Sillimaniarnermut tunngasut pillugit Kangerlussuarmi ataatsimeersuarnermi sammisat pingaarutillit Kalaallit Nunaata siunissaanut aalajangiisuusut Kuno Fenckerip Siumumeersup sapaatip-akunnerata siuliani oqalugiarnermini sapaatip-akunnerata siuliani sammivai: attaveqaasersuutit, inuussutissat isumannaatsuunissaat, angallanneq, atortorissaarutit marloqiusamik atuuffillit aamma nunat tamalaat akornanni suleqatigisat pingaarutillit soorlu NATO, USA, Canada, Island aamma Danmark suleqatiginissaat.
Kalaallit Nunaat issittumi isumannaatsuunermut pingaaruteqartupilussuusoq, aamma siunissaq isumannaatsoq, siuariaateqarfiulluartoq namminersortorlu ersarissumik takorluugaralugit nuna siuariarpat pingaaruteqartuassasoq taanna isumaqarpoq.
Ataatsimeersuarnermi Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanerup nukittorsarnissaanut teknologiikkut periarfissat soqutiginartut arlallit saqqummiunneqarput, ilaatigut qaammataasat dronellu atorlugit – silaannakkut immallu naqqatigut.
– Amerikamiut Issittumilu Sakkutooqarfik aamma pitsaasunik saqqummiussaqarput, Kuno Fencker ataatsimeersuarneq naammassimmat oqarpoq.
Sakkussiaqalernissaq pinngitsoortinneqassaaq
Kuno Fenckerip ataatsimeersuarnermi oqalugiaammini pingaarutillit arlallit Kalaallit Nunaata isumannaatsuuneranut pingaaruteqartut eqqartorpai:
• Kangerlussuup periusissiaqarnikkut pingaaruteqarnera, nunaqarfiullu ineriartortinneqartuarnissaa, suliffinnik amerlanerusunik pilersitsiffiunissaa innuttaasunullu ilinniarnissamut periarfissanik qulakkeerinninnissap pingaaruteqarnera.
• Kalaallit Nunaata Pituffimmik kiffartuussinissamut isumaqatigiissutaa maanna atuuttoq, siunissamilu isumaqatigiissutini pitsaanerusunik atugassaqartinneqarnissaa. Aamma attaveqaasersuutit marloqiusamik atuuffillit eqqaavai, soorlu qulimiguullit, sakkutuunut innuttaasunullu iluaqutaasinnaasut.
• Ingammik Issittumi, nunarsuarmi pingaarutilimmi, ’aaqqiagiinngissuteqarnerup ingasatsikkiartornissaanik’ mianersorfiginnittariaqarnitta pingaaruteqassusaa.
• Mittarfiit nutaat, periarfissarpassuaqalersitsisut assersuutigaluguli Kangerlussuarmut unammillernartitsisut.
• Digitalimik attaveqaatit, ilaatigut fiberikkut attaveqaatit, pitsanngorsarneqarnissaannut tunngatillugu sakkutuut sakkutuujunngitsullu suleqatigiinnerulernissaannut periarfissaq.
• Sinerissap qanittuani nakkutilliisoqartariaqarnera, ilaatigut radarimik atortulinnik, aamma nunap killeqarfiini periusissiaqarnikkut pingaarutilinni 3 sømilinit 12 sømilinut annertusiinikkut imartani sikuusuni angallannissamut kiffaanngissuseqarnerup killilerneqarnissaa.
Qitiulluinnartoq
– Naalagaaffinngortitsiartortilluta atortulersuutit, pisuussutit inuillu isumannaatsuunissaat qulakkeertariaqarparput, Kuno Fencker oqarpoq.
Inerniliivorlu Kalaallit Nunaat tassaaginnanngitsoq nuna sermeqartoq — tassaasorli isumannaallisaanermut, niuernermut suleqatigiinnermullu qitiulluinnartoq.
– Unammillernartut aaqqinniarlugit nammineq iliuuseqartariaqarpugut, attaveqaasersuutit isumannaarnissaat, nerisassat assartuinerlu isumannaatsuunissaat nammineq isumaginninnikkut, oqarpoq, naalagaaffiliornissarpullu sulissutigitillugu nunani tamalaani suleqatitsinnut attaveqarluarneq ineriartortittuassagipput ilassutigalugu.
Attaveqaasersuutit
Nunatta attaveqaasersuutaa, pingaartumik internetikkut attaveqarnermut tunngatillugu ineriartorneq isumannaassuserlu pingaaruteqarput, taanna oqarpoq, Kalaallit Nunaatalu attaveqaatit isumannaatsuunissaat tatiginartuunissaallu qulakkeerniarlugu nunani allani suleqatini qanimut suleqatigisariaqarai, taanna isumaqarpoq.
–Siuariarnerit tamakku sakkutuujunngitsunut sakkutuunullu iluaqutaassapput, ingammik avinngarusimasumi qaammataasatigut attaveqaatit tutsuiginanngitsuusinnaatillugit.
Attaveqaasersuutinut tunngatillugu immap naqqatigut kabelit toqqaannartumik eqqaanagit eqqartorpai.
– Kabelit Kalaallit Nunaata nunarsuarmut attaveqarneranut pingaaruteqarluinnarput, aamma digitalinngorsaajartuinnarnerup nalaani attaveqaatit isumannaatsuunissaata qulakkeernissaannut. Issittumi pissutsit sakkortummata attaveqaasersuutit taakkua illersornissaat unammillernartuusoq, kisianni pingaaruteqarluinnartoq, taanna naliliivoq.
Nerisassat isumannaatsuunissaat
Kuno Fenckerip nerisassat isumannaatsuunissaat eqqarsaatigalugu Issittumi isumakuluutigineqangaalersimasoq oqaatigaa.
–Silap pissusiata allanngoriartornerata pilersuinermik aaqqissuussinerit nalinginnaasut akornuserpai, taamaattumillu pisariaqartunik pilersuinissaq qulakkeerniarlugu nutaalianik aaqqiissutissarsiortariaqarpugut. Nunat sanilitta, soorlu Islandip, USA-p Canadallu suleqatiginerulernissaat pingaaruteqarpoq, atortorissaarutillu „marloqiusamik atuuffillit“ tassani pingaaruteqartut isumaqarpoq.
– Tassani angallassinerit nalinginnaasut kisimik pineqanngillat, aammali nerisassanik pisariaqartitanillu nassiussinermi dronet atorneqarneruleriartornerat pineqarpoq. Dronet avinngarusimasumi angalasinnaammata Kalaallit Nunaanni avinngarusimanerpaani pisariaqartunik pilersuinissamut iluaqutaasinnaapput.
Dronet pingaaruteqarput
Kalaallit Nunaannitulli ittumi siammaseqisumi inukeqisumilu angallanneq ajutoornermi pituutassaasoq Kuno Fencker isumaqarpoq. Atortut "marloqiusamik atugassat" – sakkutuunit sakkutuujunngitsunillu atorneqarsinnaasut – Kalaallit Nunaanni angallannermi unammilligassanik pitsaasumik aaqqiinissamut periarfissaqalersitsipput. Pingaartumik timmisartut, immami angallatit dronellu marlunnik siunertaqarsinnaapput.
–Dronet iluaqutigalugit inuussutissat nakorsaatillu Kalaallit Nunaata avinngarusimanerpaanut apuunneqarsinnaapput. Dronet aamma ujaasinermi annaassiniarnermilu atorneqarsinnaapput, taamaalillutalu pisuussutinik atuinerput annertusarlugulu isumannaallisaaneq pitsanngorsarsinnaavarput. Kuno Fenckerip oqaatigaa periaaseq nutaaliaasoq tamanna Kalaallit Nunaata attaveqaatiminik siunissamut qulakkeerinninnerannut ilaasoq, teknologiinillu taakkuninnga siuarsaaniarluni Kalaallit Nunaanni angallannermik nukittorsaaneq aamma inuiaqatigiit pinngortitami isumannaallisaanermilu aarlerinartunut piareersimanissaat qulakkeerniarlugu NATO-mik, USA-mik Canadamillu suleqateqartoqarsinnaasoraa.
Sanilerisanik NATO-millu suleqateqarneq
Kalaallit Nunaat isumannaallisaanermini nammineq iliuuseqartariaqartoq tamannalu issittumi isumannaallisaanerup ataavartuunissaanut aalajangiisuussasoq, Kuno Fencker isumaqarpoq.
Kalaallit Nunaata sanilini, ilaatigut Island, Canada USA-lu, nakkutilliinermut, paasissutissanik avitseqatiginninnermut sakkutooqarnermullu sungiusarnermut tunngatillugu suleqatigiinnermik nukittorsaalluni suleqatigai. Nunarsuup immikkoortuata tamatuma nunarsuarmi pingaaruteqarneruleriartuinnarnera NATO-p Issittumi najuunnerata ersersippaa.
USA-p Pituffimmi sakkutooqarfia USA-p NATO-llu illersornissamut periusissiaanni pingaaruteqarluinnarpoq. Sakkutooqarfiup siunissaa pillugu aalajangiinerni tamani Kalaallit Nunaat peqataatinneqartariaqartoq taanna isumaqarpoq.
– Nunap immikkoortuani isumannaallisaanerup oqallisiginerani najoqqutassiaq una malittuartariaqarparput: ’Uagut pineqartilluta peqataatinneqartinnata aalajangiisoqassanngilaq’, oqarpoq nangillunilu:
– Kalaallit Nunaata NATO-mik issittumilu nunanik allanik suleqateqarnerminik nukittorsaaneq ilutigalugu issittumi isumannaatsuunermut tunngatillugu pingaarutilimmik inissisimaffeqaleriartuinnassaaq.
Saviminermik kanngussamillu sakkussiassanik piiaanissamut naalagaaffimmullu avammut tuniniaanissamut piiaanissamut periarfissat ataatsimeersuarnerup avataani aamma oqaluuserineqarput. Tamanna soqutiginarpoq, aammattaaq qallunaat Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut aningaasaliisinnaanerannut attuumassuteqarmat, Kuno Fencker isumaqarpoq.
Paasissutissat qanoq ilillutik isertuunneqarsinnaanerat aamma nunat soorlu Kinap qarasaasianik annertuunik atortorissaarutinik siuarsaaniarnera pissutigalugu isumannaallisaanikkut unammilligassat pingaarnertut aamma sammineqarput.
– Tamatumunnga erseqqissaataavoq uagut Kitaani teknologiikkut ineriartornitta navianartunut taakkununnga naleqqunnera qulakkeertariaqaripput, Kuno Fencker Sermitsiamut oqarpoq.
