KL

DK

NUNANIT ALLANIT

Korea Kujallermi præsidenti nalunaarpoq sakkutuulersorluni sukannersumik naalakkersuisoqalissasoq 

Politikkikkut sulinerit inerteqqutaapput, tusagassiorfiillu sakkutuulersorluni sukannersumik naalakkersuisoqarnera aallaavigalugu aqunneqassapput.

Korea Kujallermi innuttaasut politiillu inatsisartoqarfiup silataani aporaattut.
ritzau/Reuters
Saqqummersinneqarpoq

Korea Kujallermi præsidenti, Yoon Suk-yeol, nunami sakkutuulersorluni sukannersumik naalakkersuinikkut ingerlatsisoqalersoq nalunaarutigaa tv-kkut marlunngornermi unnukkut oqalugiaammininalunaarutigaa.

Taassuma illuatungiliuttut pasivai Korea Avannarlermut tapersersuisuunerarlugit, nalunaarutigalugulu "Korea Avannarlermut tapersersuisut naalagaaffimmut akerliusut" piuneerutikkumallugit.

Reuters naapertorlugu 1980-imiilli aatsaat Korea Kujallermi sakkutuulersorluni sukannersumik naalakkersuinikkut ingerlatsisoqalersoq.

Korea Kujallermi sakkutuut, Korea Kujallermi nutaarsiassaqartitsivik Yonhap naapertorlugu, partiit nunamilu tassani Inatsisartut suliaat sulineq inerteqqutigineqartut oqaatigaat.

Sakkutuulersorluni sukannersumik naalakkersuinikkut ingerlatsisoqalernerata malitsigisaanik, tusagassiorfiit naqitanillu saqqummiussisartut allat tamarmik aqunneqarumaartut.

Præsidentip oqarnera naapertorlugu immikkut ittumik inissisimanerup nalunaarutigineqarnera pingaaruteqarpoq nunami "inatsisitigut aaqqissuussaanera" illersorniarlugu.

Yonhap nalunaarpoq, Seoulimi Inatsisartut illorsuartaata matui assersorneqalersimasut.

Inatsisartut illorsuartaata silataani assit ersersippaat innuttaasut politiillu aporaatilersimasut.

Sakkutuut naalagaaffiup immikkut ittumik naalakkersuinikkut killilersuisoqalernerata aqutsisoqarfianiit Inatsisartoqarfiup eqqaaniipput, taamatuttaaq tv-kkut takusassiarineqarpoq sakkutuut Inatsisartut inersuaanut iserniarsarisut.

- Sakkutuulersorluni sukannersumik naalakkersuinikkut ingerlatsisoqalernera nalunaarutigivara Korea (Korea Kujalleq, aaqq.) kiffaanngissuseq tunngavigalugu aaqqissuussaanerata illersornissaanut, præsidenti tv-kkut YTN-ikkut oqalugiarnermini oqarpoq.

Taanna innersuussaqanngilaq, Korea Avannarlermiit, atombombiutilimmit kommunismelu tunngavigalugu ingerlanneqartumit aarlerinaat sorpiaanersoq. Taassuma politikkikkut unammillertini aarlerinaatigalugit saqqummiuppai.

Korea Kujallermi illuatungiliuttut siuttuat, Lee-Jae myung, nalunaarpoq nutaarsiassaqartitsivik AFP naapertorlugu killilersuineq "unioqqutitsinerusoq".

- Sakkutuut qamussui sorsuutit, aqqusinikkut angallassissutit akimut aallaaneqarsinnaanngitsut aamma sakkutuut qoorortuulinnik savinnillu sakkullit nuna manna aqulerpaat, taanna oqarpoq.

Taamaakkaluartoq Yoon oqarpoq, allatut iliorsinnaannginnami immikkut ittumik killilersuineq nalunaarutigisariaqarsimagini. Tassunga killittoqarneranut akisussaaffik illuatungiliuttuniinnerarpaa, oqarluni Inatsisartuni ingerlatsineq sallunaveeqqutitut tigusarisimagaat.

Taassuma erseqqissaatiginngilaa, kikkuunersut "koreamiut avannarlermiut kommunistiusut sakkutuuisut" taasani. Taassumali aamma siornatigut sakkutuut taamaattut innersuussutigisimavai oqarluni, pilersaarutiminut akornusersuisut nunalu sanngiillisarlugu.

Naalagaaffiup præsidentiata oqaatigiuminaatsippaa, iliuutsit qanoq ittut immikkut ittumik killilersuinerup kingunerisaanik atuutilersinneqassanersut.

Naalagaaffiup immikkut ittumik killilersuinerata nalinginnaasumik ima paasineqartarnera tassaavoq, sakkutuut pisortat suliassaqarfiinik aqutsineq  tigummileraat.

Taamatut pisoqarpoq nunami tassani aappaagumut aningaasaqarnikkut inatsisissap Inatsisartuni oqaluuserineqaleruttorfiani.

Iliuuseq tassanngaannartoq tupaallatsitseqisorlu nuna tamakkerlugu annertuumik quarsaartitsivoq, oqaluttuarisaanermi siusinnerusukkut naalakkersuinikkut kisermaassisunit aqunneqartarsimavoq, 1980-ikkunnili tamat oqartussaaqatigiinnerat tunngavigalugu ingerlatsiffiusutut isigineqarsimavoq.

undtagelsestilstand samfund inuiaqatigiit kommunisme sydkorea demokrati

ATORFIIT Se alle jobs

Powered by Labrador CMS