Mars-imi misissuinerit oqaluttuarput inuuneq qanoq aallartissimasinnaanersoq

Nunarsuarmi inuuneq qanoq aallartippa? Akissut suli naluarput, kisianni misissuinerup nutaap akissutissarsiniarneq qaninnerulersippaa sumiiffimmi tupaallatsitsisumi: Marsimi.

Qanoq inuuneq aallartissimanersoq pillugu apeqqummut uumassuseqarnikuusimasinnaasut Marsip qaavaniittut akissutissarsisissinnaarpasippaatigut.

Nunarsuatsinni uumassusilippassuaqarpoq. Kisianni sooq? Qanorlu nunarsuarmi uumassuseqalersimava?

Apeqqutit taakku nunarsuatsinni ilisimatoorpassuit ukiuni hunnorujulikkaani amerlaqisuni akissutissarsiniartuagarivaat, mannali tikillugu suli akissutissarsinatik.

Kisianni misissuinermi nutaami paasissutissanik nutaanik akissutissanut qanilliallatsitsisinnaasunik pissarsisoqarpoq, tamannalu pivoq sumiiffimmi ilimanaateqarpianngikkaluartumi: Marsimi.

Københavnip Universitetiani aamma Tokyo Institute of Technology-mi ilisimatuut uumassuseqarnikuusimasussarsiorlutik misissuipput nunarsuatta nunarsuaqataani aappaluttumi Marsimi. Tamanna Videnskab.dk-mi allaaserineqarpoq.

Qanoq ililluni uumassuseqarsinnaassuseq aallartinneqarsimanersoq - massa pinngortitsisissaqanngikkaluartut? Taakku uumassusillitut, Nunarsuarmi uumassusillit pinngoqqaarsimasut mikroorganismit, naasut allallu uumassusillit amerlanertigut pilersittarpaat.

Taamaattumik uumassuseqartoqalernissaanut tunngaviit siulliit pilersinneqarsimanersut - massa pilersitsisissaqarsimanngitsut qanoq pinngorsimassagamik? Marsimi misissuineri tamatumunnga akissutissarsiffigineqarsinnaarpasipput.

»Una misissuineq assut soqutiginarpoq, tassami ilillutik uumassusillit pinngorsinnaasimagamik pinngortitsisissaqanngikkaluarlutik,« Donald E. Canfield, professori geobiologimi Syddansk Universitetimeersoq oqarpoq, taassuma misissuinerit inerneri Videnskab.dk sinnerlugu atuarsimavai.

Ilisimatuut siusinnerusukkut ilimatsaattarsimasaat uppernarsarneqarpoq

Uumassuseqarsinnaasimaneq qulaarniarlugu misissugassanik tigoqqaanerit nalilersuinerillu nutaat pipput, misissugassat nutaat katersorneqarsimapput biilimit robotsiusumit Curiosity-mit, taanna biili inuttaqanngitsoq Mars-imi angalaarpoq.

Uumassuseqarsimasinnaaneranik misiliutit Mars-imi katersorneqarsimasut nunarsuatsinni nassaarineqarsimasuuppata, ilisimatuut naatsorsuutigisimassagaluarpaat uumassusilinnit pinngortinneqarsimassasut. Kisianni Marsimi? Tassani immaqa pissutsit kemiskiusut aqqutigalugit pilersinneqarsimasinnaapput. Tassa uumassuseqanngitsumik aallaavilimmik kemiskiusumik imminut pilersissimasut.

Taamaassimarpasipporlumi, tassami misiliutaasut ersersippaat silaannartap iluani kemiskiusumik qisuariarnerit pilersitaannik uumassuseqarsinnaaneq pinngorsimassasoq.

Aamma taamaalilluni nunarsuatsinni uumasuusillit pinngorartarfiini taamak aallartittoqarsimasinnaasut, ilisimatuut inerniliipput.

»Tamatuma ersersippaa, molekylit uumassusitallit avataarsuaqarfitsinni nunarsuarni gassimik qalipaasalinni, kulstofimik ullorissallu qinngornerinik akulimmi uumassusillit pinngortarsimasinnaasut,« Matthew S. Johnson Videnskab.dk-mut oqarpoq.

Taanna professoriuvoq atmosfæriskiusumik kemiimi ilisimatusarnermi Københavnip Universitetianeersoq aamma matumani ilisimatuussutsikkut allaaserisami peqataasoq.

Uumassuseqarnerup nunarsuarmi ineriartorneranut isummersuutit

Uumassuseqarnerup, taamaalillunilu inuunerup aallartiffianik ilisimatuussutsikkut misissuilluni akissutissamik ujarlernermi, taava periarfissaq ataaseq tikkuariaannaavoq, tassalu silaannarmi qulinnguatsinni.

Ilisimatusarneq uppernarsaatissiinngilaq taamatoqqissaaq uumassuseqarneq pinngorsimassasoq, kisianni nassuiaatissiivoq ilimanaatilimmik atortussat uumassusillit Marsimi qanoq pinngorsimasinnaanerinik.

Ilisimatusarnermut tassunga periuserineqartut aamma apeqqusernartumik killissinnaaneranut killeqarpoq, ilaatigummi imaassimasinnaammat qamut robotseq taanna Marsimi angalaartinneqartoq aallarunneqannginnermini nunarsuatsinni attuumaffigisamini katersisimasinnaasoq, taamaalillunilu sunnerneqarsimasinnaalluni. Tamatuma kingunerisaanik ilimagineqarsinnaavoq misissuinerup inernerisa nunarsuarmi pissutsinut assingusumik isikkoqarnerannut.

Taamaattorli misissuinermi angusat ersersitsippoq, silap pissusianik aallaavilimmik uumassuseqarneq aallartissimasinnaasoq.

»Isumaqarpunga assorujussuaq alutornartoq, Københavnimi allaffimmi issialluni misissuinerit inerneri tunngavigalugit apeqqut taamak annertutigisoq akissutissarsiorlugu,« Matthew S. Johnson oqarpoq.

Powered by Labrador CMS