LIVEBLOG: Siumut nutaamik politikkikkut siulittaasumut tulleqalerpoq

Danmarkimi peqqissutsimut ministeri Ida Auken Kalaallit Nunaannut ataasinngornermi aallassaaq, tassanilu ilaatigut arnat spiralilersuinermit toqqaannartumik eqqugaasut ataatsimeeqatigissavai.

Tamanna Danmarkimi Peqqissutsimut Ilageeqarnermullu Ministereqarfimmit tusagassiuutinut nalunaarummi atuarneqarsinnaavoq.

Ida Aukenip arnat taakkua ilaat Københavnimi naapissimavai.

Kalaallit Nunaanni arnat eqqugaasut arlallit naapinnissai oqaluttuaannillu nammineq tusarnaarnissara maanna qilanaaraara. Arnat taakku tapersersorniarlugit iliuuseqarusuppunga, Ida Auken tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Folketingip kalaallit arnat spiralilersuinermut eqqugaasut 300.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissaat sapaatip-akunnerani kingullermi sisamanngornermi akuersissutigineqarmat, ministerip tikeraarnissaa pivoq.

Ida Aukenip Kalaallit Nunaannut tikeraarnermini peqqissutsimut innarluutilinnullu Naalakkersuisoq Anna Wangenheim ataatsimeeqatigissavaa.

Peqqinnissaqarfimmi Danmarkip Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnerat qanoq nukittorsarneqarsinnaanersoq oqaloqatigiissutigissavaat, tusagassiutitigut nalunaarummi allassimavoq.

Naalakkersuisut nittartakkaminni nalunaarusiat saqqummersippaat.

Nalunaarusiat imartoqisut uani atuarsinnaavatit: https://naalakkersuisut.gl/Nyheder/2026/08/2808_offentliggoerelse?sc_lang=kl-GL

Naalakkersuisut tusagassiortunik katersortitsinertik minutsit 25-t missaat ingerlatereerlugu unitsippaat.

Tusagassiortunik katersortitsinermi saqqummiunneqartut naatsumik ima eqikkarneqarneqarsinnaapput:

Naalakkersuisut spiralilersuinermut tunngatillugu inuiannik nungusaasoqarsimanersoq oqaatigiumanngilaat, Jens-Frederik Nielsenillu erseqqissarpaa apeqqut taanna oqallisigineqaqqissinnaasoq.

Naalakkersuisut siunissami sisamanik pingaarnertut suliniuteqassapput:

- Folketingip taarsiissuteqarnissamik aalajangernera ministeriunerullu utoqqatsernerat tusaaneqassapput.

- Nunatsinni ikip mamisarneqarnissaa aallartinneqassooq, aamma naalagaaffiup tamanna akisussaaffigissavaa.

- Danmark peqatigalugu saammaasseqatigiinnermut ataatsimiititaliarsuaq pilersinneqassaaq, piviusoq qulaajarneqassaaq saammasseqatigiittoqassallunilu.

- Piumasarineqassaaq naalagaaffik inatsisitigut ataataqanngitsunut, akuersisoqarsimatinnagu qitornavissiartaartitsisarnerillu aamma misissorneqarlutillu iliuuseqarfigineqassasut.

Mariane Paviasen Jensenip aamma erseqqissarpaa Kalaallit Nunaat inuiaqatigiittut ikilerneqarsimavoq, suliallu suliarineqarnerani Danmark suleqatigisariaqartoq.

Immikkut ilisimasallit nalunaarusiaat pillugit allaaserisani ukunani paasisaqarnerusinnaavutit:

https://kl.sermitsiaq.ag/inuiaqatigiit/inuiannik-nungusaasoqarsimava-pisortatigoortumik-immikkut-ilisimasallit-taamaannersoq-taamaannginnersorluunniit-akipput/2419512

https://kl.sermitsiaq.ag/inuiaqatigiit/inuiannik-nungusaanerua-naamik-isumalioqatigiissitamit-anisut-oqarput/2419552

Apeqqutigineqarpoq Naalakkersuisut Danmarki nunat tamalaat eqqartuussivissuanut Haagimiittumut suliassanngortissaneraat, Danmark inuiannik nungusaasimanersoq eqqartuunneqassanersoq paasiniassallugu.

Jens-Frederik Nielsen oqarpoq naalakkersuisut naliliisinnaatitaanngitsut inuiannik nungusaasimaneq pisimanersoq imaluunniit taamaattoqarsimannginnersoq.

Nangilluni allappoq inuiannik inuiannik nungusaaneq pillugu apeqqut siunissami suliniutini sammineqaqqissinnaasoq.

Politikerit aperineqarput sooq nalunaarusiap aappaa akuerinnginneraat.

Jens-Frederik Nielsen akivoq naliliisartut naliliinerat naapertorlugu "eqimattat avissaarsimasut" suliakkiutigineqartunik naammassinnissimanngitsut.

Mariane Paviasen aperineqarpoq naalakkersuisut isumaqarnersut inuiannik nungusaasoqarsimanersoq.

Akissummini nalunaarusiat assigiinngitsorujussuarnik inerniliisimasut oqaatigaa.

- Innuttaasut nalunaarusiat atuassagaat kaammattuutigissavara.

- Naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigisinnaanngilarput inuiannik nungusaasoqarsimanersoq. Tamanna nangittumik eqqartoqqitassaavoq, oqarpoq.

Jens-Frederik Nielsen oqarpoq Naalakkersuisut siunissamut tunngatillugu sisamanik suleriartoqassasoq:

- Folketingip taarsiissuteqarnissamik aalajangiinera akuerisariaqarparput. Aamma ministeriunerup utoqqatsernera akuerissavarput, oqarpoq nangillunilu:

– Nunatsinni mamisaanermik suliaqartariaqarpugut. Naalagaaffik tamatumani aamma akisussaaffeqarpoq.

Pingajuattut taaneqartoq tassaavoq:

- Saammaseqatigiinnissamut suliaq aallartikkusupparput. Tamatumani danskit naalagaaffiat suleqatiserivagut. Kikkut pisuunerannik tikkuussissanngilaq, taamaattorli piviusumik qulaajaanerussaaq saammaasseqatigiinnissarlu siunertaassalluni.

Sisamaattut:

- Piumasarissavarput naalagaaffik aalajangersimasunik allanik suliaqartassasoq — inatsisitigut ataataqanngitsunut tunngasuni, aamma akuersissuteqaratik meeraaraanerminni meerarsianngortitsisarsimanerni.

Mariane Paviasen Jensen nangilluni oqarpoq Kalaallit Nunaat inuiaqatigiittut ikilerneqarsimaqisoq, tamannalu mamisarniarlugu suleqatigiinnikkut qaangerniarneqartariaqartoq.

- Alloriarfissat tullii tassaapput ilaatigut mamisaanissaq, tamanna suleqatigiinnikkut (Danmarkimiunik) ingerlanneqassaaq, oqarpoq.

Mariane Paviasen oqaluttuarpoq immikkut ilisimasallit spiralilersuinermi inuit pisinnaatitaaffii nunallu tamalaat akornanni inatsisit unioqqutinneqarsimanersut qulaajartussaasimagaat nalilersortussaasimagaallu.

Aamma nassuiarpaa immikkut ilisimasallit isumaqatigiinngissuteqalermata naggataani nalunaarusiat marluk saqqummiunneqarnissaat tikinneqarsimasoq.

Naalakkersuisut isumaqarput suleqatigiissitap tunuarsimasup nalunaarusiaa Naalakkersuisunit suliakkiissutigineqartunik naammassinnissimanngitsoq.

Jens-Frederik Nielsenip oqaluttuareqqaarpaa Naalakkersuisut tamarmik pisoq killitsissutigingaaraat.

Aamma oqaluttuarpoq arnat pineqartut ilaat qinnutigisimagaat suliaq politikkikkut sunniiniarnermut atorneqassanngitsoq.

- Ajortorpassuit pisussaanngikkaluit pisimapput, oqarpoq.

Tusagassiortut Naalakkersuisut tusagassiortunut inaanni inississimalerput, pisumillu, ingammik qallunaat tusagassiorfiinit, sammineqarluartumik, aallakaatitsinissamut piareeqqallutik.

Nalunaaqutaq 13.00 spiralilersuineq pillugu nalunaarusiat sivisuumik utaqqineqarsimasut saqqummiunneqassapput, tassani immikkut ilisimasallit inuit pisinnaatitaaffiinut tunngatillugu naliliillutik nalunaarusiorsimapput.

Meeqqat, inuusuttut, inatsisinik atuutsitsinermut naligiissitaanermullu naalakkersuisup Mariane Paviasen Jensen (IA) aamma Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) tusagassiortunik katersortitsillutik saqqummiussissapput.

Spiralinut tunngatillugu nalunaarusiani marlunni naartunaveersaatinik atuineq pillugu 1960-ikkunniit ullumikkumut inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimanersoq misissorneqassaaq.

Spiralilersuinermut suliaq tassaavoq kalaallit arnat amerlasuut akuersissuteqaratik spiralilertinneqarsimanerat, Danmarkip 1. januar 1992 tikillugu Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut akisussaanerata nalaani.

Kalaallit Nunaata akisussaaffimmik tigusinerata kingorna taamatut iliortarneq ilaatigut ingerlaannaraluarsimavoq.

Immikkut ilisimasallit ataatsimoorlutik nalunaarusiamik ataatsimik suliaqartussaanikuugaluarput, isumaqatigiinnginnerilli pissutigalugit immikkut ilisimatusartut marluk suleqatigiinnit peqataajunnaarput, namminnerlu immikkut suliaqarumallutik. Tamanna Naalakkersuisuni akuerineqarpoq.

Immikkut ilisimasallit tassaapput Dalee Sambo Dorough Canadameersoq, Miriam Cullen New Zealandimeersoq aamma qallunaat ilisimatuut Jonas Christoffersen Jensine Nedergaardilu.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip naammassiniarnissaa ajornakusoorsimasoq, siunnersuullu maanna Inatsisartunit suliareqqissaarneqassasoq Aqqaluaq B. Egedep aammaarluni erseqqissarpaa.

Nunatta nunanit tamalaanit soqutigineqarneranut aningaasat missingersuutit nalimmassarniarlugit Naalakkersuisut nunanut allanut isumaginnittoqarfik aamma siuarsarniarpaat.

Naalakkersuisut aappaagumut 10,8 mio. kr.-it kiisalu 2028-mi 2029-milu 7,9 mio. kr.-it immikkoortinneqassasut siunnersuutigaat.

Nunatta tatineqarnerani Naalakkersuisut nunanut allanukarlutik illersuiniarlutik assersuutigalugulug EU-mit nunatsinnut aningaasaliissutinik qulakkeeriniarlutik angalangaatsiartariaqarsimasut Aqqaluaq B. Egedep arlaleriarluni oqaatigaa.

Naalakkersuisut ilaatigut akileraartarnermut isumaginnittoqarfimmi qarasaasiaqarnermut 105 mio. kor.-nik aningaasaleerusuttut Aqqaluaq B. Egede nangilluni oqaluttuarpoq.

– Qarasaasiaqarnerup ineriartornerani ukiut kingulliit qulit malinnaasimanngilagut, Egede oqarpoq nangillunilu:

– 105 mio. kr.-it aningaasarpassuupput,maannakkulli aningaasaliinikkut ukiuni tulliuttuni aningaasarpassuarnik sipaartoqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.

Qaraasaasiakkut atortorissaarut nutaaq atorlugu akileraarutinik akiliisitsiniarneq isumannaannerusoq kiisalu innuutaasunut suliffeqarfinnullu sullissineq pitsaanerusoq qulakkeerneqarsinnaavoq.

Qaqortumi mittarfiup inaarsarnissaanut Naalakkersuisut 250 mio. kr.-nik illikartitsipput.

Mittarfik ukioq manna atuleraluarpoq, aningaasalli suli pisariaqartinneqartut Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.

Inunnut innarluutilinnut sullissineq aamma taaneqarpoq.

Naalakkersuisoq naapertorlugu aappaagu 12 mio. kr.-nik annertunernik aningaasaliiffigineqassaaq.

Aningaasat kommunimi sullissinerup inatsisinut naapertuunnerulernissaanut ilaatigut atorneqassapput, inuit innarluuteqartut pitsaanerusumik atugaqarlutillu tapersersorneqarnissaat siunertaralugu.

Siunnersuisarfik Tusaannga 2 mio. kr.-nik amerlanerusunik Naalakkersuisunit aningaasalerneqarniarpoq:

- Meeqqat inuusuttullu inuiaqatigiinni tapersersorneqarnissaat pingaaruteqarpoq, naalakkersuisoq oqarpoq.

Naalakkersuisut siunnersuutigaat Ilulissani atuarfimmut nutaamut 20 mio. kr.-t atorneqassasut.

Atuarfik ilinniarnertuunngorniarfiussaaq, inuussutissarsiornermut sammisuulluni.

Naalakkersuisut ilanngullugu siunnersuutigaat Tasiilami ilinniarfik aamma sanaartorneqassasoq. Tassunga 10 mio. kr.-t illikartinneqassapput.

Aningaasaliinermi Naalakkersuisut kissaatigaat ilinniarfiit immikkut sammineqassasut, pingaartumik inuusuttut amerlanerusut inuussutissarsiornerup iluani piareersimanerulernissaat pillugu.

2027-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunnerani

Aqqaluaq B. Egedep oqaatigaa Naalakkersuisut pingaartikkaat piffissami unammillernartorsiorfiusumi Kalaallit Nunaata inuiaqatigiittut ataqatigiinnissaa.

Egede nunanut allanut tunngasut pillugit oqaaseqarpoq, qularnanngitsumik Donald Trumpip nunatsinnik tiguaaniarnera eqqarsaatigalugu.

- Ataatsimoornissarput pingaaruteqarluinnarpo, oqarpoq nangillunilu:

- Ataatsimoortariaqarpugut, ataqqinneqartariaqarluta nunarsuarmilu inuiaqatigiinnut peqataanissamut nukissaqartinneqartariaqarluta. Isumaqatigiinngikkutta aporaassinnaavugut, oqaloqatigiilluta, avissaartuutileratali.

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut sammigamiuk erseqqissarpaa utoqqarnut aningaasartuuteqarneruneq aamma sulisinnaasut ikiliartornerat malugineqarsinnaasoq.

– Aningaasaqarneq pingaaruteqarpoq, inatsisitigullu oqimaaqatigiissaarisoqartariaqarpoq, Aqqaluaq B. Egede oqarpoq.