LIVEBLOG: Siumut nutaamik politikkikkut siulittaasumut tulleqalerpoq

Naleqqameersup Pele Brobergip siunnersuutaa, EMRIP-imit inassuteqaatit naapertorlugit, Kalaallit Nunaanni nunap inoqqaavi “Inuit” paasissutissat tunngavigalugit nalunaarsorneqartalernissaannik Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut, Inatsisartuni aappassaaneerneqarluni ullumikkut suliarineqarpoq

- Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii qanoq illersorneqarsinnaappat kikkut pisinnaatitaaffeqartut qanorlu pineqartartut naammattumik ilisimanngikkutsigit? Pele Broberg inersuarmiit aperivoq.

FN-ip nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit immikkut nalunaarusiortup 2023-mi inassuteqaataanut innersuussivoq, tassani immikkut nalunaarusiortup inassutigaa Danmark Kalaallit Nunaallu piginnaasaqarnerminni inuit pillugit paasissutissanik immikkoortiterneqartunik katersuissasut inatsisinut, politikkimut suliniutinullu tamanut tunngasunik, ilaatigut ilinniartitaanermut, peqqissutsimut, naapertuilluarnermut, arnanut meeqqanullu nunap inoqqaavinut nakuusernernut, inunnut innarluutilinnut naligiisitaanermut aamma parnaarussiviit misiligummillu iperagaasimasunut sullissinernut tunngatillugu.

Siullermeernerani Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) ima oqarpoq:

- Naalakkersuisut akuersaassanngilaat innuttaasut suiaassuseq, inuiaassutsit upperisarsiornerlu tunngavigalugit immikkoortinneqartarnerat.

Siunnersuut arfinilinnik taperserneqarpoq 16-inillu akerlerineqarluni, taamaalillunilu itigartinneqarpoq.

Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu illersornissamut isumaqatigiissutaat aappassaaneerneqartinnagu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami suliarineqaqqaassasoq Inatsisartut Siulittaasoqarfiani aalajangerneqarpoq.

– Immikkoortoq 249 aappassaaneerneqartinnani Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamut ingerlateqqaarneqassasoq siulittaasoqarfik periarfissat oqaluusereriarlugit aalajangerpoq, Inatsisartut siulittaasuat Kim Kielsen (attaviitsoq) oqaluuserisassanut nassuiaammini marlunngornermi oqarpoq.

Kim Kielsenip oqaluuserisassaq taamatut isikkoqartillugu aappassaaneerneqarnissaanik aalajangernera Erik Jensenip (S) ippassaq oqallinnerup kingorna isornartorsiorpaa. Siumut Inatsisartut allattoqarfianut allakkatigut naammagittaalliuuteqassasoq taassuma paasissutissiissutigaa.

Inatsisartut siulittaasuata Kim Kielsenip illersornissamut isumaqatigiissut pillugu partiit oqallinneranni taperserneqartutut nalilerlugu oqaluuserineqartoq ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassanngitsoq aalajangerpaa. Taamaattumik oqaluuserisaq taamatut isikkoqarluni ataatsimiititaliami suliarineqaqqaarani aappassaaneerneqartussanngorpoq. Aalajangiineq Siumup isumaqatiginngilaa.

Partiit arlallit nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasoq innersuussutigalugu oqariartuutigigaat Erik Jensen (S) oqarpoq.

– Kim Kielsen kisermaassilluni nammineq naliliinermigut aalajangiivoq. Inuit Ataqatigiit, Demokraatit Siumullu ataatsiminititaliamut ingerlateqqinnissaa innersuuppaat. Oqallinnermi taamatut oqartoqarpoq. Inatsisartut ataatsimiittarfianni oqaatigineqartut atuuttarput. Tamanna akuerinngilarput., Erik Jensen oqarpoq.

Siumut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut allakkatigut naammagittaalliuuteqassasoq taassuma ilanngullugu oqaatigaa.

Illersornissamut isumaqatigiissut pillugu siullermeerinnilluni oqallinneq naammassivoq. Siunnersuut nunanut allanut tunngasunut aamma sillimaniarnermut ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqarluni ingerlateqqinneqarpoq.

Siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut suli ulluliisoqanngilaq.

Inatsisartunut ilaasortaq Pipaluk Lynge (IA) inuttut peqquteqarluni Inatsisartuni sulinngiffeqarpoq. Inuit Ataqatigiit allattoqarfiani pisortaq Edvard Lyberth Mørch Sermitsiamut paasissutissiivoq.
Pipaluk Lyngep sulinngiffeqarnera septembarip 22-ani aallartippoq, maannalu sapaatit akunnerisa pingajussaat ingerlalluni.
Peter Olsen Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinneranni sinniisussatut taamaammat aggersarneqarpoq.

Pipaluk Lynge Inatsisartunut qaqugu uteqqissanersoq suli nalunarpoq. Sulinngiffeqarneratalu qanoq sivisutiginissaa paasissutissiissutigineqarani.

Inatsisartuni ilaasortat 31-usut Inatsisartut nittartagaanni ina.gl-imi aqqi allaqqasinnaammata Pipaluk Lynge tassani ilaanngitsoq allattoqarfimmi pisortap ilanngullugu paasissutissiissutigaa. Pineqartorli sulinngiffeqartutut aamma nalunaarsorneqaqqavoq.

Inatsisartunut qaqugu suliartoqqissanersoq suli nalunarpoq.

Pipaluk Lynge Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaanni siulittaasuugaluarpoq, atuuffimminiilli tunuarnini septembarip 22-ani tamanut nalunaarutigaa. Parteeqataa Nivi Rosing ataatsimiititaliami tassani maanna siulittaasuuvoq.

Pipaluk Lyngep politikkikkut piffissami sivisuumi suliaqareerluni, ilaatigut Kalaallit Nunaata USA-mut NATO-mullu attaveqarnera pillugu, siulittaasutut tunuarnissani aalajangiussimallugu Facebookimi quppernermini saqqummiussamini kingullermi allaaseraa.

Kalaallit Nunaata nammineq aalajangiisinnaassusaa sulissutigalugulu nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimut tunngasuni Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiullu assigiimmik paasissutissinneqartarnissaat anguniarsimallugu ilaatigut allaaseraa.

- Naatsorsuutigineqarsinnaajuaannarpunga, tamannalu tulluusimaarutigaara, tapersersorneqarnini pillugu qujalluni allappoq.

Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq Múte B. Egede naggataarutaasumik oqaaseqarpoq.

Oqallinnermi Naleqqamit oqaaseqaatit assigiinngitsut oqariartuutigigai maluginiarlugit oqaaseqarfigai:

- Tatineqarsorineqartuusaarluta paatsiveerutsitsiniarsarineqarnerarpugut, Naleqqamiit ilaatigut taama oqartoqarpoq. Naalakkersuisut sioorasaarneqartutut pissusilersorneq ajorput. Nunarput sioorasaarneqarsimaqaaq. Piviusoq taannaavoq.

Múte B. Egede oqarpoq pisoq ilungersunartorujussuusoq, ilaatigut oqartoqarsimammat Kalaallit Nunaat pinngitsaalillugu tiguarneqarumaartoq.

Nassuerutigaa partiit ilaasa siunnersuutip imarisaa pitsaanerusinnaasoq kissaatigigaat.

- Erseqqissarusuppara isumaqatigiissutip tamatuma suliarinissaanut piffissaqarluarsimannginnatta. Suleqateqarsimavugut, taakkualu isumaqatiginninniarnissatsinnut isumaqatigiissutillu inissinnissaanut piffissamik aalajangersimasumik piumasaqarput. Nunatsinni toqqissisimanissaq anguniarlugu sapinngisamik sulisimavugut, nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq oqarpoq.

Atassutip siulittaasua, Aqqalu C. Jerimiassen, oqalugiartutut kingullertut oqaluttarfimmiippoq. Oqalugiarnermini aallartippoq nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisumut, Naalakkersuisut siulittaasuannut atorfilittanullu qujalluni.

- Nunatta tatineqarnera asuliinnaanikuunngeqaaq, nunatta ingerlaqqinniarnera piffissami tatineqarfimmi sorpassuartigut eqqornerlunneqarnikooqaaq.

Aqqalu C. Jerimiassen oqarpoq illersornissamut isumaqatigiissut pitsaasorpassuarnik imaqartoq, aamma suli pitsaanerusumik oqaatigineqarsinnaagaluarluni eqqaamassallugu pingaaruteqarpoq nunarsuarmi naalagaaffiit pissaaneqarnerpaat ilaannut isumaqatigiissutaammat.

Narsarsuarmi mittarfia pingaarutilimmik inissisimaffeqaleqqinnissaa aamma kalaallit suliffeqarfiutaannik salliutitsineq iluaqutissatut pingaartutut oqaatigai.

- USA ileraarput, imaanngilarli ilerigatsigu kammaalluartuaannassasoq. Kammaalluartormi tassaasinnaanngimmat piumallerlunilu nuna tigorusuummertarlugulu piarerusuummertaraa, Aqqalu C. Jerimiassen oqarpoq.

Nassuerutigaali Kalaallit Nunaata silarsuarmi pissutsit maanna atuuttut naleqqussarfigisariaqarai.

- NATO ileralugu toqqartariaqarparput, USA-p ilerinissaa avaqqukkuminaappoq.

Atassutip isumaqatigiissutip tamatuma periarfissaqartitai atorluarusuppai, periarfissat suut pineqarnersut qanorlu Kalaallit Nunaannut aningaasatigut iluaqutaasinnaanersut ilisimalluassalluguli pingaaruteqarnerarlugu.

Aqqalu C. Jerimiassen naggasiivoq oqarluni Atassutip isumaqatigiissut akuerigaa.

Siumut sinnerlugu Inatsisartunut ilaasortaq Erik Jensen oqaluttarfimmit oqarpoq isumaqatigiissut nutaaq alloriarnerusoq annertooq pingaaruteqartorlu, Siumumilu tunngaviusumik isumaqatigiissut naammagisimaarneqartoq.

Partiili isumaqarpoq illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq tamaat isumaqatiginninniutigineqaqqittariaqaraluartoq, taamaattumillu isumaqatigiissutip ilassutaa naammagiinnarnagu piumasaqarnerulerusupput angusaqarnerorusullutillu.

- Naalakkersuisut isumaqatigiinninniarnerup nalaani nunaqqataasunut, partiinut qinikkanullu matoqqalluinnartumik ingerlatsimanerat toqqissisimannginnermik pilersitsisimasutut sakkortuumik tikkuarusupparput, Erik Jensen oqarpoq.

Isumaqatigiissutigineqareermat aatsaat paasitinneqarsimasut, oqarpoq.

- Isumaqatigiissutip qulakkeerpaa NATO-mi iligiit suleqatigiittuarnissaat siunissamilu toqqissisimaneq tunngavigalugu nunatta ingerlariaqqinnissaa. Soorlu aamma tamanna Siumup anguniagaani allassimasoq.

Erik Jensen oqarpoq Kalaallit Nunaat siunissami naalagaaffinngorpat kalaallit namminneq nunap illersorneqarnissaanik nunanullu allanut politikkiminik ilusilersuisussaasut.

Erik Jensenip oqaaseqartartut allat assigalugit erseqqissarpaa isumaqatigiissut tunngavigalugu Amerikamiut sakkutuui Narsarsuarmi Mestersvigimilu suliniuteqarsinnaalersut maluginiarlugu.

- Sumiiffiit taakku toqqarneqarnerannut tunngavilersuutit Naalakkersuisut erseqqissumik nassuiaatigisariaqarpaat. Aamma aatsitassanut, uuliamut kiisalu siunissami inuussutissarsiornikkut periarfissanut tunngatillugu qanoq sunniuteqarsinnaanersoq paasisaqarfigisariaqarparput, oqarpoq.

Siumut isumaqarpoq isumaqatigiissummut piumasaqaateqartoqartariaqartoq, ilaatigut sakkutuut inissisimaffigisimasaat salinneqartariaqartut, Amerikamiut nunaminertanik atuinerminni nunatta karsianut akiliuteqartarnissaat aamma Kalaallit Nunaata piumasarisariaqaraa qaffasissumik inissisimaffilimmik malitseqartitsinissamik suleqatigiissitaliortoqarnissaa, taakkualu isumaqatigiissutip malinneqarnera qulakkeerniarlugu aalajangersimasumik ataatsimiittarnissaat.

- Siumumit oqaatigissavarput isumaqatigiissut nutaaq pingaarutilerujussuaq. alloriarnertut isigigatsigu. Kisiannili suliassartarvii tigussaasunngornissai aatsaat aallarteqqilermata.

Erik Jensen naggasiivoq oqarluni Siumup suliassaq pingaaruteqartoq taanna Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamut ingerlateqqikkusukkaa.

Tulliulluni oqalugiarpoq Inuit Ataqatigiit oqaaseqartartuat Mimi Karlsen.

- Nunannguatsinni soorunamiusutut isigalugu eqqissilluta inuusinnaanerput inuujuareerluta puigunaaqaaq ullut arlaanni tusaratsigu nunap pissaanilissuup nunarput pigilerumallugu oqaaseqarmat. Ernumaninnguukkiartuaarpoq ilumoorullugu oqartalermat nunarput illersornissaq pillugu pigisariaqarlugu. Annilaanganinngorporlu allaat sakkulersorneq aqqutigalugu nunarput tiguarniarmagu, oqarpoq.

Mimi Karlsenip Naalakkersuisut qujaffigai Kalaallit Nunaata soqutigisaanik nunat pissaanilissuit akornanni qulakkeerinninniarlutik periarfissarsiorsimanerat pillugu, nassuerutigaalu tamanna ajornaatsuinnaasimanngitsoq.

Isumaqatigiissummi erseqqissumik allassimavoq kalaallit inuiaqatigiittut pisinnaatitaaffillit aammalu namminneq aalajangiisinnaassuseqartut.

Mimi Karlsenip sakkutooqarfiit amerlanerusut periarfissaanerat eqqaavaa, IA-lu isumaqarpoq innuttaasut tusarniaavigineqartariaqartut, innuttaasunut paasissutissiisoqartariaqartoq najugaqarfiillu toqqissisimanartuusariaqartut.

- Isumaqatigiissummi innuttaasut inuunerat, piniarneq aalisarnerlu sapinngisamik ataqqineqassasut allassimavoq. Pinngortitap illersorneqarnissaa isumaqatigiissummi pingaartinneqarpoq. Kisianni innuttaasut eqqortumik aperipput: Kina nakkutiginnittussaava? Ajutoortoqartillugu kina akisussaasuussava, aamma saliinissaq qanoq qulakkeerneqassava? Taakku pillugit Naalakkersuisut erseqqissumik pilersaarusiortariaqarput, tassunga ilanngullugu nunaqqatigiit kommunillu qanoq peqataatinneqassanersut pilersaarusiortoqartariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiit siunnersuut tapersersorpaat, isumaqatigiissutilli immikkoortui ataasiakkaat, soorlu Kalaallit Nunaata siunissami Nato-mut ilaasortanngornissaa, oqaloqatigiissutiginerusariaqarnerarlugu.

- Taamaattumik Inuit Ataqatigiit siunnersuut taperserparput, isumaqatigiissutillu Kalaallit Nunaanni akuersissutigineqarnissaanut akuersilluta taasissaagut. Naalakkersuisut isumaqatigiinniarnermi angusaat taperserparput, suliassanilli naammassinngisatsinnik ammasumik oqaatiginnippugut. Isumaqatigiissutip atuutilernerata kingorna Naalakkersuisut isumaqatigiissutip qanoq ingerlanneqarnera pillugu Inatsisartunut ukiumut minnerpaamik ataasiarlutik nalunaaruteqartarnissaat piumasaraarput, oqarpoq naggasiillunilu:

- Qanortoq aamma nunarsuarmi eqqissinissamut aqqutissiuuteqataagili.

Pele Brobergip isumaqatigiissut kaasarimut "atisanut nutaanut" assersuuppaa: Amerlanngitsut takusinnaavaat qanoq pitsaatigisoq.

Pele Brobergip oqaatigeqqippaa isumaqatigiissut aningaasatigut iluaqutaanngitsoq, Kalaallit Nunaallu aningaasatigut iluanaaruteqarniarluni isumaqatigiinniarsimasariaqaraluartoq.

Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen nikuippoq aperillunilu qanga Amerikamiut oqarsimanersut Kalaallit Nunaat illersorniarlugu akiliiumallutik.

Pele Broberg akivoq Trumpip Kalaallit Nunaat pisuunngortikkumaaraa, tamannalu tatigisariaqartoq.

Vivian Motzfeldt apeqquteqaatimi oqarpoq Kalaallit Nunaat tuniniarneqanngitsoq, Pele Brobergili isumaqatigiissut aqqutigalugu aningaasanik pissarsiniarsimasoq.

Apeqqutit sakkortugaluartut apeqquteqartartut ilarpassui oqarput Naleqqap isumaqatigiissummut amerlanertigut isumaqataanera nuannaarutigisimallugu.

Naleqqap siulittaasua Pele Broberg oqaluttarfimmut qaqivoq. Oqarpoq USA isumannaallisaanermi politikkikkut suleqataasutut pissusissamisoortutut Naleqqap isigigaa, isumaqatigiissulli nutaaq isornartorsiorpaa.

- USA nunatsinnut tunngatillugu annertuunik pisinnaatitaaffeqalerpoq. Inuiaalli Kalaallit pisinnaatitaaffinnut taakkununnga aalajangersimasumik iluanaarutissaannik qulakkeeriffigineqanngillat. Peqatigisaanik namminiilivinnerup kingorna aamma atuuttussanik pisussaaffiliisoqarpoq, oqarpoq.

Pele Brobergip oqalugiarnermini oqaatigeqqippaa, parteeqatimi Vivian Motzfeldtimut apeqquteqarnerminni oqaaserisimasaattut, isumartik naapertorlugu Kalaallit Nunaat illersornissamut isumaqatigiissummit aningaasatigut iluaqutissaqanngitsoq.

- Inatsisartut sulinerup ingerlanerani peqataatinneqarnissaat kissaatigisimavarput. Angusat suli sunnerneqarsinnaaneranni ilisimasavut, misilittakkavut isornartorsiutivullu atorneqarsinnaasimagaluarput, oqarpoq.

Isornartorsiorpaa USA-mut tunngatillugu pissutsit nunap iluani aalisarnermut inatsimmut, soraarninngornissamut pisussaaffimmut inuillu namminneq aalajangiisinnaatitaanerannut tunngassuteqartunit pingaarnerutinneqarsimanera.

- Taamaattumik isumaqatigiissutip aningaasaqarnikkut imarisaa aalajangiisuulluinnarpoq. Upernavimmi, Uummannami imaluunniit Ittoqqortoormiini ilaqutariinnut, nunatta nunarsuarmioqatigiinnut pingaaruteqarnera aatsaat ulluinnarni periarfissanik pitsaanerusunik kinguneqarpat malugineqarsinnaasumik naleqassaaq. Ilinniarnissamut suliffissanullu periarfissat amerlanerusut. Attaveqaasersuutit pitsaanerusut. Aningaasaqarnikkut toqqissisimaneq annertunerusoq. Allanik isumalluuteqarnerup annikinnerunissaa.

Pele Brobergip aamma isornartorsiorpaa Naalakkersuisut isumaqatigiissummik atsiorsimanerat, tassanimi inissittariaqarpoq isumaqatigiissutip iluani qanoq iliorsinnaaneq.

- Innuttaasut imarisaanik ilisimatinneqannginneranni tunngavissaanut akuersisoqareerpoq. Siunissami qanoq annertutigisumik peqataatinneqassanerluta, imaluunniit qanoq annertutigisumik paasitinneqassanerluta, tamakkiisumik ilisimanngilarput.

Naggataatigut oqarpoq Inatsisartuni oqallinneq ileqqulersuutiinnaasutut tusaallugu, erseqqissarpaali isumaqatigiissut aatsaat atuutilersinnaasoq Inatsisartut Folketingillu akuersippata.

Naleqqap kissaatigaa isumaqatigiissut aappassaaneerneqartinnagu ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassasoq.

Vivian Motzfeldt arlaleriarluni aperineqarpoq sooq Kalaallit Nunaat sakkutooqarfissat pillugit akiliiffigineqassannginnersoq.

Akerlianilli oqarpoq Kalaallit Nunaata illersorneqarnissamut akiliuteqartannginnera pitsaasuusoq.

Siumup apeqquserpaa sooq Demokraatit siunnersuutip maannakkutut itsillugu ingerlateqqinnissaanik kissaateqarnerat.

Demokraatit isumaqarput isumaqatigiissut atsiorneqareermat ataatsimiititaliamut ingerlateqqinnissaa pisariaqanngitsoq, Vivian Motzfeldt oqarpoq. Kisianni amerlanerussuteqartut akuersippata siunnersuutip ataatsimiititaliamut ingerlateqqinnissaa ammaffigaa.

Nunanut allanut naalakkersuisoq, Múte B. Egede (IA), nikuippoq erseqqissarniarlugu Demokraatit isumaqatigiissutip suliarineqarnerani peqataasimanngitsut, taamaattumillu isumaqatigiissutip imarisai pillugit apeqqutit partiimut ataatsimut tunngatinneqartariaqanngitsut.

Vivian Motzfeldt oqarpoq suliamut peqataasimanngikkaanniluunniit, pingaaruteqartoq innuttaasut paasissagaat Demokraatit apeqqummi aamma qanoq isumaqarnersut.

- Angusaq angisooq, Vivian Motzfeldt (D) oqaluttarfimmiit aallarniuteqarluni oqarpoq.

- Ukiuni kingullerni avataaneersunit tatineqarpugut, tamannalu assut ilungersunarsimavoq.

- Nunatta piginissaanut psinnaatitaaffigugt qulakkeersimavarput, oqarpoq kalaallillu tapersersuinerannut qutsavigillugit.

Kalaallit Nunaat oqartussaassuseqarnerulersimasoq, tassami siunissami kalaallit qaangiinnarlugit aalajangiisoqartarunnaassammat, oqarpoq.

- Ukiorpassuarni nunatta tusarneqarusullunilu aaqqiissutissanik nassaartoqarnissaanut peqataarusussimavoq. Kalaallit Nunaat sermerujussuuginnanngilaq nunap assingani.

- Kalaallit Nunaat aamma tassaavoq inuiattut ersersippaat ukiorpassuarni kinguaariinni tulleriinni nunap killeqarfiini najugaqarsimasut.

Vivian Motzfeldtip nassuerutigaa Issittup sakkutooqannginnerunissaa sivisuumik pilersaarutigineqarsimasoq, silarsuarmili pissutsit allanngorartuartut Kalaallit Nunaata naleqqussarfigisariaqarai.

Isumaqatigiissummi allassimavoq USA Narsarsuarmi Mestersvigimilu sakkutooqarfiliussasut, oqarporlu sakkutooqarfimmik nutaamik pilersitsisoqassappat nunaqavissut, nunalerisut takornariaqarnerlu eqqaamaneqartariaqartut.

Vivian Motzfeldt naggataatigut Naalakkersuisut siulittaasuannut, nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisumut, Naalakkersuisunut ilaasortanut Inatsisartunullu qujavoq.

Aammattaaq atorfillit qutsavigai

- Qujanarujussuaq ilissinnut, innuttaaqatitsinnullu, pisariaqartitsiffiusumi suligassi. Angusaqarluarpugut. Kissaatigaarput pisuni taamaattuni siunissami inuiaqatigiit ataatsimoornissaat qulakkeersinnaagipput, tamannami nukiit ilagaat avataaneersunik aarlerinartorsiortitsisunik akiuinissamut.

Demokraatit siunnersuut maannakkutut isikkoqartoq aappassaaneerneqartikkusuppaat.

Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq siulliulluni Inatsisartuni oqaluttarfimmut qaqivoq.

Isumaqatigiissutip suliarineqarnerata oqaluttuassartaa taassuma oqaatigiumavaa:

- Isumaqatigiissummut pingaaruteqarluinnarsimavoq USA-p atlantikup avannaani sillimaniarnermut Kalaallit Nunaata iluaqutaaneranik akisussaaffimmillu NATO-mi iligiinnerup ilaatut isumaginninnitsinnik akuersaarnissaa. Isumaqatigiissummut pingaaruteqarluinnarsimavoq USA-p nunatsinni sakkutooqarnikkut najuunnera nunatsinni inuiaqatigiit ineriartornerannut soorunami pitsaasumik kinguneqarnissaanik uppernarsaaqqinnissaa. Isumaqatigiissummut pingaaruteqarluinnarsimavoq USA-p Kunngeqarfiup naalagaaffittut imminut oqartussaaffiginera inuiaallu kalaallit nunat tamat akornanni inatsisit naapertorlugit namminneq aalajangiisinnaatitaasuunerannik uppernarsaanissaa, oqarpoq.

Isumaqatigiissutip immikkuualuttortai ilaatigut eqqaavai, soorlu nunatsinni illersornissaqarfeqarfinni USA-p pilersitsisinnaanera, taamatullu nunatta namminersuleruni Natomut ilaasortaaginnarnissaanut pituttornera.

- Takorlooruminaatsitavut ernummatigalugit innuttaasut ataatsimoornerat takusimavarput. Nunatsinnut asanninnerput aamma innarligassaannginnerput piumassuseqarnerpullu upperalugit aqqutissatsinnik nassaarsinnaasimanerput pillugit ataatsimoorluta innuttaasut katersuutsissinnaallugit takuarput. Aqqutissaq USA Danmarkilu peqatigalugit nassaarivarput.

- Isumaqatigiissut nunanut allanut attaveqarnikkut suliniuteqarnermi angusaavoq annertoorujussuaq, USA-mik suleqateqarnerup pilerseqqinneqarnissaa, NATO-mi patajaassutsip pilerseqqinneqarnissaa aamma eqqisseqqiallassinnaanerput anguniagaasimallutik. Tamanna tulluusimaarutigisinnaavarput, naggasiilluni oqarpoq.

Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni illersornissamut isumaqatigiissut Inatsisartut ullumi oqaluuserissavaat.

Inatsisartut siulittaasuat, Kim Kielsen (att.), ataatsimiinneq nal. 10.00 ammarpaa.

Inatsisartut umiarsuit Kalaallit Nunaata imartaanit putsup gassiinut imermik saligut (scrubbervand) kingusinnerpaamik januaarip aallaqqaataanit aniatitsinerup, inerteqqutaalerallarnissaa pillugu siunnersuut sisamanngornermi oqaluuseraat.

Putsup gassiinut imermik saligut tassaavoq imeq mingutsitsisoq seernartulik umiarsuarnit angisuunit motoorinut aniatitsisunit aniatitanik minguiaanermi pilersartoq.

Inatsisartut putsup gassiinut imermik saliguteqartarnerup inerteqqutaalerallarnissaa akueraat, Justus Hansenilli (D) siunnersuutaanit piffissaliunneqarsimasoq allaaneruvoq.

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaat OSPAR-ip pilersaarutaanut peqataalissasoq, tassanilu Putsup gassiinut imeq saligutaanikunik eqqaaneq inerteqqutaalissasoq decembarimi 2025-mi aalajangerput. Tamanna isumaqarpoq Kalaallit Nunaanni umiarsualivinni, nunap iluani imartami aamma nunatta imartaani putsup gassiinut imermut saligutaanikunik eqqaasarnerit inerteqqussut juulip aallaqqaataani 2027-miit atuutilissasoq.

Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuutaannut 21-vat akuerseqataapput. Akuersinani taasisoqanngilaq, taamaasillunilu Inatsisartut isumaqatigiinnerisigut tamanna akuerineqarpoq, putsup gassiinut imermik saligummik unitsitsigallarneq ukiuni tulliuttuni atuutissaaq.

Inatsisartut oqaluuserisassaanni siullermik aalajangerneqaraluarpoq qinikkat oktobarip arfineq-aappaanni Siumut aamma Naleqqap siunnersuutaa, tassa nalunaaquttap aalajangersarneqarnera UTC-3-mut nuutsillugulu aasaanerani nalunaaquttap nikisittarnera atorunnaarsillugu siunnersuut oqaluuserissagaat.

Oqaluuserisassanili maanna allaqqalerpoq siunnersuut ulloq 13. oktober oqaluuserineqassasoq.

Siunnersuutip kinguartinneqarnera tusareersimasorigukku kukkuneruallaanngilaq, tassami siullermiilinngilaq kinguartinneqarnera.

Siunnersuut taamaatsillugu ukiakkut ataatsimiinnermi 2025-mi siullermeerneqarpoq. Kinguaattoornerilli assigiinngitsut peqqutigalugit siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaa upernaakkut 5. majimi oqaluuserisassanut nuutsinneqarpoq. Siunnersuutilli tunuartinneqarnissaa, ataatsimiititaliamilu pineqartumi suliarineqaqqaarnissaa partiit isumaqatigiissutigaat.

Maannalu pilersaarutaalerpoq siunnersuut 13. oktober aappassaaneerneqassasoq, 21. oktoberilu pingajussaaneerneqassalluni.

Inatsisinut ataatsimiititaliamit oqaaseqaatit siunnersuummut suli kakkiunneqarsimanngillat.

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnerat marlunngorpat oktobarip arfernaniit qulinut aallartissaaq, aqqanernut naliginnaasumik aallartittaraluarluni.

Tamanna Inatsisartut siulittaasuata Kim Kielsenip (attaviitsoq) sisamanngornermi oktobarip aallaqqaataani inersuarmiit nalunaarutigaa.

Aammattaaq Inatsisartut siulittaasoqarfiata aalajangerpaa tallimanngornermi oktobarip 9-anni ataasinngorpallu oktobarip 12-anni ataatsimiittoqassasoq.

Ataatsimiinnermi oqaluuserisassat naammassiniarlugit taamaaliortoqartartoq, Kim Kielsen oqarpoq.

Inatsisartut aalisarnermut inatsisip allanngortinneqarnissaanut siunnersuut, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisumit Peter Borgimit (D) saqqummiunneqartoq pingasunngornermi septembarip 30-ani oqaluuseraat.

Allannguutissat pingaarnersaat tassaassaaq aalisarnerup piujuartitsisumik ineriartortinneqarnissaanut siunnersuisoqatigiinnik pilersitsineq, taakkualu immikkut ilisimasallit naalakkersuisunut ilaatigut aalisarnerup aningaasaqarneranut aalisarnerullu ineriartortinnissaanut siunnersortitut suleqataassapput. Aalisarnermut siunnersuisoqatigiit pioreersut ingerlaannassapput inuussutissarsiornerullu soqutigisaanik sinniisuussallutik.

Aamma umiatsiaaqqanik 6 meterit inorlugit takissusilimmik piginnittoq nammineq aalisarnermut peqataasariaqarnera atorunnaarsinneqassaaq.

IA Demokraatillu allannguutit taakku marluk iluaraat, Siumulli Naleqqallu ernummatigaat immikkut ilisimasallit qinikkanut sunniuteqarpallaalernissaat, aalisartunut inuussutissarsiortullu kattuffiinut ajoqutaasumik.

Illuatungiliuttut Atassutillu aamma ernummatigaat nammineq peqataanissamut piumasaqaatip atorunnaarsinneqarnerata inuit aningaasaateqarluartut sunniuteqarnerulersissinnaagai namminersortullu aalisartut sulisitsisunit sulisoqalersillugit.

Partiit tamarmik siunnersuut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliamut ingerlateqqipput.

Ataatsimiinnermi tamanna oktobarip 21-ani aappassaaneerneqassaaq.

Aki-Matilda Høegh-Damip siunnersuutaa Inatsisartut ataasinngornermi septembarip 28-ani oqaluuseraat. Siunnersuut Kalaallit Nunaata Nunavullu akornanni pisortatigoortumik suleqatigiinnermut ataatsimoorussamik aaqqissuussinermik pilersitsinissamik siunertaqarpoq.

Partiit tamarmik isumaqatigiissutigaat Nunavup suleqatigilluarnerunissaa, partiilli Naleraq kisiat pinnagu suleqatigiinnermi aaqqissuussat pioreersut atorneqarnissaat kissaatigaat.

Kulturimut, ilinniartitaanermut, piniarnermut/aalisarnermut angallannermullu tunngasunik imaqartoq, Kalaallit Nunaata Nunavullu akornanni Memorandum of Understanding 2022-meersoq IA-p innersuussutigaa.

Suleqatigiinnerit pioreersut pisortatigoortumik ataavartumik, naalakkersuisunik inatsisartunillu ilaasortaqartumik pilersitsinissamut tunngavissiisut, Naleraq isumaqarpoq

Naalakkersuisut siunnersuut itigartippaat, naalakkersuisunik suleqateqarnerup nukittorsarneqarnissaa pillugu isumaqatigiissummik peqartoqareernera tunngavilersuutigalugu.

Siunnersuut ataatsimiititaliami suliarineqanngikkaluarluni oktobarip 15-ianni aappassaaneerneqassaaq.

Naleqqami ilaasortaq Kuno Fencker Facebookimi allappoq Naleraq partiini kisiartaalluni Nunatta Nunavullu akornanni inatsisartuni siunnersuisooqatigiinnik pilersitsinissamik tapersersuisoq, partiillu allat tamarmik Naalakkersuisullu siunnersuut akerlerigaat.