Angajoqqaat namminneq meeraanerminni angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut meeqqaminnik arsaagaanissaat aarlerinaateqarnerusarpoq.
Ilisimatusarfimmi Children & Adolescent Research Environmentimi (CARE) lektori aamma centerlederiusoq Bonnie Jensen oqarpoq.
Angajoqqaat namminneq meeraanerminni angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut meeqqaminnik arsaagaanissaat aarlerinaateqarnerusarpoq.
Ilisimatusarfimmi Children & Adolescent Research Environmentimi (CARE) lektori aamma centerlederiusoq Bonnie Jensen oqarpoq.
Danmarkimi angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pingajorarterutaat affaallu akornanniittut inersimasunngoreerlutik namminneq qitornaminnik arsaagaasarput. Taavalu meeraanerminni angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut inersimasunngorlutik angerlarsimaffeqanngitsut inuuniarnerminnillu ajornartorsiortut amerlasarput.
- Ukiuni 20-ni kingullerni nunani tamalaani misissuinerit takutippaat meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut inuttut ajornartorsiuteqakulasartut, soorlu angerlarsimaffeqanngitsutut, tarnikkut ajornartorsiuteqartutut, piitsuullutik inuunissamut navianartorsiornerusutut, atornerluisutut namminnerlu meeqqaminnik arsaarneqarnissamik aarlerinaateqartarlutik, Bonnie Jensen nassuiaavoq.
Kalaallit Nunaanni 4,5 procentimik qaffasinneruvoq
Nunatsinni meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerat pillugu taamatut misissuisoqarsimanngilaq.
- Nalunngilarput inuit inuttut ataasiakkaatut pissuseqarnerat, taamaattumik Kalaallit Nunaanni aamma taamaassasoq naatsorsuutigissallugu ingasaassinerunngilaq. Meeqqanut angerlarsimaffinni pisortat oqaloqatigisimavakka oqaluttuartut kinguaariit aappaanni pingajuannilu inissinneqarsimasut, angajoqqaavi imaluunniit aanakkui aamma angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut, Bonnie Jensen oqarpoq.
Sulinermini meeqqat ulloq unnuarlu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut misigisaat qulaajartarpai. Bonnie Jensen ullumikkut ilisimatusarnermik suliniummik suliaqarpoq, ilaatigut meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut inersimasutut qanoq ingerlasarnerannik qulaajaalluni. Kalaallit Nunaanni tamatumunnga tunngasumik ilisimatusartoqarnikuunngikkaluartoq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerit pinaveersaartinniarlugit sakkussanik periusissianillu arlalissuarnik atuisoqarsinnaavoq.
- Naalakkersuisut kisitsisaataat naapertorlugit 2020-mi meeqqat 4,5 procentii angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput. Naalagaaffeqatigiit sinnerini meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut 1 procentii missaanniipput.
- Meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartariallit nanissaat pingaaruteqarpoq, nunanulli avannarlernut allanut sanilliullugu 4,5 procentimik annertuneruppata arlaatigut sukaterisoqartariaqarpoq, Bonnie Jensen oqarpoq.
Iliuuseqarnerit annertusineqarlik
Kalaallit angerlarsimaffimmut inissiinermut siornatigut periaasii, soorlu ilaquttat attaveqaqatigiinnerillu aalajangiisuulluinnartut, atorneruneqarsinnaasut taassuma tunngavilersuutigaa. Tassani ilaquttat ilaat, soorlu ilaquttat meeqqallu attaveqaqatigisartagai, meeqqanik sivikitsumik sivisuumilluunniit angajoqqaaminni najugaqarsinnaanngikkallartunik isumaginninnermut peqataatinneqartarlutik. Periuseq tamanna assersuutigalugu meeqqat angerlarsimaffiannut inissiinermit ajoqusiinnginnerusumik sunniuteqarsimavoq, Bonnie Jensen nassuiaavoq. Meeqqalli angajoqqaaminnut angerlaqqinnissaat tamatigut anguniarneqartarpoq.
- Ajaa, illortaava aanakkuiluunniit meeqqamik paaqqutarinnittuusinnaapput. Meeraq meeqqat angerlarsimaffiannut inissinneqarnissaralua pinnagu. Meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inisseeriaaseq pitsanngorsarniarlugu tamanna misissorneqarsinnaavoq, oqarpoq.
Suliarujussuaq
Naalakkersuisut iliuusissatut pilersaarutaanni ”Pitsaaliuinerit pitsaanerit, inissiinerit ikinnerit” 2022-miit kommunit suleqatigalugit inissiisarnerup tungaatigut suliniutit ineriartortinneqarnissaat kissaatigaat, tassani pinaveersaartitsinerit ilaqutariinnullu meerartalinnut atugarliortunut katsorsaasarnerit pingaarnerulersinneqarniarneqarluni.
Kisitsisit Kalaallit Nunaanni nunanut avannarlernut allanut sanilliullugit sooruna taama amerlanerutigisut?
- Immitsinnut tamanna apeqqutigiuaannarparput. Kinguaariinni pissutsit ingerlaqqittarnerat peqqutaasut siullersaraat, taakku inuuniarnermikkut aningaasatigut ajornartorsiuteqarsinnaapput, taamaalilluni meeqqap angerlarsimaffiup avataanut inissinnissaa periarfissatut kingullertut iliuuserineqartarluni. Kommunit pinaveersaartitsinermik annertuumik suliaqarput, suliarujussuarmillu naammassinnillutik, Bonnie Jensen oqarpoq.
Nuna tamakkerlugu ulloq unnuarlu angerlarsimaffiit akuerisat maanna 25-upput.
