Kuno USA-mut angalanini pillugu: Ilisimatinneqanngilanga ataatsimuussasugut

Kuno Fencker politikkikkut anorersuarsiorpoq, nammineq toqqakkaminik USA-mut angalanissaminik aalajangernermi kingorna.

- Innuttaasut qinigaattut, Inatsisartut aamma Naalakkersuisut pillugit inatsit tunngavigalugu aammalu tunngaviusumik inatsit tunngavigalugu, pisinnaatitaaffeqarpugut nammineq piffissarput qanoq atussanerlugu aammalu oqaaseqarsinnaatitaanermik pisinnaatitaaffeqarpugut.

- Tamatuma saniatigut Siumup politikkikkut siunnerfia arlaannaatigulluunniit unioqqutinnikuunngilara aammalu erseqqissassavara, angalaninni pisortatigoortumik suliaqannginnama. Tamatuma saniatigut aamma Inatsisartuni ilaasortatut nammineq kiffaanngissuseqarlunga taasisarnerni taasisinnaatitaavunga.

Taamak erseqqissaariarluni Fencker oqaluttuarpoq, angalanermini Kalaallit Nunaanni pissutsit pillugit nassuiaanissamut periarfissat tamaasa atorsimagini. Assersuutigalugu Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni timmisartutigut nutaamik aqqutissaqalernissaa, Kalaallit Nunaata takornariaqarnermik siuarsaanissamik sulissutiginninnera, USA-p aatsitassarsiornermi suliaqarnermut aningaasaliinnginnera, massa USA-p aatsitassanik pingaarutilinnik soqutiginnikkaluarluni, taamaammallu nammineq USA-p iliuuseqarnissaanut kajumissaarisimalluni, taamaalilluni nunat akornanni niueqatigiinnerup annertusarnissaa aqqutissiuukkusussimallugu.

- Kisiannimi matumani taakkartukkatit pisortatigoortumik Naalakkersuisut aqqutigalugu suliarineqartariaqannginnamik?

- Naamik, arlaannaatigulluunniit pisortatigoortumik suliassanik angalaninni suliaqarsimanngilanga. Kaammattuiinnarpunga niueqatigiinnikkut suleqatigiinneq annertusarneqarlunilu pitsanngorsarneqartariaqartoq.

Ataatsimoornissamik Naalakkersuisut kaammattuinerat pillugu ilisimatinneqarsimanngilaq

Kuno Fenckerip oqaatigaa, kingusissorujussuakkut YouTube aqqutigalugu paasigini Naalakkersuisut partiillu tamarmik isumaqatigiissutigisimagaat USA-p Kalaallit Nunaannut soqutiginninneranut tunngatillugu partiit qalipaatik qimallugit ataatsimoornissamik isumaqatigiissuteqarsimasut.

- Qisuariaaatit tamarmik Naalakkersuisut aqqutigalugu ingerlanneqartariaqarnerannik isumaqatigiissuteqartoqarsimasoq tusarsimanngilara.

- Tamanna isumaqarpa, partiimi Siumumi siulittaasussi Inatsisartuni ilaasortaanut partiit ataatsimoornissamut aalajangigaat ingerlateqqissimanngikkaa, aammalu suliassaq pisortatigoortumik ingerlanneqartariaqartoq?

- Ataatsimoorutissaq uanga naluara sunaanersoq. Paasissutissiisoqanngilaq ataatsimoornissamut suut tunngavigineqarnersut. Kisiannili oqaatigineqartarpoq "amerikamiunngorusunngilagut, danskiniunngorusunngilagut, kalaaliorusuppugut" ilinniakkakka naapertorlugit taamak oqarneq demokratiskiunngilaq, taamatut oqarneq nammineq kisimi aqutsiniarnertut isikkoqarpoq, Kuno Fencker oqarpoq.

Taamatuttaaq erseqqissaavoq nammineq isumani naapertorlugu inuiaqatigiit taasitinneqassappata periarfissat tallimaasut. Namminerlu isummani naapertorlugu piviusorsiornerpaasutut oqaatigaa, Naalagaaffiit naligiittut pingasut suleqatigiinnissaat pillugu isumaqatigiinniarnerit aallartinneqarnissaat (Danmark, Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut, aaqq.) ataatsimoorlutik føderal systemi atorlugu unionimik pilersitsinissaq siunertaralugu. Naalakkersuisullu maanna Danmarkimut isumaqatigiinniarnernik aallartitsisariaqartut, taassuma kajumissaarutigaa.

Isummerfigisinnaanngilaa angalanini Inatsisartut Naalakkersuisullu sutigut iluaqutigisinnaaneraat

- Kisiannili USA-mut angalaninnut uteriarutta, Inatsisartut Naalakkersuisutillu USA-mut angalanerit sunik pissarsiaqaatigivaat?

- Uteqqillara, angalanera nammineq akisussaaffigalugu ingerlappara. Pisussaaffeqarpunga uanga qinersisartunnut namminerlu politikkikkut naleqartitannut naapertuuttunik iliuuseqarsinnaavunga. Aamma tupigusuutigalugu maluginiarpara Naalakkersuisut imaluunniit Danmarkimi naalakkersuisut USA-p præsidentissaanut ivertitsinermi peqataanngimmata.

- Kisiannimi Danmarkip Kalaallit Nunaatalu peqataannginnerat, nassuiaatissaqarpoq politikkikkut nutaamik inissisimanermut ataatsimoorussamik iliuuseqarnissamut ulapputeqarnerannik. Angalaninni naalakkersuinikkut sulinerannut aaqqiissutissamik tapertaavit?

- Naamik, Siumumi ilaasortaavunga aamma Naalakkersuisut ilaasortaanngilanga. Angalaninni ataasiarlungaluunniit pisortatigoortumik sulinngilanga. Inunnik amerlasuunik, suliffeqarfinnik amerikamiullu inatsisartuanni ilaasortamik ataatsimik naapitsillunga (Andy Ogles, red.) taannalu peqatigalugu oqaloqatigiinnermik tamanut siammarneqartumik suliaqaqatigivara, taanna pisara tassaavoq amerikamiut præsidentiata Kalaallit Nunaannik pisinissamut isumaqatiginninniarnissamut pisinnaatitsissummik tunniussinissamik siunnersuuteqartoq.

- Angalanera Inatsisartut aamma Naalakkersuisut iluaqutigisinnaaneraat oqaatigisinnaanngilara. Kisianni angalanera partiinnut saqqummiutissallugu piareersarpunga, aamma siunnersuutinik assigiinngitsunik suliaqarpunga, taakkulu isumaga naapertorlugu Kunngeqarfiup annaanneqarnissaanut aqqutissiuusseqataasinnaapput.

- Kisianni Trumpimut Kalaallit Nunaannik pisinissamut isumaqatiginninniarnissamut pisinnaatitsissummik siunnersuuteqartumik peqateqarnerit, Kalaallit Nunaanni inatsisartuni ilaasortatut, peqatigalugu najuunnerinnaalluunniit aqqutigalugu taassuma atorsinnaasaanik tuniinnanngiliuk?

- Naamik, naamerluinnaq. Oqaloqatigiinnerit angusaqartitsisarput. Kinaluunniit oqaloqatigigaluaraanni, russimik, kineserimik imaluunniit amerikamiunik oqaloqatiginnikkaanni, inussiarnersumik oqaloqatigiinnissaq pingaaruteqarpoq. Ilumoortumik oqassagaanni aamma Trumpip pisariaqartinngilaa pisinnaatitsissummik tunineqarnissani, Trumpip præsidentitut pisinnaatitaaffeqareerpoq kikkulluunniit isumaqatigiinniaqatigissallugit. Oglesip oqaluttuarivaa, nammineq kissaatigiinnarsimallugu Trumpip isumaqatigiinniarnissamini Kalaallit Nunaata pisiariniarneqarnera pillugu suli annertusisamik pisinnaatitaaffeqartinneqarnissaata qulakkeerneqarnissaa. Tamatuma saniatigut erseqqissassavara oqaloqatigiinnerni tamani erseqqissumik oqaatigisarpara, Kalaallit Nunaat arlaannaatigulluunniit isumaqatigiinniutissaanngitsoq.