Maja ADHD-qartoq: Paasinninneq amigaataavoq

Tasiilami aasarimmi seqinnarippoq. Ukioq 2014-imi. Illoqarfimmi siullerpaamik marathonip affaatut isorartutigisumik arpalluni unammisoqassaaq. Arpalluni unamminissamut peqataasussat arpaaserlutik timersuutinillu atikkersorsimallutik piareeqqalluinnarput.

Illoqarfimmi innuttaasut tamarmik susoqarnera nalunngilaat. Arpalluni unammineq minutsit 15-it qaangiuppata aallartissaaq. Maja Papé angajoqqaaminiippoq.

Uninngasinnaanngingajappoq.

Arpalluni unammisunut peqataaniarluni aalajangeriasaarpoq. Majap marathonimut arpaqataanissamut sungiusarnikuunnginnini eqqarsaatigiunnaariarlugu arpaatini salomonit, nutaajusut, aavai.

Unitsitassaanngilluinnarpoq. Maja arpattunut peqataaniarpoq.

Arpannermi angusarissaarluni oqilanerit aappaattut sukkatigaluni apuuppoq. Majap eqqarsaqqaarpallaarani ajornanngitsumik iliuuseqartarnerpassuani ADHD-mik peqquteqartut kingusinnerusukkut paasivaa. Periarfissarujussuit isumaliutigeqqaarnagit iliuuserisarpai.

Eqqarsaatigilluarnagu iliuuseqarnerit ADHD-mut ilisarnaataapput. Nukissaqarujussuartarneq iliuuseqariasaartarnerlu. ADHD ima taaguuteqarpoq: Attention Deficit Hyperactivity Disorder. ADHD-erluni eqqarsaateqarnartaqaaq ukkatarinnillunilu aallussineq ajornakusoortarluni.

Allamut saariataarnissaq suliassarinngikkaluanullu sangoriasaarneq ajornarneq ajorput. Tamanna periarfissarujussuit isumaliutigeqqaarnagit iliuuserinerisigut uloriarnartorsiortitsilersinnaavoq.

Sukkavallaamik bilimik allanilluunniit ingerlaneq, aanngajaarniutinik misileraaneq pinerluuteqarnerluunniit inuusuttuni ADHD-eqarluni inuusunut assersuutissaapput.

Kisimiinnerujussuaq

Maja Papé Tasiilaminngaanneersoq ullumikkut 40-nik ukioqarpoq. Marlunnik qitornaqarpoq. Allaffimmiuuvoq. Nuummi ukiuni sisamani najugaqarsimavoq. Taanna Nunatta kangiani Tasiilami meeraanermini timersortarpoq, pinnguaatinik pinnguartarluni silamilu aneertaqaluni.

- Meeraanera kingumut qiviaraangakku taamanili ADHD-eqarlunga ersiuteqarsimallunga takusinnaalluarpara, Maja Pápe oqaluttuarpoq. Qullii uluaasigut kuulaarput.

- Meeraanera pillugu taama oqaluttuajuitsorujussuuvunga, ajuusaarpoq ulussanilu allarterlugit. Taama ittuunerminik oqaluttuarnissani atorfissaqartissimavaa.

- Kisimiittorujussuuvunga. Qatanngutigiit tallimaavugut illoorarpassuaqarpunga. Taakkua imminnut ataqatigiilluartut uanga kisimiiginnangajattarnikuuvunga. Taakkununnga imminut tulluartutut misigineq ajorama, oqaluttuarpoq.

Maja Pápep allatut iliuuseqarlunilu eqqarsartarnini meeraallunili nalunngilaa. Assersuutigalugu filmimik isiginnaaraangami pinnguaatinilluunniit pinnguaraangami.

- Pinnguaatini qanoq ajugaanissaq, eqqortumik eqqoriaanissaq filmimiluunniit susoqassanersoq siumut naluneq ajorpakka. Misigissutikka pitsaasuujuaannarnikuupput, oqaluttuarpoq.

ADHD-eqarluni ersiutit meeqqap tallimanik arfinilinnilluunniit ukioqalereerneranni malunnarsikkajupput.

Meeraq ADHD-eqarnersoq tamatuma kingorna aatsaat iluamik misissornissaanut periarfissaalertarpoq. Meeqqat inuusuttullu ADHD-ertut affaasa missaasa akornut inersimasunngornerminni aamma akornutigisarpaat. Sunniutilli nalinginnaasumik sakkukilliartortarput. Meeraq ADHD-eqartoq eqqissisimarpiarsinnaanngitsuugajuppoq arlalinnillu sukkasuumik ataatsikkut suliaqanngikkuni iliuuseqartarluni. Tamanna allanut akornutaasinnaasarpoq oqqatilertoqartarsinnaasarluni isumaqatigiinngissuteqartoqalerluniluunniit. Ingammik piaaraluni taama iliortutut isigineqarnermi.

Sisamakkaarineq

Maja nalaasaarfimmini sukkulaatinik M&M’sitorusaarpoq. Sukkulaatit qalipaatigissut arlallit itummaminut kuivai nakkutilerlugillu.

Sukkulaatit qalipaatai tamaasa ataatsikkut oqummiutissavai.

– Arlaannik sumiugaluarnersoq peqqutilimmik qalipaatit amerlaqatigeeqqissaartut oqummiuttariaqartarpakka. Soorlu sungaartoq ataaseq oqummiutissagukku aamma alla ataaseq qalipaateqatigiit oqummiuttariaqartarpakka. Naatsiiat panertutussagumaluunniit naatsiiat panertut sisamat assanni paarissavakka tiguseqqissagumalu aamma sisamat tigoqqissavakka. Sisamakkaarisorujussuuvunga, naluarali sooq, oqaluttuarpoq. Maja

Pápep inunnit allanit allatut eqqarsarlunilu iliuuseqartarnini eqqumiigiuaannarpai. Soorunami naartunermini qaammatit arfineq-marlunngoreerlugit qaqqaq 700 meterisut portutigisoq pisoqatiminit siullersaalluni qaqigaa, piffissarli alla kiilorpassuarnik oqimaallillunilu imminut tuppallersarniarluni nerisalerpoq.

- Ingasattajaartumik sungiusanngikkuma nererujussuaannalersarpunga kiilorpassuarnillu oqimaannerulerlunga, oqarpoq.

Maja Pápe akornumminut ersiutini pillugit pisortanut arlaleriarluni saaffiginnittaraluarpoq. Siooranngikkunili uippakajaarnerarneqartarpoq.

- Annilaangasunut, sioorasunut uippakajaartunullu iisartakkat iluaqutissat iisarlugit misilittartarnikuugaluarpakka. Iluaqutaasoqanngilaq, eqqaamasalersaarpoq.

- Ilinniarnikuullungalu meeraqarama akornuteqarunanngitsunga  oqarfigineqarnikuuvunga. Qularnanngitsumik ajunngilluinnartunga, Maja Pápe nangippoq.

Tamanna naggataatigut sakkortuallaalerpoq. Naammanngitsutut paasinerlunneqartutullu misigisimalerpoq. Maja pappialamut allattuisalissalluni siorna aalajangerpoq. Ersiutaasut, meeraanermini misigisani misigissutsinilu allattorpai. - Naggataatigut quppernerit qulit allattuiffigaakka. Napparsimaveqarfimmilu suliaq tassani pimoorunneqarluni aallartippoq, oqarpoq. Maja Pápe ADHD-ertutut ukioq manna februaarimi naqissuserneqarpoq.

Nakorsaat

ADHD-eqartut amerlanerpaartaat eqqortumik ikiorneqarlutillu katsorsarneqarnerminni ulluinnarni inooqataasinnaalluarput. Amerlanerit isumaginninnikkut atorfeqarnikkullu atugarissaarsinnaapput. ADHD-eqaraanni qarasaq sulivallaartuaannarpoq. Aalajangersimasumik ileqqoqarneq sunullu tamanut takunnissinnaalluarneq qaratsap qasuersaartinnissaanut ikiuutaasarput. Avatangiisit ADHD-mik paasinninnissaat meeqqat inuusuttullu ADHD-eqartut katsorsarneqaleraangata pingaartinneqartaqaaq. Taamaaliornikkut meeraq iliuusissaanik ilinniartinneqartarpoq ulluinnaallu nalinginnaanerusarlutik. ADHD-eqarneq sakkortuppat nakorsaateqarnissaq pinngitsuugassaaneq ajorpoq. Iliuutsit suliallu ataasiakkaarnissaat nakorsaasernermi iluaquserneqartarpoq tamannalu qaratsamut eqqississutaasarluni.

Avatangiisit atugarissaartitsissagunik naleqqussartariaqartarput. Maja Pápe  nappaamminut nakorsaatituleqqammerpoq.

- Nakorsaatit arlallit misilinnikuuakka. Iisartakkat uannut ilaqusiinerpaat pitsaanerpaallu suli nassaarinngilavut, nassuiaavoq.

Suna tamarmi inissittoq

Maja Pápe Sanami ineeqqat ilaanni issiavoq. Nakorsap ADHD-qarneranik ilisimateqqammerpaa. Oqiliallaqqagaluarluni aamma kanngutsappoq. Kiserliortorujussuartut misigaaq.

- Ilaquttannut qanoq oqassaanga? Nappaat inuuninnut akornutaassava? Qanoq iliussaanga? Maja eqqarsarpoq napparsimmaviullu iigaa qaqortoq nakkullugu. Misigissuseqannginnerujussuaq. Uini angerlarami ingerlaannaq oqaluttuuppaa. Ilaquttanili Tasiilamiittut oqaluttuunnissaanut ullut arlallit utaqqiseqqaarpai.

- Inissisimaffiga pillugu oqaluttuunnissaat ernumassutigaara. Kisianni oqaluttuutereernerisa kingorna ilorfaallaqaanga, oqiliallappunga, Maja Pápe oqarpoq.

Inuuneq nappaateqarfiusoq maanna aallartippoq. Suna tamarmi aamma allanngorpoq.

- Allaanngilaq suna tamarmi inissaminut pisoq. Meeraallunga iliuutsikka qisuariarnikkalu sooq taamaassimaneri isumaqaleriasaarput. Sooq meeraallunga taama ittuunera maanna nassuiaatissaqartilerpara, oqaluttuarpoq.

Maja Pápep nappaateqarluni inuuneq maanna ilinniarpaa. Tamannalu aamma unammilligassaqarpoq. Paatsoorneqarsorisarpormi.

- Allaanngilaq ADHD-eqarnera utoqqatsissutissatut atuinnartariga upperineqarnangalu. Allat qanoq innerannut tulluarsartussaallunga misigikkajuppara, Maja Pápe oqaluttuarpoq.

Taassuma suliffini paasineqartannginnini peqqutigalugit arlaleriarluni taarsertarnikuuai. AG Niina Isaksenip ADHD autismilu pillugit saqqummiilluni oqalugiarneranut sapaatip akunnerisa siulianni najuuppoq. Tamanna pillugu aviisimi tullermi atuagassaqarumaarputit.