Meeraqaruit qanoq ilillutik meeqqavit nangeqarunnaarsinnissaanik paasisaqarumallutit pinngitsoornak googlemi ujarlertarsimassaatit. Interneti periutsinik qanoq ilillutit ullut ikittuinnaat ingerlaneranni meeqqavit nangeqarunnaarsinnissaanut allaaserisarpassuarnik imaqarpoq. Taamaaliortoqarsinnaavali? Qanoq ililluni meeqqat qorfimmik atuisarnissaanik pitsaanerpaamik sungiusaanissaq pillugu ilisimatusartut qanoq oqarpat?
Videnskab.dk nakorsaanermik psykologimillu periutsit ilaannik nassuiaassillutillu akissutissarsisut suleqasiuppai:
- Qaqugukkut qorfimmik sungiusaaneq aallartinneqarsinnaava
- Anartarfimmi issiavimmut ivertittakkap qorfeeqqallu atorneranni pitsaaqutit pitsaanngequtillu
- Meeqqat qorfimmik toqqissisimanartitsinissaanut siunnersuutit
- Periusissanut siunnersuutit
- Suut atorneqassanngillat
Aallartiaarit
Apeqqutit angajoqqaani qorfimmik sungiusaasussat apeqqutigisartagaasa ilaat tassaavoq: qaqugukkut aallartikkaanni pitsaanerua? Svenskit misissuinerisa meeqqat qaammatit pingasut missaannik utoqqaassuseqaleraangamik quisarnerminnik aqutsinissamut piareertarnerat takutippaa.
- Meeqqat pingasunik qaammateqalereernerminni unitsitsisarnermik nukimmik, qaqugukkut quisarnermik, qaqugukkut nununissamik aqutsinissamut piareereertartut paasinarsivoq, Søren Hagstrøm, Aalborg Universitetshospitalimi professori Meeqqanullu Inuusuttunullu immikkoortumi nakorsaaneq oqarpoq.
Naak nunarsuarmi piffiit ilaanni qorfimmut sungiusaasarneq siusissorujussuakkut aallartittaraluartoq, kingusinnerusukkut aallartittarnerput ileqqoraarput. Søren Hagstrøm naapertorlugu qorfimmik sungiusaalernissamut meeqqap utoqqaanerulaalernissaanut utaqqerusuttarneq paasiuminarluinnartuuvoq. Meeraq ataatsip marlullu akornani ukioqaleraangat periarfissaqalersartoq, taassuma ilanngullugu oqaluttuaraa.
- Piffissami tassani meeqqap qorfimmut sungiusalernissaanut takutitsinersoq alapernaassallugu isumassarsiatsialaasarpoq. Anartarfiliarnissaq apeqqutigineqakkajukkaangat, arlaatigulluunniit alapernaasertarnermut takussutissaqaleraangat, taava aallartinnissaq isumassarsiatsialaasarpoq, taanna oqaluttuarpoq.
Meeqqap utoqqaanerulernerani aallartinnissami, meeqqap nangeqarunnaarnissamut akerliliinissamut nukittunerulertarnera akornutaavoq, Søren Hagstrøm itisiliivoq.
Qorfik anartarfiulluunniit issiavianut ivertittagaq?
Nunanit allanit siunnersuutitsialaat tallimat
Tulliuttuni
Alexandra Vermandelip, Belgiami Antwerpen Universitetimi afdeling for fysisk
medicin og rehabilitation rektorip siunnersuutai tallimat allanneqarput.
Alexandrap ‘peer reviewed’-imik allaaserisat arlallit nangerni alarmit
sunniutaat qaqugukkullu qorfimmik suniusaanissap aallartinnissaa pillugit
saqqummiussisarpoq.
· Nangeq peeruk: Meeraq nangeqanngikkaagami
quisarnini malugilluarnerusarpaa, taamaalillunilu meeqqap timimi atuunnera
eqqumaffiginerulersarpaa.
· Anartarfiliarnerit meeqqamut
takutiguk: Meeqqat
angajoqqaaminnik issuaasarput, taamaammallu anaana ataataluunniit
anartarfiliartoq takugaangamikku tamanna kajumilersitsisuusinnaavoq.
· Piffissaq eqqortoq toqqaruk: Meeraq eqqissisimagaangami
anartarfiliarnissamut ilikkarluarsinnaanerusarpoq. Piffissat ulapaarfiusut
pinaveersaakkit, soorlu meeraq qatanngutitaaqqammitillugu,
nuussimatsiarnissinniluunniit.
· Meeraq nersualaaruk: Meeqqat qorfimmik
misiliiniartillugit nersualaarlugillu akissarsitittarneri iluaqutaapput.
· Illit meerarlu
piareersaqatigiigitsi: Aallartinnginnermi qorfimmik sungiusarneq pillugu atuagaqarnissaq
isumassarsiatsialaavoq. Aallartinnginnermilu meeqqap qorfimmut anartarfimmullu
ilisaritinnissaa oqaluuserinissaaluunniit aamma pitsaasuuvoq.
Issuaaffik:
Alexandra Vermandel, Belgiami Antwerpen Universitetimi afdeling for fysisk
medicin og rehabilitation lektori
Nangeqarunnaarnissami isiginiagassaq alla tassaavoq qorfimmik anartarfiulluunniit issiavittaanut ivertittakkamik atuinissaq. Taakku tamarmik atorsinnaapput, pitsaaquteqarlutilli akornuteqarput. Qorfeeraq meeqqamut issialluartitsisarpoq, taamaalillunilu inalugarsuani imaarluarsinnaasarpaa, Søren Hagstrøm nassuiaavoq.
- Tamannali aamma issiavimmut ivertittagaq atorlugu, meeqqamut tummarfiliinikkut anguneqarsinnaavoq, taanna oqaluttuarpoq.
Taamaattoq meeqqat anartarferujussuarmik ersigisaqarsinnaapput, Søren Hagstrøm itisiliivoq.
- Meeqqat ilaasa imermik kuutsitsinermi nakkarnissartik kuugussaanissartillu ersigisarpaat. Peqatigisaanillu anaanap ataatallu anartarfimmik atortagaannik atuisarneq isummersortitsisinnaavoq, Sonja Breinholst, Købenahvnip Universitetiani psykologi lektorilu oqarpoq.
- Arlaata pileriginerunera meerarlu apeqqutaapput. Misilittaasoqartariaqarpoq, taanna oqarpoq.
Qorfik atuakkanik inuusanullu pilerinarnerulersiguk
Sunaluunniit toqqaraluaraanni, meeqqap qorfimmut anartarfimmulluunniit eqqissilluni sungiusarlugu nuannersunngortinnissaa pingaaruteqarpoq. Assersuutigalugu atuakkamik pisisoqarsinnaavoq, meeqqallu qanoq qorfimmik anartarfimmillu atuisarneq takusinnaassavaa, aammalu nammineq anartarfiliarniarnermi nipituumik oqarnissaq eqqaamassallugu, Sonja Breinholst siunnersuuteqarpoq.
- Taamaaliornermi tupannartuiaasoqassaaq nalinginnaasunngortitsisoqarlunilu, taanna oqarpoq, imalu nangilluni:
- Qorfimmimi issiasalernissaq ernumanalaarsinnaavoq – suuami taanna? Tassanilu sussaanga?
Inuusarsisoqarsinnaavoq taannalu pinnguarluni qorfimmut quisillugu, taamaalillunilu susoqarnissaa meeqqap paasilluarsinnaanerussavaa, Sonja Breinholst oqarpoq.
Qorfimmillu pisigaanni, meerarlu qanoq pisoqartarneranik takutinniarlugu atuakkamik atuaraanni inuusarlu pinnguarereeraanni taava susoqassava?
- Aallaqqaammut meeraq atisaqartillugu qorfimmi issiatinneqarsinnaavoq, Søren Hagstrøm oqaluttuarpoq. Kingorna meeqqap nangia peerneqarsinnaavoq atisaqartinnagulu angerlarsimaffimmi angalaartillugu.
- Taamaaliornerani meeqqap nalunaarutissaasa maluginiarnissaat pitsaasuussaaq. Nissut krydseqqappaka imaassinnaavoq querusuttoq. Meeraq teqeqqumut illikarpat tusaagaannilu taava meeraq qorfimmut ingeqquneqarsinnaavoq, taanna nassuiaavoq.
- Taamaanngippat akunneq ataaseq affarlu qaangiunneranni meeraq qorfimmi issiatinneqartarsinnaavoq. Imaassinnaavoq meeraq qorfimmut quinanilu ananngitsoq, meerarli toqqissiartulertarpoq, Søren Hagstrøm erseqqissaavoq.
- Ullaakkut makikkaanni meeqqap nangia peerlugu qorfimmut ingitinneqarsinnaavoq – soorlu nammineq ullaakkut taamaaliortartugut. Kingorna nerereernermi meeraq aqunngatinneqarsinnaavoq, aammalu aninissaq sioqqullugu, taanna oqarpoq.
Qorfik sumulluunniit nassarneqarsinnaavoq, taamaalilluni meeqqap tassunga quillunilu anartarnini ilinniassavaa.
- Nammineerluta qorfik neriniartarfimmut Mallorcamullu feeriarnitsinni nassarsimavarput, Sonja Breinholst nammineq meeqqaminik qorfimmik sungiusaanermini misilittakkani pillugit oqaluttuarpoq.
Nersualaarinnigit naalakkiinallu
Nersualaarinninneq meeqqat qorfimmik atuinissaannut sungiusaanermi sakkutut pingaaruteqarpoq.
- Meeraq nersualaaraangatsigu taamaalioqqikkusunnerulersarpoq. Imaassinnaavoq meeraq aqunngatillugu oqaatsit atorlugit, tamussigassat atorlugit nipitittagarluunniit atorlugu nersualaarneqartoq, Sonja Breinholst oqarpoq.
Meeqqalli misiliineranik iliuuserinngisaanilli nersualaarnissaa pingaaruteqarpoq, Søren Hagstgrøm isumaliorpoq.
- Atisaqarluni qorfimmik misiliineq pitsaavoq nersualaarneqartariaqarlunilu. Quisoqarnerani anartoqarneranilu taamaallaat nersualaarisaraanni taava tamanna angusassarsiornerussaaq, tamannalu kaammattuutigisinnaanngilara, taanna oqarpoq.
Meeraq qorfimmi issiarusunngippat, taava meeqqap pinngitsaalinnginnissaa pingaaruteqarpoq, Søren Hagstrøm Sonja Bretinholstilu erseqqissaapput.
Vietnamimi qorfimmik sungiusarneq qaammatialuit qaangiukkaangata aallartinneqartarpoq
Vietnamimi
meeqqat qaammatialunnik utoqqaatigileraangamik qorfimmik sungiusalersarnerat
ukioqalertinnatillu sungiussisartut, ilisimatusarnerit takutippaat.
- Vietnamimi
meeqqat amerlanerpaartaat qulingiluanik qaammateqaleraangamik
nangeqarunnaartartut, Søren Hagstrøm oqarpoq. Naallu aallartiaarnissaq arlaannik akornutissaqanngikkaluartoq, maani
Danmarkimi nunanilu killerni meerartavut kingusinnerujussuakkut qorfimmik
atuinissamik sungiusalertarpagut.
- Kitaani
nanginik pitsaasunik atuisarnerput matumani pineqarunarpoq, taamaammallu
nunarsuup sinneranut sanilliulluta taamak sukkatigisumik atorunnaarnissaannut
patsisissaqarnata, Søren Hagstrømip patsisaasinnaasutut taasaasa ilaat taamak
nipeqarput.
- Kimigiiseraangatta anartarfiliarnissaq ersigineqalersinnaavoq, tamannalu meeqqap nalinginnaasumit kingusinnerusukkut ilikkarneranik kinguneqarsinnaavoq. Ajornerpaaffiani inersimasuulluni nununiarneramik ajornartorsiuteqalersitsisinnaavoq, Søren Hagstrøm oqarpoq.
Taamattaaq qorfimmik sungiusarnerup piffissami ungerfimmi meeqqalluunniit napparsimanerani pinnginnissaa pingaaruteqarpoq, ilisimatusartut oqarput.
- Ualikkullu aamma pinissaa pitsaanerpaanngilaq. Piffissami eqqissisimaarfimmi misiliinissamullu piffissaqarluarnerpaaffimmi taamaalioritsi, Sonja Breinholst siunnersuivoq.
Ullut ikittuinnaat ingerlanerani nangeqarunnaartoq?
Meeqqalli nangeqartarunnaarnissaanut piffissap qanoq sivisutiginissaa naatsorsuutigineqarsinnaava? Nangeeruttarnerup tungaanut periutsit ilisimatusarfigineqartut arlallit pigineqarput. Ilaat ataaseq 2008-mi ilisimatusarnermeersuusoq taaguuteqarpoq ’ulloq ataatsimik sivikinnerusumi anartarfimmik sungiusarneq’ ilisimatusartut Richard M. Foxxip Nathan H. Azrinillu ilisimatusaatigaat. Periuseq 1973-meersuuvoq assortuussutaallunilu, tassani meeqqap qorfimmik atuinissaa inuusat atorlugit takutinneqarpoq. Kingorna meeraq sivisuumik qorfimmiitinneqarpoq, qarliilu minutsit 15-ikkaarlugit panernersut masannersulluunniit takuneqartassapput. Masappata meeraq oqaatsit atorlugit naqqinneqassaaq, kingornalu nammineq qarlinnik panertunik atisissaaq. Panerpata meeraq nersualaarneqassaaq. Periuserlu taanna Søren Hagstrømip atorneqassanngitsoq sakkortuumik inassutigaa.
- Arlalitsigut kingunerlussinnaavoq. Amerlasuut taamatut kimigiiserfigineqarlutillu qarlitik masammata naqqinneqartut anartarfimmik ersigisaqalersinnaapput, taanna oqarpoq.
Anartarfimmik ersigisaqalernerup meeraq nunutsissinnaavaa anarsinnaajunnaarsillugulu, kingornalu quussaminik noqinnissamik ajornartorsiortilerlugu, taanna itisiliivoq.
Oqaatigineqareersutut allaaserisat arlallit internetimi nassaarineqarsinnaapput, taakkulu pingaarnertut ullualuit ingerlaneranni nangeqartarunnaarnissamut periutsinik nassuiaassisuupput. Periutsit arlallit iluaqutissat paasinissaannut atuakkamik pisinissamik pisariaqartitsiviupput. Kikkulluunniit periutsinik ukuninnga paasisaqarnerunissamut pisisinnaallutillu isumassarsiorsinnaapput, Søren Hagstrøm tikkuaavoq. Ilisimatusarnermilli toqqammaveqartumik akeqanngitsumik periusissaqarpoq; tætogtør.dk. Tassani qorfimmik sungiusarneq isumassarsiatsialaallu arlalialuit allaaserisami atuarneqarsinnaapput.
- Tunngaviatigut qorfimmik sungiusarneq ullualuit ingerlanerannit qaammatinut ukiunulluunniit ingerlaneranni iluatsinneqarsinnaavoq. Meerarmi apeqqutaavoq, taamaammallu sivisuppat ajorsarnertut tamanna tiguneqartariaqanngilaq, imaassinnaavorli piffissat ilaanni unitsinneqarallartariaqartartoq, Søren Hagstrøm nassuiaavoq.
Psykolog Sonja Breinholst aamma taama nipilimmik oqarpoq:
- Ruuma ullormi ataatsimi sananeqanngilaq. Meeqqap qorfimmut aqunnganissaanik sungiusaanermi utaqqisinnaassuseqartariaqarpoq, taanna oqarpoq.
