqqaataanit ingerlatseqatigiiffiup Hotel Kangerlussuaq neriniartarfilik, cafeterialik 65-inillu initalik pisiaraa. Albatros Kangerlussuarmi katillugit 300-nik unnuiffiissaqalerpoq.
Ukiukkut takornariarfiunerpaaffiup nalaani, siniffiit, neriniartarfiit takornarianullu bussit ulikkaaqqatillugit, Kangerlussuarmi pissutsinut nutaanut naleqqussarniartoqartarpoq. Kangerlussuarmi inuunermik sulinermillu nuannaarutiginninneq innuttaasunut ileqquuvoq, taamaattumillu innuttaasut suliffeqarfiillu ulluinnarni inuunertik siunissamut naleqqussarpaat.
Ineriartuinnarneq
Kangerlussuup Mittarfiata 2024-p kingorna qanoq ingerlanissaa takornarialerisut nalornissutigisimavaat. Taamaattumik Kangerlussuaq issittumi ornigassatut misigisaqarfiulluarsinnaasutut pilerinartuaannartoq, Albatros Arctic Circlemi pisortap Jørgen Larsenip nunarsuaq tamakkerlugu angalatitsivinnut oqaluttuarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq.
- Ukiut 20-t sinnerlugit maani Qeqqani takornariaqarnermik ineriartortitsineq sulissutigisimavarput, iluatsilluartumik. Tamanna atorluarlugulu soorunami ineriartortittuartariaqarparput, oqarpoq.
Kangerlussuaq Ilulissallu takornariarpassuarnik tikerarfissatut imminnut unammillertorujussuupput.
Takornariartitsisartut naatsorsuutigaat takornariat 40 procentii Ilulissanukartassasut, 30 procentii Qeqqata Kommuniani, pingaartumik Kangerlussuarmi, 30 procentiilu Kalaallit Nunaata sinneranukartassasut.
Allat timmisartuutileqatigiiffiinut sammisut
- Air Greenlandilli 2025-mut pilersaarutai uagutsinnut takornariaqarnermullu iluaqutissartaqanngillat. Kalaallit Nunaanni takornariarfiit pilerinarnerpaat marluk, tassa Kangerlussuaq Ilulissallu, ataatsimoortinnissaat ajornakusoortippaat, Jørgen Larsen oqarpoq.
- Taamaattumik timmisartuutileqatigiiffiit allat Kangerlussuarmut timmisartuussisarnissaat sulissutigaarput, ilaatigut Kangerlussuup, Sisimiut Ilulissallu akornanni, Jørgen Larsen Sermitsiamut oqarpoq. Taassuma nalilerpaa takornariat amerlanerusut Kangerlussuarmut tikeraarnerminnut Ilulissat ilanngullugit tikeraassagaat imaluunniit Ilulissaneeriarlutik Kangerlussuaq tikeraartassagaat.
Timmisartuutileqatigiiffiit sorliit pineqarnersut taanngikkaluarlugit, Albatros Arctic Circlep timmisartuutileqatigiiffiit arfinillit isumaqatigiinniuteqarfigigai, taassuma oqaatigaa.
- Takornariaqartitsinermi sullissinissaminnut soqutiginnilluinnarput. Sapaatip akunneranut marloriarluni timmisartuussisoqartassaaq, timmisartoq Boeing 737 imaluunniit Airbus 320 atorlugit, taakkulu tamarmik 150-inik ilaasoqarsinnaapput. Europamiillu København imaluunniit Keflavik aqqusaarlugu tikittartussaapput.
- USA-meersoqarpa?
- Naamik, Amerika Avannarlermeersoqanngilaq. Tamarmik Europameersuupput, ilisimatitsivoq.
Misigisassat
- Takornariat soqutigisinnaasaannik sunik neqerooruteqarpisi?
- Pingaartumik sermersuaq uumasullu tassaniittut. Sermersuarmut angalaartitsisinnaavugut, sermimi pisuttuarfeqarpoq unnuisoqarsinnaallunilu. Kangerlussuullu eqqaani uumasut aamma soqutigineqarluarput. Inuppassuit tuttunik umimmannillu, timmissanik allanillu uumasunik takusaqarusuttarput.
- Misigisalli taakkua annertusarneqassapput misigisassarsiorfiunerusunik tunisassianik kiisalu Sisimiunut ATV-kkut aqqutikkut misigisassanik nutaanik ilaneqassallutik. Aqqut nutaarpassuarnik periarfissaqartitsivoq. Ilulissallu suleqatigineqarnera aamma kajungernarpoq, Jørgen Larsen isumaqarpoq erseqqissarlugulu Kangerlussuup takornariaqarfiusutut ingerlaannarnissaanik nunarsuarmi tamarmi angalatitsivinnut oqaluttuarnissaq pingaaruteqartoq.
Siunissaq nalorninaraluartoq Albatros Arctic Circle aamma takornarianut bussinut nutaanik aningaasaliivoq, taamaalilluni ukioq manna juunip qiteqqunnerani takornariartitsisalerpat septembarillu naanissaata tungaanut bussit 16-iussallutik.
Umiarsuup takornariartaatip uteriartarfia
Jørgen Larsenip ukiorpassuarni umiarsuarnik takornariartaatinik Kangerlussuarmut tikittartunik aamma kiffartuussisarsimavoq. Tassa ilaasunik inuttanillu taarsiisarneq Kangerlussuarmilu pilersuinermik orsersortitsinermillu isumaginninneq, tamannalu inuiaqatigiinnut pingaarutilerujussuuvoq.
- Umiarsuit takornariartaatit Kangerlussuaq suli atortarpaat, umiarsuaatileqatigiiffiillu nutaat tikittarlutik. 2027 tikillugu Kangerlussuarmukarusullutik inniminniisoqartarpoq, oqaluttuarpoq.
Maanna 2024-mi Albatros Arctic Circle 51 umiarsuarnik takornariartaatinik Kangerlussuarmut ilaasunik nutaanik aamma ilaasimasunik angerlaassisunik isumaqatigiissuteqarsimavoq. Timmisartut atorneqartut annerpaat tassaapput Airbus340 aamma Boeing777. Umiarsuit takornariartaatit taarserneqartarnerannut atatillugu aamma Dreamliner Kangerlussuarmi takuneqarsimavoq – tassa Boeing787.
2025-mi umiarsuarnut takornariartaatinut isumaqatigiissutit 16-iupput, 2026-milu 2027-milu isumaqatigiissutit qassiussanersut suli ilisimatitsissutigineqanngilaq.
Umiarsuit takornariartaatit juulip aallaqqaataaniit septembarip tungaanut angalasarput.
Jørgen Larsen umiarsuit takornariartaatit pillugit Hamburgimi Berlinimilu ataatsimeersuarnernut peqataaqqammerpoq, tamatumalu siorna Miamimi ataatsimeersuarnermi aamma peqataasimalluni.
- Issittoq Kalaallit Nunaallu soqutigineqarluarput, aamma ingerlatseqatigiiffiit Kangerlussuaq soqutigivaat. Neqeroorutivullu nunarsuarmi tamarmi tigulluarneqartarput, tamatumalu takutippaa Kangerlussuaq Kalaallit Nunaannut takornariartitsisarnermut suli pingaaruteqartoq, taanna oqarpoq.
Kangerlussuarmi Albatros Arctic Circle takornariartitsisartut umiarsuarnillu takornariartaatinik tikinneqartartut saniatigut aamma sakkutooqarnermit ilisimatusarnermilu sulisunit inniminniiffigineqartarpoq.
Nunarsuarmit tamarmeersut Kalaallit Nunaanni ilisimatusarneq annertuumik aningaasaliiffigisimavaat, tamannalu ingerlaannassaaq, Kangerlussuarlu tassunga aallarniutitut pingaaruteqarpoq, ilisimatusartut sermersuaq Kangerlussuullu eqqaani pinngortitaq iluaqutigigamikkit.
Suliffissat
Albatros Arctic Circle 100-nik ukioq kaajallallugu Kangerlussuarmi najugalinnik sulisoqarpoq. Ulapaarfiunerpaatillugu sulisut 110-usarput.
Sulisussatut atorfinitsinneqartoq pingaarutilik tassaavoq Peter Høegh, siornatigut Air Greenlandimi aamma Mittarfeqarfinni Kangerlussuarmi pisortaasimasoq. Taassuma timmisartortitsineq pissutsillu nalunngilai, timmisartortitseqatigiiffiillu nutaat Kangerlussuarmut timmisartuussiuarnissaat sulissutigilluinnarpaa.
Peter Høegh taamaalilluni Kangerlussuup ineriartortinneqartuarnissaanik qulakkeerinnissaaq, timmisartuussinerit ingerlaannassappata, Europamiit Islandimiillu Kangerlussuarmut toqqaannartumik timmisartuussinerit ataqatigiissarsinnaassallugit, kiisalu Kalaallit Nunaanni Kangerlussuup, Ilulissat Sisimiullu akornanni timmisartuussinerit pitsanngorsarnissaannut suleqataasinnaassalluni.
Sinerissami sila atoruminaatsillugu Kangerlussuaq suli pingaaruteqarluinnartutut inissisimavoq. Sapaatip-akunnerani kingullermi Kangerlussuaq ulluni arlalinni inunnik ulikkaarpoq.
Timmisartornerup isumannaatsup mittarfik nunap iluani Europallu USA-llu akornanni timmisartuussinermut atorneqarsinnaanngortippaa.
Nuummili novembarimi mittarfissaq ammarpat sinerissami silarluleraangat Kangerlussuarmi unnuisarfiit atorneqarsinnaanissaat isumaqatigiissutigineqanngikkallarpoq. Isumaqatigiissuteqanngippat Albatros Arctic Circlep nammineq sullitani siulliullugit kiffartuuttariaqarpai. Taamaattumik siunissami sinerissami silarluleraangat qanoq iliortoqassanersoq pissanganassaaq.
- Soorunami isumaqatigiissusiornissaq soqutigisaraarput, Jørgen Larsen oqarpoq.
