LIVEBLOG: Siumut nutaamik politikkikkut siulittaasumut tulleqalerpoq

Folketingimut ilaasortat kalaallit, IA-meersoq Naaja H. Nathanielsen aamma Naleqqameersoq Qarsoq Høegh-Dam, marlunngornermi danskit nalunaaqutaat malillugu nal. 11 aamma 11.30 isumaqatiginninniarnermut aqutsisoq Mette Frederiksen isumaqatiginninniarnissaminnut pingaarutilinnut Marienborgimi qaaqquneqarput.

Sermitsiap paasissutissaatai naapertorlugit Atlantikup avannaanut tunngatillugu naalakkersuinikkut tunngaviit misissorneqarnissaat pineqarpoq, tamannalu kalaallit inatsisartuni ilaasortaatitaasa isummerfigissavaat.

Danmarkimi nalunaaqutaq malillugu nal. 16 Marienborgimi tusagassiortunik katersortitsinissamut qaaqqusisoqarpoq, tassanilu Socialdemokratit, SF-ip, Radikalit Moderatilli naalakkersuisussanngortitaat saqqummiunneqassallutik.

Kalaallit Nunaanniit Folketingemut ilaasortat marluk Naaja H. Nathanielsen (IA) aamma Qarsoq Høegh-Dam (Naleraq) sisamanngornermi ualikkut isumaqatiginninniarnermi aqutsisoq Mette Frederiksen ataatsimeeqatigaat.

Isumaqatigiinniarnerit ajunnginnerusut piviusorsiornerusullu, taakku marluullutik Sermitsiamut oqarput.

– Ingerlalluarpoq. Itinerusumik paasisaqarfigineruarput, isumalluarpungalu, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq, taassuma Folketingimi sulisuni Nukappiaaluk Hansen aamma Hannah Najaaja Olsen ilagalugit Marienborgimi ataatsimiigiarput.

– Danskit akisussaaffiisa Folketingimut qinersinissaq sioqqullugu naleqqussarneqaqqinnissaat, kalaallillu innuttaasut pisinnaatitaaffii, ilaatigut kalaallit meerartaat nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffii, pingaartinneqassasut piumasaraavut, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq, taassumalu maluginiarpaa naalakkersuisut nutaat pilersinneqangajalersut.

IA sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Naaja H. Nathanielsen, Nuummiinnera pissutigalugu nittartagaq aqqutigalugu ataatsimiinnermi peqataavoq.

Immikkut aningaasaliinerit amerlanerusut, nunasiaanerup nalaani pisut ajorluinnartut iliuuseqarfigineqarnissaat, aamma Naalagaaffiup inatsisitigut tunngavissaa tamakkiisuusoq aamma inuiaqatigiinni atugassarititaasut atugarissaarnerlu eqqartorpavut.

– Ataatsimiinneq pitsaallunilu angusaqarfiulluarpoq. Qulequttat itisilerneqarlutillu suliareqqinneqartussat suli eqqartorpavut, taamaattumillu sumi inissisimanerluta iluamik oqaatigisinnaanngilarput. Kalaallit Nunaata soqutigisai pissutsillu kalaallinut innuttaasunut pingaaruteqartut annersumik isiginiarpagut, ersaripporli aamma qallunaat naalakkersuisunngortussat politikkikkut sinaakkutissaat maluginiassallugit: Suna politikkikkut ingerlavigissavaat? Tamanna erseqqinnerusumik takusinnaalerutsigu ullumikkullu ataatsimiinneq pillugu akissuteqartoqarpat, qanoq tapersiissanerput nalilissavarput. Maannakkorpiaq mianersuasunnguamik isumalluarpunga, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Socialdemokratit siulittaasuat Mette Frederiksen kunngimut siunnersortitut kingumut toqqarneqarpoq, taamaasilluni Marienborgimi naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatiginninniarnerit aallartipput.

Atlantikup avannaani ilaasortat sisamanngornermi danskit nalunaaqutaat malillugu nal. 14.00 isumaqatiginninniarnissaminnut qaaqquneqarput. Naleraq sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Qarsoq Høegh-Dam ataatsimiinnermut peqataassasoq, IA-meersorlu Naaja H. Nathanielsen suli Nunatsinniittoq nittaartakkatigut peqataassussaq, Sermitsiap paasivaa.

Socialdemokratit, SF-ip, Radikalep Moderaterillu naalakkersuisuutitaqalernissaat anguniagaralugu, Mette Frederiksen siusinnerusukkut nalunaarpoq.

Socialdemokratit siulittaasuat Mette Frederiksen kunngimut siunnersortitut kingumut toqqarneqarpoq, taamaasilluni Marienborgimi naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatiginninniarnerit aallartipput.

Atlantikup avannaani ilaasortat sisamanngornermi danskit nalunaaqutaat malillugu nal. 14.00 isumaqatiginninniarnissaminnut qaaqquneqarput. Naleraq sinnerlugu Folketingimut ilaasortaq Qarsoq Høegh-Dam ataatsimiinnermut peqataassasoq, IA-meersorlu Naaja H. Nathanielsen suli Nunatsinniittoq nittaartakkatigut peqataassussaq, Sermitsiap paasivaa.

Socialdemokratit, SF-ip, Radikalep Moderaterillu naalakkersuisuutitaqalernissaat anguniagaralugu, Mette Frederiksen siusinnerusukkut nalunaarpoq.

- USA-p, ukioq manna inuiattut ullorsiornermi ukiuni 250-inngortorsiortup, Kalaallit Nunaat pisiarerusummagu tupinnaqaaq. Nunaavugut tamat oqartussaaqataanerannik tunngavilik namminiilivinnermik kissaateqartoq, Aqqalukkuluk Fontain sinniisoqarfiup eqqaani oqalugiarnermini oqarpoq.

Inuit 500-t missaanniittut akerliussutsimik takutitsinermi peqataapput. Kalaallit Nunaanni Politiit akerliussutsimik takutitsisut ingerlaarneranni akornuserneqannginniassammata aqquserngit assersorsimavaat.

- Tusaanialaartigu – tuniniagaanngilagut sakkutooqarnikkullu atortussiaanata. Inuiaqatigiiuvugut angerlarsimaffigisatsinniittut. USA-mit sioorasaarinerit akuersaassanngilagut. USA nammineersinnaassuseqarnermik namminerlu aalajangiisinnaatitaanermik upperisaqaruni paasissavaatigut. Kalaallit Nunaat uppippat nunat allat tamarmik uppissinnaapput. “No means no”, Aqqalukkuluk Fontain oqarpoq.

Taava akerliussutsimik takutitsisut "Kalaallit Nunaat, kalaallit pigaat!" suaartalerput. Akerliussutsimik takutitsineq nalunaaqutaq tallimat missaani naammassivoq.

“Kalaallit Nunaat!” akerliussutsimik takutitsisut ilaat Nuummi siniisoqarfimmut ingerlaaqatigiinnermi suaarpoq.

Inuit hunnorujulikkaat sisamanngormat akerliussutsimik takutitsinermi peqataapput, taakkua ilaasa Erfalasorput tigummivaat. Allagartarsuit Donald Trumpip Jeffrey Epsteinillu assigannik assitallit aamma allagartaq “USA ASU”-mik allannillit tigummiarneqarput.

Akerliussutsimik takutitsisut USA-p sinniisoqarfiannut apuukkamik illu tunullugu minutsinilu marlunni nipangersimallutik USA-mik naammaginninnginnertik takutippaat.

Kalaallit Nunaanni Politiit akerliussutsimik takutitsinermi nakkutilliisut amerlapput, taakkulu 500-t missaanniittut peqataasut nalilerpaat.

USA-mut akerliussutsimik takutitsinissaq nal. 16.30 aallartissaaq. Akerliussutsimilli takutitsinissaq sioqqullugu ammaanersiornermut peqataasut ingerlakaapput.

Akerliussutsimik takutitsinissaq Facebookimi pisussatut saqqummiunneqarmat innuttaasut 300-t sinneqartut soqutiginnillutik nalunaarsimapput.

Nalunaaqutaq sisamanut qiteqquttoq peqataasut 50-it missaannaaniilersimasut Sermitsiamiit tusagassiortoq malinaasoq paasissutissiivoq. Taamaalilluni Nuuummi sinniisoqarfiup sisamanngornermi ammaanersiorneqarnerani peqataasut 70-it missaanniittut ingerlaannaq ingerlaqqissimapput.

Politikerit inuussutissarsiornermilu siuttut ilaat malunnartitsinermi peqataasut ilagaat.

Peqataasut ilagaat borgmesteri Malene Vahl Rasmussen.

Taanna sinniisoqarfimmi sivikitsumik peqataavoq, kommunillu innuttaasui sinnerlugit aallartitamut Ken Howerymut akerliunermut allagaq tunniullugu.

Malene Vahl Rasmussenip iligisap iliusai nuanninngitsut, innuttaasullu nunamik USA-miit tiguagaasinnaanera suli ernummatigigaat TV2-mut oqaatigaa.

Aallartitap Kenneth Howeryp qaaqqusat 120-t missaanniittut nalunaaqutaq pingasunut tikilluaqquai.

Sinniisoq Susan Wilson Inatsisartunilu ilaasortat immikkut tikilluaqquai, oqalugiarnerminilu Kalaallit Nunaata siunissaa kalaallit namminneq aalajangissagaat pingaartillugu eqqaallugu.

Inatsisartunut ilaasortat Napaartoq Petrussen (D) aamma Vivian Motzfeldt (D) peqataapput.

Sinniisoqarfiup sisamanngornermi ammaanersiornera malunnartinniarlugu ilassinninnermut 300-t qaaqquneqarput, Naalakkersuisuniit peqataasoqanngilaq.

Sinniisoqarfiup ammaanersiorneqarneranut atatillugu ilassinninnermi peqataasut allattaavinnut inuulluaqqussummik allassinnaapput.

Atuakkap allattaaviup nerriviup inissisimaffiata tunuani USA-p præsidentiata Donald Trumpip, nunanut allanut tunngasunut ministerip Marco Rubiop præsidentillu tulliata JD Vancep assingi nivingapput.

Aammattaaq sinniisoqarfik kalaaliminernik, champagnemik viinnimillu sassaalliuteqarpoq.

Nuummi sinniisoqarfiup illutaata nutaap matui ammarneqarput. Sermitsiaq ammaanersiornermi peqataavoq kingusinnerusukkullu akerliussutsimik takutitsinermi aamma malinnaassalluni.

Aallartitaq Kenneth Howery Kalaallit Nunaannilu sinnisoq Susan Wilson ammaanersiornermi peqataasunut tikulluaqqusipput.

Politiit pisortaat Bjørn Tegner Bay, sinniisoqarfiup pisortaa Jacob Isbosethsen aamma Naalaakkersuisut siulittaasuata nalakkersuisoqarfiani pisortaq Hans Peter Barlach Christensen sinniisoqarfiup ammaanersiorneqarneranut peqataasunut ilaallutik qaaqqusisunut ilassinnikkiartorput.

Qaaqqusat arlallit, ilaatigut Naalakkersuisut Siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen, ammaanersiornermi peqataassanatik nalunaarsimapput nunarsuarmi pissutsit ilungersunarsinnaaneri pissutigalugit.

Nuummi sinniisoqarfiup tungaanut ualera akerliussutsimik takutitsisoqalerpat politiit najuutissasut, Kalaallit Nunaanni Politiit paasissutissiipput.

Politit Facebookimi quppernerminni allapput.

- Akerliussutsimik takutitsineq nalunaaqutaq 16.30-p missaanniit NC-miit (Nuuk Center) USA-p aallartitaqarfittaavata tungaanut ingerlanneqassaaq. Akerliussutsimik takutitsinerup toqqissisimasumik isumannaatsumillu ingerlanneqarnissaa qulakkeerniarlugu, aammalu piffimmi pineqartumi aqqusinertigut angallannerup sapinngisamik eqqorneqannginnissaa anguniarlugu najuutissaagut, politiit allapput.

Akerliussutsimik takutitsinissamik aaqqissuussisut eqqissisimasumik pisoqarnissaa aamma kaammattuutigaat.

Siumumeersoq, Lars Poulsen, ilaquttaminik napparsimasoqarnera pillugu Inatsisartunit upernaakkut ataatsimiinnerup sinnera sulinngiffeqartoq, kiap paarlassaneraa maanna inissippoq.

Siumup Lars Poulsenip upernaakkut ataatsimiinnerup sinnerani peqataannginnissaa Inatsisartut Siulittasoqarfianut maajip 11-anni nalunaarutigalugu allappoq.

Anders Olsen ilaqutariittut sulinngiffeqarlutik angalanertik peqqutigalugu Inatsisartunut ataatsimiigiarsinnaanngitsoq, partii maanna nalunaarpoq. Taamaalilluni partiimut sinniisussat pingajuat, Jess Svane Inatsisartunut maanna ilaasortanngorpoq.

- Anders Olsen ilaqutariittut sulinngiffeqarluni angalanini peqqutigalugu pisinnaanngimmat ullumikkumiik Jess Svane Siumut sinnerlugu inatsisartuni ilaasortatut juunip 18-at ilanngullugu suleqataalerpoq, Siumut allappoq.

SIK-ip siulittaasua, Jess G. Berthelsen, sinniisussat aappaattut inissisimavoq. Taamaalilluni Jess Svanep maanna Inatsisartuni issiaviani issianissaminik periarfissaqaraluarpoq. Tamannali periarfissaq maanna atornianngilaa.

Apeqqut: Qineqqusaarsimagaanni pisussaaffiunngila piffissanngorpat qinikkatut atuunnissamut akuersilluni suliartornissaq?

- Pisussaaffiuvoq. Kisianni SIK-mit pisortanut isumaqatigiinniarnerput qangali naammassisussaq suli naammassinngilat. Taannalu peqqutigalugu sinniisussatut atuutissananga nalunaarpunga, Jess G. Berthelsen Sermitsiamut oqarpoq.

Trumpip immikkut aallartitaa, Louisianami guvenøri, Jeff Landry, ullut pingasut Nuummeereerluni nal. 19.00 aallaqqippoq.

Jeff Landry Future Greenlandip ingerlanneqarnerani malinnaassalluni Nuummiippoq, piffissalli annerpaa Nuummi inuussutissarsiutinik ingerlatsisut innuttaasullu naapinniarlugit periarfissarsiorsimalluni.

Landry præsident Donald Trumpimit immikkut aallartitatut taaneqarpoq, Kalaallit Nunaata USA-mut atalernissaanut suleqataasussatut toqqagaalluni. Landrymik ataatsimeeqateqareernerup kingorna Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen ataasinngornermi ullaakkut oqarpoq Kalaallit Nunaannit isuma allanngunngitsoq, nunattalu tuniniagaannginneranik oqariartuut apuunneqaqqittoq.

Landry Sermitsiamut oqaluttuarpoq Trumpimut oqassalluni nunatsinnit niueqateqarnermik periarfissaqarluartoq.

Demokraatit, Inuit Ataqatigiit, Siumut aamma Atassut ukioq ataaseq matuma siorna naalakkersuisooqatigiilerlutik isumaqatigiissuteqarmata isumaqatigiissummi immikkoortut arlallit ilaat pingasut Kalaallit Nunaanni tusagassiuutinut tunngapput.

Partiit tusagassiuutinut tapiissutit digitalimik nutaarsiassaqartitsivinnik ilanngussinissamut nutaaliornermullu periarfissaqalersillugit nutarterneqarnissaat kissaatigaat.

Taamaammat nuna tamakkerlugu nutaarsiassaqartitsiviit inuiaqatigiinnut tunngasunik paasissutissiinermik siuarsaaniarlutik, demokratii tunngavigalugu oqallinnermik siuarsaaniarlutik tusagassiuutinilu assigiinngitsorpassuarnik saqqummiussinissamik siunertaqartut siunissami ukiumoortumik ingerlatsinermut tapiissutinik tunineqartarniassammata Naalakkersuisut tusagassiuutinut tapiissutit allanngortinneqarnissaat siunnersuutigaat.

Tusagassiuutinut tapiissutit pillugit inatsisip allanngortinneqarnissaa Inatsisartuni marlunngornermi oqaluuserineqartussaavoq. Oqaluuserisassaq aappassaaneerneqartussaavoq.

Partiilli arlaannaalluunniit oqaaseqarusunngilaq.

Siunnersuut Kulturimut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliami aappassaaneerneqartinnagu oqaluuserineqareerpoq, siunnersuutillu allannguuteqarani akuerineqarnissaa amerlanerussuteqartut innersuussutigaat.

Tusagassiuutit kiffaanngissuseqarnerat attuumassuteqannginnerallu qulakkeerniarlugit tusagassiuutinut tapiissutit pillugit malittarisassat nutarternissaat siunnersuummi siunertarineqartoq ataatsimiititaliaq nalunaarusiamini allappoq.

Oqaaseqartoqarumannginnera pissutigalugu ingerlaannaq taasisoqaqqippoq. 14-it akuersissuteqartut arfineq-pingasut taasiumanngillat. Tamatuma kingorna Inatsisartuni siulittaasup Kim Kielsenip (attaviitsup) siunnersuut ataatsimiititaliami suliarineqarani pingajussaaneerneqartussanngorlugu ingerlateqqippaa.

KNR ilanngunneqanngitsoq

Tusagassiuutinut tapiissutit nutaarsiassaqartitsivinnut namminersortunut attuumassuteqanngitsunullu, kalaallinit atuarneqarsinnaasumik imalinnik saqqummersitsisartunut, tunniunneqarsinnaapput.

KNR innuttaasunut kiffartuussilluni tusagassiiviugami Namminersorlutillu Oqartussanit pigineqarami taamatut tapiiffigineqarsinnaanngilaq.

KNR-ili aningaasaqarnermut inatsimmiippoq. KNR-illu aningaasaqarnerata pitsanngorsarneqarnissaa pingaaruteqartoq Naalakkersuisoqatigiit siorna isumaqatigiissutaanni allassimavoq. "Kalaallit Nunaata Radioa nukittooq attuumassuteqanngitsorlu oqartussaaqataanitta sukaraat, tusagassiornermilu siammasissumik tutsuiginartumillu, oqaatsitsinnik, kulturitsinnik assigiinngiiaartuunitsinnillu takutitsisuussaaq."

2025-mut aningaasanut inatsimmi 75 millionit koruunit KNR-imut immikkoortinneqarput. 2026-mut aningaasanut inatsimmi 73 millionit koruunit immikkoortinneqarput. Tassa 2 millionit koruuninik annikinnerusut.

USA-p immikkut aallartitaa Jeff Landry tikeraarnermini niuernermik inuussutissarsiuteqartunik ataatsimeeqateqarpoq.

Landryp inuussutissarsiorluni namminersortoq politikeriunikorlu Jørgen Wæver Johansen Nuummi kaffisorniartarfimmi ataasinngormat ullaap tungaani sivisuumik ataatsimeeqatigaa.

Sermitsiap Jørgen Wæver Johansen ataatsimiinneq pillugu oqaaseqarusunnersoq aperaa, taamaaliorusunngilarli.

Jørgen Wæver Johansen Amerikamiunut attaveqartareerpoq. Amerikamiu aningaasaliisartoq ingerlatseqatigiiffimmut Greenland Water Bankimut, Jørgen Wæver Johansenip Svend Hardenbergillu pigisaannut, siorna ilannguttoq nalunaarutiginikuuaa.

Jørgen Wæver Johansenip Amerikamiunut attaveqarnermut ernumassutissaqartoqanngitsoq 2025-mi decembarimi ima oqaaseqarfigaa:

- Imermik nioqqutissiortuaraavugut, kiisami suleqatissamik nassaartut. Danskit suliffeqarfippassui arlallit aamma Amerikamiunik piginnittoqarnerat eqqaamaneqartariaqarpoq, Sermitsiamut taamani oqarpoq.

USA-p Nuummi sinniisoqarfia nutaaq sisamanngornermi ammarneqarpat innuttaasut akerliussutsimik takutitsinissamut pilersaaruteqarput.

Facebookimi pisussatut pilersaarutigineqartutut tamanna takuneqarsinnaavoq.

Akerliussutsimik takutitsisut nalunaaqutaq 16.30 Inatsisartut silataanni aallartissapput sinniisoqarfiullu tungaanut ingerlaassallutik.

Akerliussutsimik takutitsisut sinnissoqarfimmut apuussimalerunik, sinniisoqarfik tununngassagaat aamma nassuiarneqarsimavoq.

Aaqqissuisut eqqaasitsissutigaat akerliussutsimik takutitsinerup eqqissisimasumik ingerlanneqarnissaa siunertarineqartoq.

Future Greenlandip ulluani siullermi GrønlandsBankenip Ukiup Aallarnisaasuanut nersornaasiuttagaa ualikkut tunniunneqarpoq.

Ukioq manna Pilu Nielsen aamma Camilla Berg Christensen, Qaqortumi qulimiguulimmik attartortitsisarnermik ingerlatsisumik Sermeq Helicoptersimik piginnittut, nersornaatisipput.

Piginnaanisi atorluarlugit, aammali sumiiffinni pisariaqartinneqartut malillugit suliaqarsimavusi, Maliina Abelsen, nersornaammik tunniussisoq, oqarpoq.

- Sullissinersi allanut namminersortunngorniartunut maligassiuineruvoq kusanartoq, suliassinnillu aallussiinnaqqullusi nersornaammik kajumissaaserneqarpusi.

GrønlandsBankenip Inuussutissarsiornermut Aningaasaateqarfia 2005-imiilli inunnut suliffeqarfinnullu siniuteqartunut nersortarialinnut nersornaasiisarpoq.

Kommune Kujallermi borgmesteri Malene Vahl nuannaarluni ajugaasut sinnerlugit nersornaammik tigusisoq ima oqarpoq:

- Nersornaatip inuttassaannut apuuttussanngorakkit tulluusimaarpunga. Nersorniarneqarnerat inissaminiippoq. Kujataani attaveqarnermut akisussaaffimmik annertuumik tigusinerinnaanngilaq, aammali inuiaqatigiinnut iluaqutaalluinnarpoq.

Nersornaat 25.000 koruuninik aningaasartalerneqarsimavoq.

Frankrigimi nunanut allanut niuernermut ministerip Nicolas Forissierip tusagassiortut marlunngornermi ullaap tungaani naapippai.

- Ataatsimeersuarnermi pingaaruteqartumi Future Greenlandimi peqataasinnaanera nuannaarutigaara. Ullaaq manna oqalugiartut torragaakka, ingammik arnat inuusuttut. Tinguartinnaqaat, Nicolas Forissier oqarpoq.

Frankrigimiup Uiloq Bak aamma Veronica Geisler, marlunngornermi ullaakkut oqalugiartut nuannarineqaqisut, pivai.

Nicolas Forissier Nuummiinnini inunnik naapitsinissamut atorniarlugu oqarpoq, taassumami politikerit inuussutissarsiornermilu suliaqartut amerlassut naapereersimavai.

Frankrigip Kalaallit Nunaatalu aatsitassat pisariaqartinneqartut pillugit suleqatigiinnerup nukittorsarnissaanut isumaqatigiissut ataasinngormat atsioqatigiissutigaat.

- Suleqatigiinnerup oqaatsitigut piinnarnani timitalerneqarnissaa uagutsinnut pingaaruteqarpoq, Nicolas Forissier oqarpoq.

Frankrigip Kalaallit Nunaanni suliniuteqarnera ingerlaannarlunilu nunaniit allaniit tatisisoqarnerata nalaani Kalaallit Nunaat Danmarkilu tapersersorneqarnerat attaveqartoq aamma naqissuserpaa.

- Kalaallit Nunaat nunaavoq pisiarineqarsinnaanngitsoq, Nicolas Forissier ilaatigut naqissusiivoq.

Frankrigimiit aallartitaq pingasunngornerup ullaavani ataatsimeersuarnermi oqalugiartussaavoq.

Nuup qeqqani pisuttuarujuussaguit allagartarpassuarnik aappaluttumik qaqortumillu qalipaatilinnik takunissat qularnanngilaq. Amerikamiut Future Greenlandimi peqataanerannut allagartarsuit "USA ASU"-mik allannillit akerliussutsimik takutitsissutitut iliorarneqarsimapput.

Amerikamiut nuimasut arlallit Sulisitsisut inuussutissarsiorneq pillugu ataatsimeersuartitsineranni Future Greenlandimi ulluni marlunni ingerlanneqartumi peqataapput. Trumpip aallartitaa Jeff Landry Future Greenland peqataaffiginiarlugu aamma inuussutissarsiortunik politikkerinillu naapitsiniarluni Nuummiippoq.

Kommunip Erfalasorut amugaa

Akerliulluni allagartarsualersortoqarsimanerani illoqarfimmi kisiartaalluni takussaanngilaq. Kommuneqarfik Sermersuup Kalaallit Nunaata inuiattut pisinnaatitaaffia takutinniarlugu Erfalasorput ulluni makkunani amusarniarlugu Facebookikkut nalunaarutigaa.

- Ulluni makkunani Nuuk tikeraartunut nunani tamalaaneersunut aaqqissuussisuuvoq. Piffissami Kalaallit Nunaata nunani tamalaani eqqumaffigineqarnerani pigisarput pillugu ataatsimoornissarput pingaaruteqarpoq.

- Erfalasorput Nunatsinnut, ataatsimoornitsinnut aamma kinaassutitsinnut ilisarnaataavoq. Taamaattumik Kommuneqarfik Sermersuumi ulluni makkunani Erfalasorput erfalatipparput, sulisugullu suliffimminni malunnartitsinissaannut kaammattorpagut, kommuni allappoq.