LIVEBLOG: Siumut nutaamik politikkikkut siulittaasumut tulleqalerpoq

USA-p præsidentiata Donald Trumpip tamat attaveqatigiittarfiutimini Truth Socialimi amerikap nunatut assiga amerikamiut erfalasuata qalipaataanik qallerneqarsimasoq siammarpaa.

Assimi Kalaallit Nunaat, taamatuttaaq amerikamiut erfalasuata qalipaataanik qallerneqarsimasoq, aamma takuneqarsinnaavoq. Assi silassorissuusiaq atorlugu pilersitaasinnaasutut isikkoqarpoq, assimi pilersitami EU-mi suliaqartut nuimasut ilaatinneqarlutik.

Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik aqutserusunnini aammaarluni uteqattaaqqammerpaa, ilaatigut europami sakkutuunik tapersiinini tunuartissinnaanerarlugu, Kalaallit Nunaat “ajornartorsiutaammat”.

Naalakkersuisut aammaarlutik akissuteqareerput, erseqqissaqqillugu Kalaallit Nunaata siunissaa kalaallit aalajangigassarigaat.

USA-p præsidentiata, Donald Trumpip, Kalaallit Nunaata USA-mit aqunneqarnissaa suli kissaatigalugu ippassaq oqaatigaa.

Naalakkersuisut Siulittaasuat, Jens Frederik Nielsen (D), tamatumunnga maanna qisuariarpoq.

- Allatut ajornartumik uteqqittariaqarpara: Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq. Killeqarfiit, Nunat Tamat akornanni inatsisit uagullu namminiussuseqarnerput ataqqineqassaaq, Naalakkersuisut Siulittaasuat Naalakkersuisut nittartagaatigut allappoq. Nangipporlu:

- Kalaallit Nunaata siunissaa uagutsinniit aalajangigassaavoq tamannalu allat akuleruffigissanngilaat. Tamanna Nunatsinnik tiguaarusunnermik aqutserusunnermillu oqaaseqaqattaarnerup allanngortinnavianngilaa.

Nunanut allanut Naalakkersuisoq, Múte B. Egede (IA), Donald Trumpip kissaataanut ippassaq aamma akerliliilluni Facebookkikkut qisuariaateqarpoq.

Nato-p Ankarami ataatsimeersuarnera "ajunngitsoq", Løkke oqarpoq, Trump Kalaallit Nunaat Spanialu pillugit sakkortuumik oqaaseqaraluartoq taama oqarpoq.

Nato-mi ataatsimeersuarneq "ajunngitsumik" ingerlasoq, Nato-lu "aatsaat taama nukittutigisoq" isumaqatigiissutigineqarsimalluni.

Nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussen (M) Nato-p Ankarami ataatsimeersuarnerani oqarpoq.

Kalaallit Nunaallu pillugit illersornissamut aningaasartuutit Trumpimiit isorineqaraluartut taama pimoorunneqartisariaqanngitsutut pivaa.

- Eisenhowerilli nalaani USA-p præsidentiisa USA-p Europallu illersornissamut aningaasartuutaasa assigiinngissuteqarnerat tikkuarneqartarpoq.

- Trumpip nalinginnaanngitsumik periaaseqarnerata Ukrainemilu sorsunnerup kingunerisaanik pissutsit allanngorsimapput, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq.

Isumaqarpoq ataatsimeersuarnermi angusat eqqarsaatigalugit "nilliaatigineqartut" sammineqarpallaartariaqannginnerarpai.

- Ataatsimiinnermi oqaatigineqartut allaapput. USA-p nassuerutigaa Europap akisussaaffik annertunerusumik tigusariaqaraa, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq.

Danmarkip, Kalaallit Nunaata USA-llu suleqatigiissitaasa sulissutigisinnaasaat Kalaallit Nunaat pillugu akerleriissutip aaqqinnissaanut iluaqutaasinnaasoq aamma isumaqarpoq.

- Præsidentip Kalaallit Nunaat pillugu oqaasii maluginiarluarsimavakka. Nalunngeriikkatsinnik uppernarsaataapput, tassa Trumpip suut tamaasa aalajangersinnaasuuppagut Kalaallit Nunaat Amerikap aqagu pigilissagaluarpaa.

- Kalaallit Nunaanni amerikamut ilanngukkusunngilaq. Isumaqatigiippugut suleqatigiissitap USA-p sillimaniarnermi soqutigisai naapertuilluartut aaqqiissutissarsiumaarai. Tamanna piviusunngorsinnaanera upperilluinnarparput, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq.

Ritzau/

Trumpip aqutsinissamik piumasaqaqqinnerata kingorna Natop generalsekretæriata Mark Ruttep Kalaallit Nunaat pillugu aaqqiagiinngitsoqarnera annikillisinniarsaraa.

Kalaallit Nunaat pillugu "pitsaasumik suliniuteqartoqarpoq".

Natop generalsekretæria Mark Rutte Ankarami Natop ullumi ataatsimeersuarnissaanut isilerluni taama oqarpoq.

Ritzau taama allappoq.

USA-p præsidentiata Donald Trumpip Ankarami Kalaallit Nunaata tigunissaanik kissaateqarnini marlunngornermi uteqqereeraalu taanna qisuariarpoq.

Trump Kalaallit Nunaata pigilernissaanik anguniagaqarnani Issittumi isumannaallisaanerup nukittorsarneqarnissaanik suliaqarnerulernissaanut Davosimi World Economic Forumimi upernaaq ataatsimiinnerani Ruttep isumaqatigiinniaqatugalugu akuersitippaa.

Tyrkialli præsidentianik Erdoganimik, Nato-p Ankarami ataatsimeersuarnerani qaaqqusisumik, ataatsimeeqateqareerluni, Trumpip piumasaqarnini marlunngornermi oqaatigeqqimmagu, akerleriinneq aallarteqqippoq.

- Kalaallit Nunaat USA-mit aqunneqartariaqarpoq,, Danmarkimiunngitsoq, Trump marlunngornermi oqarpoq.

Aammattaaq ukioq oqaatigeriikkani uteqqillugu Danmark isornartorsiorpaa Kalaallit Nunaannut illersornissamut iliuuserisai naammannginnerarlugit.

- Kalaallit Nunaata Danmark ikiunngilaa. Danmarkip Kalaallit Nunaat ikiornissaanut aningaasat naammanngitsut atortarpai, tamannali USA-mut pingaaruteqarpoq, Trump oqarpoq.

USA-p præsidentiata, Donald Trumpip, Kalaallit Nunaata USA-mit aqunneqarnissaa suli kissaatigaa. Tamanna præsidentip nunat killiit illersoqatigiiffiata, NATO-p, ataatsimiinnerani marlunngornermi oqaartigaa.

Nunanut allanut Naalakkersuisoq, Múte B. Egede (IA), Facebookkikkut tamatumunnga qisuariaateqarpoq.

- Ullumi USA-p præsidentia Nunarput pillugu oqariartuuteqaqqippoq. Oqaaseqarnerani aammaarluni erserpoq nunatta aqunneqarnissaanik suli kissaateqartoq. Tatineqarnerpullu suli piviusuusoq, pissutsillu suli ilungersunartutut isigisariaqarivut, Naalakkersuisoq allappoq.

Taassuma ataatsimoornissaq suleqatigiinnissarlu oqariartuutaannut ilaapput.

- Killiffipput eqqissisimasumik, ataatsimoorluta aalajangersimasumillu tunngaveqarluta suli inissisimaffigissavagut. Nunatsinni ataatsimoortariaqarpugut, iligut suleqatigullu aamma qanimut suleqatigalugit. Peqatigisaanillu oqaloqatigiinneq ataqqeqatigiinnerlu tunngavigalugit aaqqiissutissanik nassaarnissarput aalajangiusimassavarput, taanna allappoq.

Kalaallit Nunaata siunissaa sumi aamma kikkunnit aalajangerneqassanersoq naalakkersuisup pisarnini malillugu naqissuseqqippaa.

- Siunissarput uatsinnit nunatsinni aalajangerneqassaaq. Taamaattuarsimavoq. Taamaattuassaarlu, Múte B. Egede allappoq.

Nunanik allanik suleqateqarnermik annertusaaneq piginneqataanermut assersuunneqarsinnaanngilaq, Naleqqami politikkeri Jens NapãtôK´ oqarpoq.

Taassuma USA-p Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitaata, Jeff Landryp, oqaaseqaatai qisuariarfigai.

USA-p Kalaallit Nunaat “pigilernissaanut” periarfissaqarluartoq, aamma præsident Donald Trumpip nammineq siunnersuutini suli puiorsimanngikkaa, tassa USA-p Kalaallit Nunaannik tiguaanissaa, Landry apersorneqarnermini kingullertigut oqaatigaa.

Jens NapãtôK’ naapertorlugu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnerulernissamut tunngatillugu Kalaallit Nunaat ammagaluartoq, Kalaallit Nunaat pillugu Washingtonimiit Københavnimiilluunniit aalajangiisoqartassanngilaq.

- Amerikamiuunissarput kissaatiginngilarput, soorlu aamma qallunaajunissarput kissaatiginngikkipput. Kalaaliunissarput kissaatigaarput, aammalu nunarput nammineq kinaassusilik, nammineq oqaasilik aammalu nammineq aalajangiisinnaatitaasoq ineriartortikkusupparput, politikeri tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq, tassanili Danmarkimut attaveqarnertik erseqqissarlugu:

- Ilutigisaanik Qallunaat nunaanni ukiuni amerlasuuni oqaluttuarisaanikkut, kulturikkut ilaqutariinnillu attaveqatigiinnikkut attuumassuteqarnerput isiginngitsuusaaginnarneqarsinnaanngilaq. Taakku ataqqineqarlutik naligiissumik suleqatigiinnikkut ineriartortinneqartariaqartut isumaqarfigaakka.

Inatsisartut upernaaq manna ullormi ataatsimiiffianni kingullermi namminersorneq pillugu inatsisip qanoq nutarterneqarsinnaanera oqallisigineqarpoq. Atassutip siulittaasua, Aqqalu C. Jerimiassen oqallissaarisuuvoq.

Inuit Ataqatigiinnulli ilaasortat, arfineq marluk, tamarmik, sammisap taassuma oqallisigineqarnerani inersuarmi najuunnatillu oqaluttarfimmit oqaaseqaateqanngillat.

Tamanna oqallissaarisup ima oqaasertalerpaa:

- Maluginiarpara Inuit Ataqatigiinnit takkuttoqanngitsoq, tamarmillu peqanngitsut.

- Paaserusunnarnikuugaluaqaaq Inuit Ataqatigiit sammisamut tunngatillugu isummamik qanoq saqqummiussassaqaraluarsimanersut. Taannartaa amigaatiginarpoq, Aqqalu C. Jerimiassen, Inatsisartut oqaluttarfianit oqarpoq.

“Napparsimasoqarlunilu allanik suliaqaratta”

Sermitsiap Inuit Ataqatigiit inatsisartuni eqimattaanni siulittaasoq, Mimi Karlsen, pisup kingorna attaveqarfigaa. Taassuma oqaaseqartussaq, allagaatit naapertorlugit, Pipaluk Lynge, napparsimalersimasoq ilaasortallu sinneri allanik pisassaqarlutik inersuarmiissinnaannginnerat tunngavilersuutigaa.

- Inatsisartut aamma napparsimalertarput. Napparsimaleriataartoqarpoq uagullu allanik pisassaqarluta qaqinngitsoorpugut, Mimi Karlsen Sermitsiamut oqarpoq

Sooruna periarfissaqarsimanngitsusi ilaasortat ilaat peqqissoq napparsimasumut taarsiullugu oqaaseqartuutissallugu?

- Tamaavitta ataatsikkut suliaqaratta. Taamaalilluta angummatinngitsoorpugut. Tassa taamaattoqarsinnaasarpoq, Mimi Karlsen oqarpoq.

Inatsisartunut ilaasortat aalajangiiffigisassaminnik taasissagunik, ikinnerpaamik affaat, tassa ilaasortat 16-it inersuarmi najuuttussaapput.

Tamannali ullaaq manna pinngilaq. Ullormi ataatsimiiffimmi Kalaallit Nunaanni imartap killeqarfiata 3 sømil-init 12 sømil-imut annertusineqarsinnaaneranik periarfissat misissorneqarnissaanik kiisalu tamatuma inatsisitigut, aningaasaqarnikkut inuussutissarsiornikkullu kingunerisassai pillugit nassuiaateqarnissaanik Naalakkersuisut peqquneqarnissaanik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut taasissutigisussaavaat.

Ataatsimiinnerli aallartereersoq Inatsisartunut ilaasortat ikippallaartut ataatsimiittarfimmi piareeqqapput. Taamaalilluni sulineq unitsinneqarpoq.

- Taasinerlu aappassaaneerinninnermi aallartitsinnagu, qulakkeertariaqarparput Inatsisartut ikinnerpaamik 16-it taasisinnaasut inersuarmiissasut, taamaammat unikkallartariaqarpugut, ataatsimiinnermi aqutsisoq, Aki-Matilda Høegh-Dam (N), ataatsimiittarfimmiittunut oqarpoq.

Tamarmik takkutinngitsut

Ataatsimiinneq aallartimmat ullormut oqaluuserisassanut nassuiaasoqarpoq, tassani taasisarneq pillugu isumaqatigiittoqarsimanngitsoq ilisimatitsissutaavoq. Tamanna isumaqarpoq ilaasortat 31-it tamarmik ataatsimiinnissamut piareeqqasut.

Ilaasortat amigarlutik unillatsiareernerisa kingorna 31-it tamarmik taasiartunngillat. Siunnersuut ilaasortanit 21-init isummerfigineqarpoq.

Inuit Ataqatigiit (IA) Folketingimi ataatsimiititaliani inissanik agguaassinermi Nunatsinnut pingaaruteqartut pingaarnerutillugit isiginiarsimavaat, partii taama nalunaaruteqarpoq.

- Nunanut allanut sillimaniarnermullu politikimut tunngasuni, Qallunaat ullumikkut akisussaaffigisaanni, Kalaallit sinniisuutitaqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa IA-p pingaartissimavaa. Nunarsuarmioqatigiinnut ilaavugut aalajangiinernullu uagutsinnut attuumassuteqartunut sunniuteqartariaqarluta. Issittumullu tunngasuinnaanngitsuni, kisiannili tamatigut. Aammattaaq nunarsuarmioqatigiinnut ilaavugut Kunngeqarfiullu nunanut allanut politikianit sunnerneqartarluta – taamaattumik nerrivimmi issiaqataasarnissarput pingaaruteqarpoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, taannalu Nunanut Allanut Illersornissamullu Ataatsimiititaliami aamma Nunanut Allanut Politikimik Aalajangiisartunut ilaasortanngorpoq.

IA-p aamma Kunngeqarfiup iluani pissutsit ataatsimiititalianut ilaasortaatitaqartitsinermi sammivai. Taamaalilluni Savalimmiunut ataatsimiititaliami ilaasortanngorpoq aamma Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami siulittaasunngorluni:

- Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami siulittaasutut nutaatut qilanaaraara ataatsimiititaliami ilaasortat sinneri peqatigalugit Nunatta politikikkut oqallisigineqarnerani qitiutinnissaa. Nammineq isumaqarpunga tulluartuusoq Qallunaat Kalaallit Nunaanni akisussaaffiisa ullumikkut najoqqutassianut naapertuunnissaat kalaallillu Danmarkimiittut nunap inoqqaavisut pisinnaatitaaffiinik qulakkeerinninneq sammineqartassasut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

IA-p ataatsimiititaliat ilaasortaaffigisai ukuupput:

- Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami siulittaasuuffik

- Savalimmiunut Ataatsimiititaliaq

- Nunanut allanut illersornissamullu ataatsimiititaliaq

- Nunanut allanut tunngasunut ataatsimiititaliaq

- Issittumi aallartitat

- Ukiut marluk qaangiuppata Issittumi inatsisartut ataatsimiititaliaanni (SCPAR) sinniisuunissaq.

Inuit Ataqatigiit ataatsimiititaliani allani Nunatsinnut pingaaruteqartunik oqaluuserisassaqaleraangat, ilaasortaagallarsinnaasassapput. Tamanna Europamut ataatsimiititaliami aamma inatsisinik atuutsitsinermut ataatsimiititaliami pisinnaasutut naatsorsuutigineqartoq, partiimit ilisimatitsissutigineqarpoq.

Naleraq sinnerlugu Folketingimi ilaasortaq, Qarsoq Høegh-Dam, Folketingimi qitiusumik ataatsimiititaliani nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffini arlalinnut ilaasortanngorpoq.

Naleraq tusagassiuutitigut taama nalunaaruteqarpoq.

Ilaatigut Issittoq pillugu, nunanut allanut, isumannaallisaanermut naalagaaffeqatigiinnermilu ataatsimiisitaliat ilaasortaaffigilerpai.

- Assut naammagisimaarpakka atorfiit tunniunneqartut. Sumiiffiit tamakkuupput Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarluinnartuusut. Aalajangiinerit nunatsinnut, inuiaqatigiinnut kiisalu namminneq siunissatsinnut tunngasut toqqaannartumik sunniuteqarfigissavakka. Ulloq siulleq aallarnerfigalugu atorfik tiguara, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq.

Nangilluni oqarpoq aalajagiisoqassatillugu, Kalaallit Nunaata peqataanissaa pingaartillugu.

- Issittoq, Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit, illersornissamut politikki nunanullu allanut politikki pillugit aalajangiisoqartillugu Kalaallit Nunaat sinniisuutitaqartariaqarpoq. Uagut uangalu nunaga inuiaqatikkalu, nerrivimmi issiaqataasariaqarpugut, nipivullu tusartinniarlugit. Suliaq taanna kiisalu suliniutit annerpaat maanna tigussavakka, oqarpoq.

Toqqaanerit Kalaallit Nunaannut pingaarutilimmik kinguneqartussatut Naleqqap isigaa. Atorfiit Kalaallit Nunaat nuna tamakkerlugu nunallu tamalaat akornanni oqallittarfinni sunniuteqarnerpaanni arlalinni Issittumi inuiaqatigiinnullu kalaallinut pingaaruteqartuni sinniisuutitsivoq

Maanna Qarsoq Høegh-Damimit (Naleraq) uku ilaasortaaffigineqalerput:

Siulittaasoq: Den Arktisk Delegation

Folketingimit kisimiilluni ilaasortaq: Den Arktiske Parlamentarikerkomité (SCPAR)

Ilaasortaq: NATO's parlamentariske forsamling

Ilaasortaq: Udenrigspolitisk nævn (UPN)

Ilaasortaq: Udenrigs- og Forsvarsudvalget (UDF)

Sinniisoqarfimmut ilaasortaq: Nordisk Råd

Ilassutitut ilaasortaq: Retsudvalget (REU)

Ilassutitut ilaasortaq: Socialudvalget (SOU)

Ukiuni marlunni siulittaasup tullia, ukiuni marlunni siulittaasoq: Grønlandsudvalget (GRU)

Folketingimi ilaasortatut peqataasoq: FN

USA-p nunanut allanut ministeriata Marco Rubiop pingasunngornermi tusarniaanermi Kalaallit Nunaat pillugu oqaaseqaaterpassui pillugit, Nunanut allanut naalakkersuisoq IA-milu siulittaasoq Múte B. Egede (IA) Facebookikkut qisuariarpoq.

Rubio ilaatigut aperineqarpoq Donald Trumpip Kalaallit Nunaat pillugu oqaaserisai qanoq isumaqarfiginerai, tassanilu Rubiop præsidentip oqaasia nuna nammineq pigalugu illersoruminarnerusoq isumaqatigalugu oqarpoq.

Múte B. Egedep Facebookimi allakkamini erseqqissaqqippaa Kalaallit Nunaat nammineersinnaassuseqarnermut pisinnaatitaaffeqartoq:

– Nunatta siunissaa, uatsinnit nunatsinni aalajangerneqassaaq. Qaqugumulluunniit tamanna allanngornavianngilaq aamma USA-miit oqariartuutit qanorluunniit ikkaluarpata, Múte B. Egede allappoq.

Nangilluni oqarpoq USA-mik oqaloqateqarneq ingerlalluartoq:

– Maanna USA-p, Danmarkip nunattalu akornanni oqaloqatigiinnerit ingerlappavut - uani aamma illersornissaq sillimaniarnerlu pillugit. Torersumik ataqqeqatigiissumillu tamanna ingerlanneqarpoq, iligiit akunnerminni pissuserisassaat atorneqarluni. Sulineq tamanna attanneqarli, Múte B. Egede allappoq.

Marco Rubio tusarniaanermi pingasunngornermi ingerlanneqartumi isumaqatigiinniarnerit pillugit aamma oqaaseqarpoq, oqarluni maannakkut qaammatit tamaasa isumaqatigiinniartoqartartoq nutaarsiassallu nuannersut ilimasuutigineqarsinnaasut: - Isumaqarpunga piffissap ilaani tamanna pillugu nuannersunik nutaarsiassiiumaartugut, Robio oqarpoq.

Isumaginninnermut ineqarnermut ministerip taarserneqarnera pingasunngornermi aamma malunnartinneqarpoq.

Ministeriujunnaartup Sophie Hæstorp Andersenip (S) Moderatineersumut Monika Rubinimut isumaginninnermut nunanilu avannarlerni suleqatigiinnermut akisussaaffiit tunniuppai, SF-imeersullu Jacob Markip ineqarnermut ministerinnguutigaluni meeqqanut utoqqarnullu ministereqarfik aamma akisussaaffigilerlugu.

Ministerit nikinnerisa malunnartinneqarnerat naammassimmat, ministerinngortoq Sermitsiap Danmarkimi kalaallit meerartaannut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartunut tunngatillugu sunik anguniagaqarnersoq paasiniarlugu apersorpaa.

Danskit naalakkersuisortaavisa tunngavissaanni "kalaallit meerartaat Danmarkimiittut atugarissaarnissaat aamma kalaallit ilaqutariit pisinnaatitaaffii qulakkeerneqarnissaat, tassunga atatillugu meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi suliat tamarmik inatsisitigut assigiimmik atugaqartinneqarnissaat qulakkeerniarlugu misissorneqassallutik" allaqqavoq.

– Naalakkersuisut tunngavissaanni allassimasutut anguniagassaraakka - Naalakkersuisunik suleqateqarnerup ukkatarineqarnerunissaa suliassaqarfillu maanna akisussaaffigiligara pitsanngorsarnissaa, Monika Rubin oqarpoq nangillunilu:

– Kalaallit Nunaata Danmarkillu naligiimmik suleqatigiilernissaat uannut pingaaruteqarpoq.

Danmarkimi peqqissutsimut ministerinngortup Ida Aukenip (S) Sophie Løhde (V), spiralilersuinermut suliniummut eqqugaasunut taarsiissuteqarnissamik suliniuteqarsimasoq, pingasunngornermi taarserpaa. Suliaq Folketingimut qinersineq pissutaalluni unikkallaqqanikuuvoq.

Taamaattumik Sermitsiap Ida Auken aasaanerani sulinngiffeqannginnermi taarsiissutissanut inatsisissatut siunnersuutip saqqummiuteqqinnissaa pingaarnersiussaneraa aperaa.

– Inatsisissatut siunnersuut pingaaruteqarluinnarpoq. Kalaallit arnat ajornerpaamik misigisaqarnikut ikiorneqarnissaat taarsiiffigineqarnissaallu uagutsinnut pingaaruteqarluinnarpoq.

- Aasartinnagu angumerisinnaanerlugu qulakkeerlugu oqaatigisinnaanngilara, piaarnerpaamilli piviusunngortinniarlugu sapinngisatsinnik iliuuseqarpugut.

– Naalagaaffeqatigiinneq qamuuna soqutigaara. Inunnik ataqqinnittumik pinnittarnissarput, eqqortumik iliornissarput aamma spiralilersuinermi suliami pisimasut aaqqiviginiarnissaat uannut pingaaruteqarpoq, Ida Auken oqarpoq, taassuma peqqissutsimut ministerinngornermi saniatigut aamma ilageeqarnermut ministerinngorpoq.

Folketingimut ilaasortat kalaallit, IA-meersoq Naaja H. Nathanielsen aamma Naleqqameersoq Qarsoq Høegh-Dam, marlunngornermi danskit nalunaaqutaat malillugu nal. 11 aamma 11.30 isumaqatiginninniarnermut aqutsisoq Mette Frederiksen isumaqatiginninniarnissaminnut pingaarutilinnut Marienborgimi qaaqquneqarput.

Sermitsiap paasissutissaatai naapertorlugit Atlantikup avannaanut tunngatillugu naalakkersuinikkut tunngaviit misissorneqarnissaat pineqarpoq, tamannalu kalaallit inatsisartuni ilaasortaatitaasa isummerfigissavaat.

Danmarkimi nalunaaqutaq malillugu nal. 16 Marienborgimi tusagassiortunik katersortitsinissamut qaaqqusisoqarpoq, tassanilu Socialdemokratit, SF-ip, Radikalit Moderatilli naalakkersuisussanngortitaat saqqummiunneqassallutik.

Kalaallit Nunaanniit Folketingemut ilaasortat marluk Naaja H. Nathanielsen (IA) aamma Qarsoq Høegh-Dam (Naleraq) sisamanngornermi ualikkut isumaqatiginninniarnermi aqutsisoq Mette Frederiksen ataatsimeeqatigaat.

Isumaqatigiinniarnerit ajunnginnerusut piviusorsiornerusullu, taakku marluullutik Sermitsiamut oqarput.

– Ingerlalluarpoq. Itinerusumik paasisaqarfigineruarput, isumalluarpungalu, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq, taassuma Folketingimi sulisuni Nukappiaaluk Hansen aamma Hannah Najaaja Olsen ilagalugit Marienborgimi ataatsimiigiarput.

– Danskit akisussaaffiisa Folketingimut qinersinissaq sioqqullugu naleqqussarneqaqqinnissaat, kalaallillu innuttaasut pisinnaatitaaffii, ilaatigut kalaallit meerartaat nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffii, pingaartinneqassasut piumasaraavut, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq, taassumalu maluginiarpaa naalakkersuisut nutaat pilersinneqangajalersut.

IA sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Naaja H. Nathanielsen, Nuummiinnera pissutigalugu nittartagaq aqqutigalugu ataatsimiinnermi peqataavoq.

Immikkut aningaasaliinerit amerlanerusut, nunasiaanerup nalaani pisut ajorluinnartut iliuuseqarfigineqarnissaat, aamma Naalagaaffiup inatsisitigut tunngavissaa tamakkiisuusoq aamma inuiaqatigiinni atugassarititaasut atugarissaarnerlu eqqartorpavut.

– Ataatsimiinneq pitsaallunilu angusaqarfiulluarpoq. Qulequttat itisilerneqarlutillu suliareqqinneqartussat suli eqqartorpavut, taamaattumillu sumi inissisimanerluta iluamik oqaatigisinnaanngilarput. Kalaallit Nunaata soqutigisai pissutsillu kalaallinut innuttaasunut pingaaruteqartut annersumik isiginiarpagut, ersaripporli aamma qallunaat naalakkersuisunngortussat politikkikkut sinaakkutissaat maluginiassallugit: Suna politikkikkut ingerlavigissavaat? Tamanna erseqqinnerusumik takusinnaalerutsigu ullumikkullu ataatsimiinneq pillugu akissuteqartoqarpat, qanoq tapersiissanerput nalilissavarput. Maannakkorpiaq mianersuasunnguamik isumalluarpunga, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Socialdemokratit siulittaasuat Mette Frederiksen kunngimut siunnersortitut kingumut toqqarneqarpoq, taamaasilluni Marienborgimi naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatiginninniarnerit aallartipput.

Atlantikup avannaani ilaasortat sisamanngornermi danskit nalunaaqutaat malillugu nal. 14.00 isumaqatiginninniarnissaminnut qaaqquneqarput. Naleraq sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Qarsoq Høegh-Dam ataatsimiinnermut peqataassasoq, IA-meersorlu Naaja H. Nathanielsen suli Nunatsinniittoq nittaartakkatigut peqataassussaq, Sermitsiap paasivaa.

Socialdemokratit, SF-ip, Radikalep Moderaterillu naalakkersuisuutitaqalernissaat anguniagaralugu, Mette Frederiksen siusinnerusukkut nalunaarpoq.

Socialdemokratit siulittaasuat Mette Frederiksen kunngimut siunnersortitut kingumut toqqarneqarpoq, taamaasilluni Marienborgimi naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatiginninniarnerit aallartipput.

Atlantikup avannaani ilaasortat sisamanngornermi danskit nalunaaqutaat malillugu nal. 14.00 isumaqatiginninniarnissaminnut qaaqquneqarput. Naleraq sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Qarsoq Høegh-Dam ataatsimiinnermut peqataassasoq, IA-meersorlu Naaja H. Nathanielsen suli Nunatsinniittoq nittaartakkatigut peqataassussaq, Sermitsiap paasivaa.

Socialdemokratit, SF-ip, Radikalep Moderaterillu naalakkersuisuutitaqalernissaat anguniagaralugu, Mette Frederiksen siusinnerusukkut nalunaarpoq.

- USA-p, ukioq manna inuiattut ullorsiornermi ukiuni 250-inngortorsiortup, Kalaallit Nunaat pisiarerusummagu tupinnaqaaq. Nunaavugut tamat oqartussaaqataanerannik tunngavilik namminiilivinnermik kissaateqartoq, Aqqalukkuluk Fontain sinniisoqarfiup eqqaani oqalugiarnermini oqarpoq.

Inuit 500-t missaanniittut akerliussutsimik takutitsinermi peqataapput. Kalaallit Nunaanni Politiit akerliussutsimik takutitsisut ingerlaarneranni akornuserneqannginniassammata aqquserngit assersorsimavaat.

- Tusaanialaartigu – tuniniagaanngilagut sakkutooqarnikkullu atortussiaanata. Inuiaqatigiiuvugut angerlarsimaffigisatsinniittut. USA-mit sioorasaarinerit akuersaassanngilagut. USA nammineersinnaassuseqarnermik namminerlu aalajangiisinnaatitaanermik upperisaqaruni paasissavaatigut. Kalaallit Nunaat uppippat nunat allat tamarmik uppissinnaapput. “No means no”, Aqqalukkuluk Fontain oqarpoq.

Taava akerliussutsimik takutitsisut "Kalaallit Nunaat, kalaallit pigaat!" suaartalerput. Akerliussutsimik takutitsineq nalunaaqutaq tallimat missaani naammassivoq.

“Kalaallit Nunaat!” akerliussutsimik takutitsisut ilaat Nuummi siniisoqarfimmut ingerlaaqatigiinnermi suaarpoq.

Inuit hunnorujulikkaat sisamanngormat akerliussutsimik takutitsinermi peqataapput, taakkua ilaasa Erfalasorput tigummivaat. Allagartarsuit Donald Trumpip Jeffrey Epsteinillu assigannik assitallit aamma allagartaq “USA ASU”-mik allannillit tigummiarneqarput.

Akerliussutsimik takutitsisut USA-p sinniisoqarfiannut apuukkamik illu tunullugu minutsinilu marlunni nipangersimallutik USA-mik naammaginninnginnertik takutippaat.

Kalaallit Nunaanni Politiit akerliussutsimik takutitsinermi nakkutilliisut amerlapput, taakkulu 500-t missaanniittut peqataasut nalilerpaat.

USA-mut akerliussutsimik takutitsinissaq nal. 16.30 aallartissaaq. Akerliussutsimilli takutitsinissaq sioqqullugu ammaanersiornermut peqataasut ingerlakaapput.

Akerliussutsimik takutitsinissaq Facebookimi pisussatut saqqummiunneqarmat innuttaasut 300-t sinneqartut soqutiginnillutik nalunaarsimapput.

Nalunaaqutaq sisamanut qiteqquttoq peqataasut 50-it missaannaaniilersimasut Sermitsiamiit tusagassiortoq malinaasoq paasissutissiivoq. Taamaalilluni Nuuummi sinniisoqarfiup sisamanngornermi ammaanersiorneqarnerani peqataasut 70-it missaanniittut ingerlaannaq ingerlaqqissimapput.

Politikerit inuussutissarsiornermilu siuttut ilaat malunnartitsinermi peqataasut ilagaat.