Makkunani politeeqarnerusariaqarpoq

Taanna ersarilluinnartumik oqariartuuteqarpoq:

- Inoqarfinni tamani politiit najuunnerunissaat kissaatigilluinnaraluarpara, aamma navianartoqanngikkaluarpalluunniit. Politiit inoqarfinni tamani minnerpaamik ukioq tamakkerlugu qaammat ataaseq allortarlugu najuuttarnissaat kissaatigaara, innuttaasut sulianik tunniussillutik imaluunniit apeqquteqarsinnaallutik.

Naaja H. Nathanielsen AG-mut taama oqarpoq.

Taamaalilluni kommunefogedeqarnermut aaqqiissut pillugu oqallittoqarnissaanut ammaassivoq; aaqqiissut taanna ukiut 75-it sinnerlugit pisoqaassuseqarpoq.

- Kommunefogeditut atorfillit tamaasa qujamasuutigigikka oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq. Pisariaqartinneqarput aamma ukiunut arlalinnut tulliuttunut taamaattuassapput. Kisianni aaqqiissutip allanngortinneqarnissaanut tapersersuilersitsinissara neriuutigaara, taamaalilluni innuttaasut politiit inuiaqatigiinni najuunnissaanut pisariaqartitsinermut naatsorsuutinullu naapertuisoqarnerulissammat, taanna oqarpoq.

Qallunaat naalagaaffianut pingaarnertut politiinut akisussaasunut taamatut kissaateqarpoq.

- Ajornartoortoqartillugu ulluinnarni ingerlatsinermut ajalusoortitsinnginnissaa imaluunniit sulisut tamarmik atorneqarnissaat pinngitsoortinniarlugit, sulisut amerlasuujusariaqarput.

»Ilisimasaqanngitsutut eqqarsanngilanga«

Politiit ilaanneeriarlutik sulianik allanik ulapputeqarpallaarlutik nunaqarfinnut tikeraarnissamik pilersaarutitik taamaatittariaqartaraat, Naaja H. Nathanielsen misigisimasarpoq.

- Najuuttoqarnerunissaanik kissaateqarnera innuttaasut toqqissisimanerulernissaannik siunertaqarpoq. Politiit toqqissisimasoqarnera pillugu misissuinerni angusarissaartarnertik erseqqissartaraat nalunngilara. Kisianni aamma nunatsinni sumiiffinni arlalinni innuttaasut akiniarneqarnissartik ernumagalugu unioqqutitsinernik nalunaaruteqartannginnerat aamma qularinngilluinnarpara.

Allannguinerit piffissamik atuiffiullutillu sulisunik nukissanillu akeqartarnerat, Naaja Nathanielsenip isumaqataaffigaa.

- Ilisimasaqanngitsutut eqqarsanngilanga, aamma politiit inatsisinilu atuutsitsinermik suliassaqarfimmut ingerlatsinermut aningaasanik amerlanerusunik immikkoortitsinissaq sivisuumik suliniuteqarnermik pisariaqartitsiffiusoq nalunngilara. Oqaluttuarisaanermi suliniutinut minnerusunut aningaasaliissuterpassuusut takusinnaavara, kisianni aaqqissuusseqqinnerit angisuut aamma nutarterinerit ukiorpassuarni suliniuteqarnerup kingorna pilersinneqartarput. Pinerluttunut Isumaginnittoqarfik pinerluttunut inissiisarfimmik nutaamik ammartoqarnerani ullormi tassani sulisunik amigaateqarneranut tamanna pissutaaqataasimassaaq, taanna nassuiaavoq, aamma IT-mik suliassaqarfimmi aalajangersimasumik assersuuteqarpoq, tassa nittartakkamik kalaallisoortumik suliaqarneq – Naajap oqarnera naapertorlugu suliaq sivisoorujussuarmik suliarineqarsimavoq.

Ullutsinnit pitsaanerusoq

- Kommunefogedeqarneq aaqqiissut pisoqaavoq. Nutaamik aaqqissuunneqarnissaa imaluunniit annikillisaavigineqarnissaa toqqissisimannginnermik pilersitsisinnaava?

- Ullormit siullermit pitsaanerusumik taarserneqanngippat toqqissisimannginnermik pilersitsisoqassaaq. Siunnersuutiga tassaavoq tulleriiaaraluni aaqqiisoqassasoq, siullermik kommunefogedit atugaat pitsanngorsarneqassallutik aalajangersimasumik atorfinitsitsinikkut, tamatumalu saniatigut politiit amerlassusaat qaffanniarlugit ilinniartitsineq atorfinitsitsinerlu aqqutigalugu, taamaalillutik ingerlatsinermi pissutsinilu ilungersunartuni naammattumik amerlassuseqarlutik. Atorfiit amerlassusaat inissinneqarpata politiit najukkami najuunnerulernissaat isumagineqarsinnaavoq, aamma navianartorsiortoqanngikkaluartorluunniit. Aamma appiliortoqarsinnaavoq politiinut attaveqarnissamut ajornannginnerulersitsisunik.

- Kommunefogedit taarsernissaannut Kalaallit Nunaanni politiit ilinniarsimasut qanoq amerlatigisut pisariaqartinneqassappat?

- Aalajangersimasumik taasisinnaanngilanga, kisianni politeeqarfiit minnerpaamik sulisunik marlunnik ilaneqarnissaanik pisariaqartitsiffiussagunarpoq, taamaalilluni pilersaarutaasumik pilersaarutaanngitsumillu aallartoqartarnissaa periarfissaajuassaaq.

- Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu kommunefogedeqarnermut aaqqiissut nammineq ingerlaannarsinnaasoq oqarputit? Sooruna?

- Sulisinnaasut tunngaviusut kigaatsumik ikiliartortussaammata, aamma inuiaqatigiinni nutaaliaasuni innuttaasut politiinik pisariaqartitsigaangamik sukkasuumik oqaloqatiginnissinnaanissaat naatsorsuutigisinnaasariaqarparput, aamma ornigulluni. Nalunaaruteqarniaraanni sapiissuseqarnissaq pisariaqarsinnaasarpoq. Suliaq ingerlasinnaavoq. Politiit ukiumut marloriaannarluni takusaraanni eqqissinermik pilersitsinissaq ajornakusoorsinnaasarpoq. Taamaattumik immaqa kommunefogedinut tunngannginneruvoq, naapertuuttumik misigisimanermut iluaqutaaneranut aamma innuttaasut pisinnaatitaaffiinut tunnganeruvoq, Nathanielsen akivoq.

Taassuma oqarnera naapertorlugu pisariaqartillugu ikiortissap ornigulluni najuussinnaanera aamma pinerluttuliornerit isumagineqarnissaat arlaannaalluunniit qularuteqassanngilaq.

- Nunaqarfinni inuit imminnut ikiortorujussuusut nukittusullu oqarajuttarpugut, tamannalu ilumoorpoq. Kisianni pisut ilaat innuttaasut nammineernissaannut naapertuutinngilluinnartarput. Pisut ilaat ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsiffiusarput, Nathanielsen oqarpoq, assersuutigalugu arnat nakuuserfigineqasimasut aamma atornerlunneqarsimasut imaluunniit tillinniarnerit sukkasuumik iliuuseqarfigineqarnissamik illersorneqarnissamillu pisariaqartitsiffiusartut erseqqissarpaa.

Arnat amerlanerusut

Sulisussarsiorneq aamma sulisunik attassineq pitsanngorsarniarlugu, Inatsisinut atortitsinermut ministereqarfimmut kommunefogedinik atorfinitsitsivinnissaq siunnersuutigisimallugu oqaluttuarpoq.

- Kommunefogedit aalajangersimasumik atorfillit inoqarfinnik arlalinnik naapertuuttumik ungasissusillit sullinnissaannut qinnuigineqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut inoqarfiit misissoqqissaarneqarnissaat siunnersuutigaara. Aaqqissuusseqqinnermi immikkoortoq siulleq annerusumik nutarterinerup inissinnissaanut atuussinnaavoq, taanna nassuiaavoq.

Qaammatip siuliani akissutisivoq. Kommunefogedit akissarsiaat atugassarititaallu 2024-mi aamma 2025-mi misissuiffigineqarniarmata, Nathanielsenip siunnersuutaanut suli aalajangiisoqassanngitsoq, ministereqarfik ilisimatitsivoq.

Sumiiffinni kommunefogedinik ullutsinni atorfinitsitsiffiusartuni innuttaasut 13,4 procentinik ikileriarsimasut, ministereqarfik aamma akissuteqarpoq.

- Tamatuma saniatigut sumiiffimmi kikkut tamarmik imminnut ilisarisimaffigisaanni atorfigissallugu ajornakusoorsinnaasartoq politiit oqaatigaat, Nathanielsen oqaluttuarpoq, nangillunilu:

- Aaqqiissutillu allanngortinneqarnissaanut tamanna tunngavilersuutigaara. Innuttaasut eqiterukkiartorneranni innuttaasut illoqarfinnut anginernut nuuttarnerat ilisimavarput. Kisianni innuttaasut nunaqarfitsik qanorluunniit allanngoraluarpat, politiit takussaanissaat pissarsiarineqarnissaallu misigisimasariaqarpaat. Tamannalu aamma politiit periusissiaanni allaqqavoq.