LIVEBLOG: Siumut nutaamik politikkikkut siulittaasumut tulleqalerpoq

Doris J. Jensenip Folketingimut qinigassanngortinnini Sermitsiamut uppernarsarpaa.

- Aap, sassarniarlunga sapaatip-akunnera kingulleq aalajangerpunga, Doris J. Jensen taama oqarpoq.

Taanna politikkip iluani misilittagaqarluarpoq. 2011-miit 2015-imut Folketingimut ilaasortaareernikuuvoq, Naalakkersuisunut Inatsisartunullu ilaasortaasimalluni. Inatsisartunut kingullermik qinersisoqarmat qinigaanngitsoorpoq. Kim Kielsenilu Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsemi sulinngiffeqarmat, sinniisutut kommunalbestyrelsemi ilaasortaalluni.

Doris J. Jensen Nuummi Atuarfik Hans Lyngemi atuartunut angajullernut siornali ilinniartitsisuusoq, Folketingimullu ilaasortanngussagaluaruni tunniussassaqarluni qularinngilaa.

- Isumaqarpunga nunatsinni aatsaat taama pingaaruteqartigisumik inissisimatilluta ilisimasalinnik misilittagalinnillu qinigassanngortittoqarnissaa.

- Nuannaarutigivara nutaarpassuit takkummata, kisianni aamma Siumumi ileqqorivarput sapinngisamik nutaat aammalu misilittagallit sassartittarlugit.

- Salliullugu una pivara, nunatsinni illersorneqarnissarput aatsaat taama pingaaruteqartigivoq, nunarsuarmi eqqissiviilliornerit taama annertutigitillugit.

Siumumit Folketingimut qinigassanngortittut maannamut arfinilinngorput.

Aaja Chmenitzip Folketingimi sulisimanera qujassutiginiarlugu Inuit Ataqatigiit sisamanngorpat kaffillerutigissavaat.

Aaja Chemnitz IA sinnerlugu Folketingimi 2015-imi ilaasortanngorpoq:

- Pissutissaqarluarluta Aaja inuiaqatigiinnut sullissisimaneranut qujaniarluta Hotel Nordbomi kaffillerfigissavarput, Inuit Ataqatigiit Facebookimi quppernermini allapput.

Kaffillerner Hotel Nordbomi sisamanngornermi marsip tallimaani nalunaaqutaq 15.00–18.00 pissaaq.

Siumut tunuliaqutaralugu folketingimut qinigassanngortittoq Aka Hansen Danmarkimi kalaallit angajoqqaat inatsisitigut isumannaatsuunerulernissaat sulissutiginiarlugu tusagassiuutitigut nalunaarutigaa.

- Kalaallit angajoqqaat aaqqissuussaanermi oqaatsimik kulturikkullu paasisimasaqanngitsumi nalilersorneqarlutillu aalajangiiffigineqartarnermik misigisarpaat, Aka Hansen allappoq, nangillunilu:

- Aaqqissuussaaneq ataasiarluni arlaleriarlunilu aalajangiisarnermini pineqartunut paasisimasaqanngitsutut naapertuilluanngitsutullu misigineqartunik pilersitsigaangat, taava ilaqutariit kukkunngillat. Aaqqissuussaaneq ajorpoq.

Danmarkimi kalaallit angajoqqaat meeqqaminnik arsaarneqartarnerat pillugu suliat arlallit ukiuni kingullerni oqallisaasorujussuupput akerliussutsimillu takutitsiffigineqartarlutik.

Aka Hansen inatsisitigut isumannaatsuuneq tunngaviusumik pisinnaatitaaffiusoq allappoq, aamma Danmarkimi kalaallit angajoqqaat “innuttaasunut allanut tamanut assingusumik ataqqinninnermik, suliamut ilisimasatigut piginnaasaqarnermik inatsisitigullu illersorneqarnermik naapinneqartariaqarput”.

Najaaraq Møller Inatsisartunut ilaasortaasimavoq kalaallillu namminneq nunaminni aalajangiisinnaanerulernissaat siuarsarniarlugu sulisimallunilu oqallinnerni peqataasarsimavoq.

Maanna Folketingimut qinigassanngortippoq. Taama Siumut tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

- Inuiaat Kalaallit namminneerlutik aalajangiisinnaassusiata Folketingimi illersornissaa aatsaat taama pingaaruteqartigilerpoq, taanna oqarpoq.

Tusagassiuutinut nalunaarummi Najaaraq Møllerip nunarsuarmioqatigiit Kalaallit Nunaannut soqutiginninnerisa annertusiartornera pingaartippaa.

- Taamaammat uagut kalaallit annertunerusumik nammineerluta aalajangiisinnaassusitta annertunerusumik illersornissaa pingaaruteqartupilussuuvoq. Peqatigisaanillu soqutigisatta siaruarterlugillu siuarsarnissaannut nunanik allanik suleqateqarnissatsinnut piffissanngorpoq.

Taanna kalaallit innuttaasut inissisimanerisa ullumikkornit pitsaanerulersinnissaa sulissutiginiarlugu Folketingimut qinigassanngortippoq.

Siumup Folketingimut qinigassanngortitartik alla maanna saqqummiuppaa.

Partiimi siulittaasup tullia Ineqi Kielsen pineqarpoq.

Ineqi Kielsenip Folketingimut qinigassanngortinnini pillugu tusagassiuutitigut nalunaarutigaa, Folketingimilu erseqqissumik nipiorusunini:

- Nunarput akisussaassuseqartumik namminiussuseqarnerulernermut ingerlaassappat, taava

ullumikkut aalajangiiffiusuni akisussaaffimmik tigusisariaqarpoq.

- Folketingi taakkununnga ilaavoq, Ineqi Kielsen allappoq.

Danmarkimi Kalaallit Nunaat pillugu oqallinneq ajornannginneruallaartinneqartartoq, naalagaaffiullu ataatsimut tapiissutai pillugit apeqqutiinnanngortinneqartartoq isumaqarpoq.

Piviusoq pisariunerusoq allappoq:

- Nunarput Danmarkimi geopolitikkikkut inissisimaffianut iluaqutaavoq. Nunarput NATO-p Issittumi periusissiaanut qitiuvoq. Nunarput Danmarkip nunatut angissutsiminut sanilliullugu nunarsuup sinneranut pingaaruteqassusianik annertusisitsivoq.

Ineqi Kielsen Folketingimut 2019-imi aamma qinigassanngortippoq, tassanilu 805-init taaneqarluni.

Folketingimi qinigaaffimmi kingullermi Aki-Matilda Høegh-Damip sinniisaa (N) marsip 24-ani folketingimut qinersisoqalerpat taaneqarsinnaasunut ilaassanngilaq.

– Naamik, qinigassanngortissaanngilanga, Elvira Kûitse Naleraq sinnerlugu qinigassanngortissanersoq Sermitsiamit aperineqarami taama akivoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam Inatsisartuni suliniarluni 2025-mi ukiakkut sulinngiffeqalermat Elvira Kûitse tunumiunit siullersaalluni Folketingimi ilaasortanngorpoq.

Folketingimut 2022-mi qinersinermi Kûitse 120-nit taaneqarpoq. Aki-Matilda Høegh-Dam assigalugu Siumut sinnerlugu taamani qinigassanngortippoq, kingornalu Naleqqami ilaasortaalerluni.

Kalaallit Nunaat Folketingimi marlunnik nutaanik ilaasortaqalissasoq maanna paasinarsivoq.

Aaja Chemnitz (IA) qinigassanngorteqqinniarani sisamanngornermi nalunaarpoq, Naleqqamilu siulittaasup Pele Brobergip Aki-Matilda Høegh-Damip aamma qinigassanngorteqqinniarnani aalajangernera sisamanngornermilu unnukkut nalunaarutigaa.

Partiip siulittaasuata Aki-Matilda Høegh-Dam suliaanut qujassuteqarfigaa:

- Puigornavianngilarput. Eqqaamajuassavarput, maannalu aaliangiussat sassaqqinniannginerit tamakkiisumik taperserparput. Tununniippugut, Pele Broberg Facebookimi quppernermini allappoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam Folketingimut qinigassanngorteqqinniarnani siusinnerusukkut nalunaarutigereernikuaa, ilaatigut Inatsisartunut ilaasortanngorami nukini tassani atorusullugit.

- Pissutsit ilungersunartut iliartunngillat

Aki-Matilda Høegh-Damip aalajangernini pillugu immiussani TikTokimi saqqummiuteqqammerpaa:

- Maannakkut Uummannamiippunga. Tusareersimassavarsi Folketingimut qineqqusaarneq aallartittoq. Paatsoortoqaqinammat oqaatigiinnassavara:

- Folketingimut sassaqqinniarnanga aalajangiussimagakku. Taamaammat tapersersuisarsimagassi tamaavissi qamannga pisumik qujaffigeruppassi. Angusaqaqaagut. Aamma qularutiginngilara Folketingimut isertussat tullii pimoorussillutik ingerlalluarumaartut, Aki-Matilda Høegh-Dam videomi ilaatigut oqarpoq, nangillunilu:

- Nunatsinni pissutsit ilungersunartut ikiliartunngillat, taamaammat nukikka tamaasa nunatsinni aaqqitassanut ilungersunartunut piffissamik atuilluarlunga atorusuppakka. Folketingimi suleqatigisimasakka immikkut aamma qujaffigerusuppakka, aamma Aaja Chemnitz. Isumaqatigiittuaannanngikkaluarluta suleqatigiissimanitsinnut aamma qutsavigerusuppakkit.

Aki-Matilda Høegh-Dam Folketingimut 2022-mi qinersinermi Siumut sinnerlugu qinigassanngortippoq. Qinersinermi taaguunneqarnerpaalluni 6.670-inik qinerneqarpoq, tassa qinersisut tamarmik 33 procentiinit taaneqarluni.

Inatsisartunut 2025-mi qinersisoqarnissaa sioqqullugu februaarimi Siumumiit Naleqqamut nuuppoq.

Trumpimik tapersersuisutut ilisimaneqartoq Jørgen Boassen USA-p Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitaanut Louisianamilu guvernørimut Jeff Landrymut una qaammat tikeraarpoq.

Boassenip nunatsinni peqqinnissaqarfik pillugu Jeff Landry oqaloqatigisimallugu TV2-mut oqarpoq:

- Peqqinnissaqarfipput ingerlalluanngilaq, Kalaallit Nunaannilu napparsimalerneq toqumik kinguneqarsinnaavoq, Jørgen Boassen TV2-mut oqarpoq.

USA-p peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu ikiuimanera Kalaallit Nunaata akuerisariaqaraa Boassen isumaqarpoq.

USA-p præsidentia Donald Trump Jeff Landry suleqatigalugu “umiatsiaq nakorsiartarfiusoq pitsaasoq” napparsimasunik isumagineqarpiarsimanngitsunik isumaginnittussaq Kalaallit Nunaannut aallartinniarsimallugu, Truth Socialimi Sapaatip-akunnerata naanerani allappoq.

Trumpip Jeff Landry Washingtonimi nnereqatigereernerata kingorna taama nalunaaruteqarpoq.

Trumpip umiarsuaq napparsimmaviusoq Naalakkersuisut siulittaasuannit Jens-Frederik Nielsenimit (D) ilassilluarneqanngilaq, taassumalu præsidenti USA-lu "inuit attaveqaqatigiittarfiini nalaatsornerinnakkut oqariartuuteqartaqqunagu" aqqutit eqqortut atorlugit attaveqartaqqullugu kajumissaarpaa.

USA-p præsidentiata Kalaallit Nunaannut “umiarsuarmik napparsimmavimmik pitsaasumik” aallartitsiniarluni nalunaaruteqarnera, amerikamiut aqqartartuani inuttap Danmarkimit Kalaallillu Nunaanniillu ikiorneqarnissamik pisariaqartitsineranit nutaarsiassamiit allamut saasaariniutitut atorpaa.

Illersornissaqarfiup paasiniaasartuini pisortaasimasup Jacob Kaarsbop TV2-mut oqaatigaa, taassuma Trumpip nalunaarutaa tusagassiorfinnut allamut saasaarinertut taavaa.

Amerikamiut aqqartartuata Nuup eqqaaniittup inuttaanik ikiuisoqarneranik nutaarsiassap saqqummernera Trumpimut nuanniitsuusoq, Jacob Kaarsbo oqarpoq:

- Trumpimut tamanna nuanniitsorujussuuvoq, tassami uagut iligisamilu pisariaqartinneqarnik takussutissiivoq, aamma Amerikamiut Kalaallit Nunaannik pisariaqartitsineranik ersersitsisuulluni, Jacob Kaarsbo TV2-mut oqarpoq.

Issittumi Sakkutooqarfik Amerikamiut aqqartartuanit inuttat ilaat arfininngormat Nuummukaassivoq. Inuttaq pineqartoq naparsimmavimmi pinasuartumik katsorsarneqarnissamik pisariaqartitsisoq, Issittumi Sakkutooqarfik paasissutissiivoq.

USA-p Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitaa Jeff Landry nalunngisatsinni Kalaallit Nunaannut suli tikeraanngilaq.

Landryli Kalaallit Nunaanneersumik tikeraarneqarnikuuvoq, ilaatigut Trumpimik tapersersuisutut nuimasumik Jørgen Boassenimik. X-imi februaarip 15-ianni allaqqasumi atuarneqarsinnaavoq.

Landry ima allappoq:

- Endymion Ballet-imi kalaallit ilaannut nuannersunut qaaqqusisuulluni nuanneqaaq! Tikilluaqqusisuunerput takutipparput!

Jørgen Boassen Erfalasorput tigummiarlugu nikorfasoq assitaliussimavaa

Landry Donald Trumpip Kalaallit Nunaannut “umiarsuarmik napparsimaavimmik” aallartitsinissamik siunnersuutaa ulluni makkunani illersorpaa. Peqqinnissaqarfiup ajornartorsiutaarujussuarnera kalaalerpassuti oqaatigisimagaat Landry oqarpoq.

USA-miit Kalaallit Nunaannut ikiuinissamik toqqaannaq saaffiginnittoqarsimanngilaq. Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Niesenip (D) Kalaallit Nunaat innuttaasunut akeqanngitsumik nammineq peqqinnissaqarfeqarnera erseqqissaatigaa.

Nunatsinnit folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz præsident Donald Trumpip nunatsinnut umiarsuarmik napparsimmaviusumik aallartitsiniarluni oqariartuuteqarneranut maanna qisuariarpoq.

- Ulloq nutaaq. Nutaarsiassaq eqqumeeriaannartoq suli alla. Trump umiarsuarmik napparsimaviutigisumik aserfallatsaalineqarnikuunngitsumik Nunatsinnukartitsiniarpoq. Allaanngilaq neriuutaarutivilluni iliuuseq, peqqinnissaqarfiullu ataavartumik pitsaanerulernissaanut pisariaqartitatsinnut iluaqutaanaviarani, allappoq nangillunilu:

- Nammineerlunga Tom Dans - Trumpip Issittumi innuttaa – naapinnikuuara, Nunatsinnilu sakialluummik ajornartorsiornerarluta oqaluppoq, taamaammat eqqoriarsinnaavara isumassarsiaq suminngaanneernersoq. Tunngaviatigut isuma ajunngikkaluarpoq, kisiannili iliuusissatut toqqarneqartoq uniuivoq.

Aaja Chemnitzip nassuerutigaa nunatsinni peqqinnissaqarfiup iluani ilungersunartumik inissisimasoqartoq, taamaattorli iluarsisassat suliniutigineqarfigineqartut. Ilaatigut assersuutigaa nunatsinni peqqinnissaqarfik ukiumut 35 mio. kr.-nik amerlanerusunik aningaasaliiffigineqartalersimasoq, taamatullu nunatsinnit Danmarkimut peqqissariartunut aningaasaliissutit 185 mio. kr.-nit ukioq manna isumaqatigiissutigineqartut.

- Nunatsinni peqqinnissaqarfimmik aaqqissuinerput annertuumik ajornartorsiuteqarfiuvoq. Danmarkimi takusartakkatsinnit suli annerusumik. Tamannalu Danmark suleqatigalugu pitsaanerpaamik aaqqinneqarsinnaavoq, DK nunanut pisuunerpaanut ilaallunilu assersuutigalugu peqqinnissamut tunngatillugu nunanut ilinniarluarsimanerpaaffinnut ilaammat. USA pinnagu, taakkumi peqqissutsimut tunngatillugu ajornartorsiuteqaqaat.

- Tamatumani pisariaqarpoq Danmarkip Nunatsinni peqqissutsimut tunngatillugu annertunerusumik suliniuteqarnissaa, Aaja Chemnitz allappoq.

Katuami kaffisortitsinermi Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen tusagassiortunit najuuttunit apersorneqarpoq.

Ilaatigut oqarpoq kunngip tikeraarnera nuannaarutigalugu.

- Nunatsinni suli soqutigineqarluinnarpoq innuttaasuniillu nuannarineqarluarluni ataatsimoortitsisuullunilu. Tikeraarnerini tamani tamanna takusarparput malugalugulu.

- Tikeraarumammatigut nuannaarutigaara, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

USA-mut Donald Trumpimullu tikeraarneq qanoq sunniuteqassanersoq aamma aperineqarpoq:

- Pissutsit maannatut ittut sivitsortumik misigigaagut. Isumaqarpunga pingaaruteqartoq innuttaasut Kunngeqarfimmut atanertik misigissagaat, ukiummi tamaasa tamanna annertusiartorpoq.

Kunngi Katuamut pingasunngornermi ualikkut apuummat, Katuaq ulikkaarluinnarsimavoq, isersimasullu nuannallutillu assatik ersaattaarpaat.

Kaffisoqatigiinnermi innuttaasut kunngi ilassisinnaavaat, taamaattumillu inuppassuit kulturip illorsuanut kaffisoriartukaasimapput.

Kaffellernermi ilaasut marluk, Sussi Høegh Ilulissaneersoq Elisabeth Thorinilu Qasigiannguaneersoq, Katuami issialereerput kunngilu qanimut takuniarlugu neriuuteqarlutik.

- Kunngip tikeraarnera isumalerujussuuvoq, uagutsinnut pingaaruteqarmat maani peqataavugut, Sussi Høegh oqarpoq nangillunilu:

- Qallunaatut oqaluppiarsinnaanngikkaluarpunga, oqarfigerusussinnaagaluarparali ilinniaqatitta maani peqataanngitsup, atiiata haloortikkaa, oqarpoq.

Elisabeth Thorin akiani aamma issiavoq:

- Kalaallisut oqarfigissagaluarpara tikilluarit, Elisabeth Thorin oqarpoq.

Nal. 15.45-nngunngitsoq Katuami isersimasut naammatsimmata matut paarnaarneqartariaqalersimapput.

Katuami piareersaatit kingulliit naammassileruttorput. Katuap pisortaa Ivaaq Kriegel Sermitsiamut oqarpoq kaagit inunnut 500-nut naammattut sananeqarsimasut:

- Kaagit tamussiussassallu inunnut 500-nut naammattut inniminnerneqarnikuupput.

Innuttaasut 500-t Katuamut aqqusaarnissaat naatsorsuutigaagut. Kaffesoriat isaalerpata kaffeliorneq ulapputigilissavarput, pisortaq Ivaaq Kriegel oqarpoq.

Pisortap ilisimatitsissutigaa Katuap matui nal. 15.00 ammareerneqassasut. Kunngi Frederik Katuamut nal. 15.45 apuunnissaa naatsorsuutigineqarpoq:

- Ilisimavarput kunngip pingaartikkaa kaffesoriartortut naapissallugit, Ivaaq Kriegel oqarpoq.

Nal. 15.00 kinguninngua kaffesoriartut siulliit isaalereersimapput.

Tikeraarnermi aamma Illersornissaqarfiup umiarsuaa Vædderen Nuummi umiarsualivimmiittoq pulaarneqarpoq.

Issittumi tunngaviusumik ilinniarfimmeersut kunngi ilassivaat atortutillu Kunngimut Frederimmut Jens-Frederik Nielsenimullu takutillugit.

Kunngip Nuummi tikeraarneranut atatillugu Katuap eqqaani politiit nakkutilliisut amerlanerussapput.

Politiit Facebookimi quppernerminni taama allapput.

- Taamatuttaaq Katuap nalaani piffissami nal. 15.00 aamma 17.00 akornanni angallattoqarnerussaaq, Katuami kaffesoqatigiinnissaq tamanut ammasuusoq peqqutaalluni, allassimavoq.

Inuit kajumissaarneqarput sumiiffimmi tassani angallannermi imminnut sianigeqqullugit.

Kunngi Frederik Nuummi Royal Greenlandimut pulaarpoq, tassanilu suliffissuaq takuniarneqarpoq.

Sermitsiap tusagassiortua oqaluttuarpoq kunngip pulaarnerani aalisakkat suliarineqarnerat nalinginnaasumik ingerlanneqartoq.

Kunngi Frederik malinnaasullu allat eqqiluisaarneq eqqarsaatigalugu atisat qaavisigut plastikkinik atisaqarput kiinnatillu assiaqusersimallugit.

Takornariartinneqarnermi kunngip sulisut ilaat ilassivaa, soqutiginnillunilu tusarnaarluni maskiinat assigiinngitsut pillugit nassuiaaffigineqarnermini.

Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen aamma pulaaqataavoq.

Helga Rina Kristoffersen, 18-inik ukiulik, GUX-imi 1.g-mi ilinniarpoq. Taanna kunngi Frederik pulaarmat erinarsoqataavoq:

- Ajorinngilara Gux-mut pulaarnera, ullup sinnera malinnaaffigissanngilara atuassagama, Sermitsiamut oqarpoq.

GUX-imi ilinniarnertuunngorniartut kunngip pulaarnerani nunatta erinarsuutaa”Nuna asiilasooq” erinarsorpaat.

GUX-imi ilinniartut kunngip ilassivai.

GUX-imiit Royal Greenland pulaarneqassaaq, kunngi takornariartinneqassalluni, kingornalu Arktisk Kommandomi ilinniartut umiarsuarmi nakkutilliiartortartumiittut ilassissavai.

Ulloq kaffellernermik naggaserneqassaaq Katuami nal. 15.45.