KNI-p ukiumut naatsorsuutaani nuannersut nuanniitsullu anguneqartut

KNI-p niuernikkut marlunnik inissisimaffeqarpoq: Nioqqutissanik aamma Nukissiuutinik niuerneq. Ukioq kingulleq Nukissiuutinik niuerneq pissutaalluni Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaat millioninik pingasunik kisitsisitalinnik sinneqartooruteqarpoq, ukiumoortumik nalunaarusiami atuarneqarsinnaavoq. Nalunaarusiaq tallimanngornermi ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqassaaq.

Mittarfinnik nutaanik sanaartorneq umiarsuarnillu takornariartaatinik angalasut amerlanerat pissutigalugu ikummatissamik piumasaqarneq annertusiartuinnartoq pissutigalugu Nukissiuutinik niuerneq akileraarutit sioqqullugit angusat tassaapput 140,4 millionit koruunit – 2022/23-mi angusanit 188,1 millionit koruuniusunit 50 millionit koruuningajannik ikinnerullutik.

Nioqqutissanik niuerneq unammillerneqartoq

Nioqqutissanik niuernerup tungaatigut ukiumut angusat nuannaarutissaanngillat. Akileraarutit suli ilanngaatiginagit sinneqartoorutit 29,8 millionit koruuniupput, tassa ukiup siulianut sanilliullugu 20,1 millionit koruuninik ikinnerullutik.

- Ineriartorneq naammaginanngilaq, angusat immikkoortortaqarfiup aningaasaliissutigisaanut, sinneqartoorutinit taamaallaat akilerneqarsinnaasunik, naleqqiullugit naammaginngilluinnarput, aqutsisut nalunaarutaanni allassimavoq, tassanilu ima paasissutissiisoqarpoq:

- KNI-p Namminersorlutik Oqartussanik kiffartuussinissamik isumaqatigiissut naapertorlugu aningaasaliissutinik pisariaqartunik aningaasalersuinissamut oqimaaqatigiissaarisinnaajumalluni akileraarutit suli ilanngaatiginagit sinneqartoorutit 80 millionit koruunit missaanniittunik amerlassuseqartariaqarput.

Nassuiaat

Naatsorsuutit naammaginannginnerannut aningaasat naleerukkiartornerat ulluinnarni nioqqutissat akii qaffakkiartornerannik kinguneqartumik pissuteqarpoq. Akit qaffakkiartornerat pisiniarfinni tuniniakkat akiinut ukiup affaa qaangiuttoq KNI-p aatsaat ilannguppaa, nassuaammi allaqqavoq. Ulluinnarni atortussat akiisa qaffakkiartuinnarnerat pissutigalugu pisisartut immiaaqqanik/imeruersaatinik aamma nerisassaanngitsunik niuerniartarnerannut annikinnerulernerannik kinguneqarpoq.

Aammattaaq tunisassiorfik Nuuk Imeq matuneqarmat imeruersaatit immiaaqqallu puui pillugit nalunaarummit nutaamit sunnerneqarsimavoq.

- Niuertarfiit pisisartunut tuniniartakkaminnik ukiuni qulikkuutaani immiaaqqanik/imermik Nuuk Imermeersunik pilersorneqarsimapput. Niuerneq taanna tunngaviusumik allannguuteqarpoq, tassa Pisiffiup aamma Nuuk Købmandshandelip aalajangerneratigut KNI Engrosimut piniarani pilersuisunut allanut immiaaqqanik/imermik pisisalermata, aqutsisut nalunaarutaanni allassimavoq.

Tamatuma saniatigut ernianullu atugassarititaasut kinguneranik aningaasartuutit 6 millionit koruunit sinnerlugit annertuseriarsimallutik.

Neqaarniaq amigartooruteqartoq

Kujataani immikkoortortaqarfik ajornartorsiungaartoq, Neqi, 1,1 millionit koruuninik amigartooruteqarpoq, ukiup siulianut sanilliullugu 1,4 millionit koruuninik pitsaanerusumik.

- Ingerlatsiviup pitsanngoriarsimanera angusani takuneqarsinnaavoq, kisianni aamma erseqqissarneqarpoq piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aaqqiissutissamik suli pisariaqartitsisoqartoq. Suliffeqarfiup tamanna pillugu Namminersorlutik Oqaloqatiginerat suli ingerlappaa, neqaarniaq pillugu paasissutissiissummi allassimavoq.

Inissianit 3,1 millionit koruuninik sinneqartoorutaapput.

Ukioq manna isertitat appariassasut

KNI A/S-ip kaaviiaartitai 2,885 milliardit koruuniupput, tassa ukiup siulianut sanilliullugu 112 millionit koruuninik ikinnerullutik. Nammineq aningaasaatit 1,380 milliardit koruuniupput, aningaasallu atorneqarsinnaasut ukiut tallimassaat tulleriisiinnarlugit qaffariarput, maannalu 60,6 procentiullutik.

Siorna 46 millionit koruuninik iluanaarutinik agguaasoqarnerata illuatungaanik, maannakkut naatsorsuutit naapertorlugit Nunatta Karsia ingerlatseqatigiiffimmit iluanaarutinik pissarsiaqassanngilaq, naatsorsuutini allassimavoq. Tassani KNI-mi atorfillit 838-usut aamma nalunaarsorneqarpoq, ukiup siulianut sanilliullugu 23-nik amerlanerullutik.

KNI nalunaarpoq 2024/25-mi akileraarutit suli ilanngaatiginagit 30-40 millionit koruunit missaannik amigartooruteqarnissani naatsorsuutigalugu. Angusat ikinnerussutillit ima tunngavilersorneqarput:

- Ukioq manna angusat (2023/24, aaqq.) angusarissaarfiuvoq, pingaartumik ikummatissat tunisaaneratigut. Angusat taakkua ilaat ikummatissat akiisa nutaat 2024-mi apriilip aallartinnerani atuutilersut annikillisarnerannut atorneqarput, tamannalu ukiumi aggersumi Nukissiuutinik niuernermi isertitassanut ajortumik sunniuteqassaaq. Tamatuma saniatigut imeruersaatit immiaaqqallu puui pillugit nalunaarutip allanngornikuuneranit Nuummilu mittarfiup ammarneqarnerata kinguneqaranik ukiumi aggersumi Nioqqutissanik immikkoortortami sulianut ajortumik sunniuteqassaaq.

Kisitsisit pingaarnerit (2022/23-mi) millionit koruuninngorlugit

• Kaaviiaartitat: 2.885 (2.997)
• Ingerlatsinermi isertitat (EBIT): 210 (266,8)
• Akileraarutit suli ilanngaatiginagit sinneqartoorutit: 173,7 (239,1)
• Akileraarutit ilanngaatigereerlugit iluanaarutit: 128,3 (234,6)
• Nammineq aningaasaatit: 1.380,7 (1.376,1)