Professori Minik Rosing Nunani
Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Avatangiisit pillugit
Nersornaasiuttagaanut 2025-mi innersuunneqarpoq.
Kalaallit Nunaanni
sermip aanneranit sioqqat qajuusaasanngorsimasut pillugit
ilisimatusaataa, inuussutissanik tunisassiorneq siuarsarniarlugu
CO2-millu aniatitsinerup annikillisinnissaanut iluaqutaasinnaanera,
pissutigalugu nersornaammut innersuunneqartoq Nunat Avannarliit
Siunnersuisoqatigiivi tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.
Professori Minik Rosing Nunani
Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Avatangiisit pillugit
Nersornaasiuttagaanut 2025-mi innersuunneqarpoq.
Kalaallit Nunaanni
sermip aanneranit sioqqat qajuusaasanngorsimasut pillugit
ilisimatusaataa, inuussutissanik tunisassiorneq siuarsarniarlugu
CO2-millu aniatitsinerup annikillisinnissaanut iluaqutaasinnaanera,
pissutigalugu nersornaammut innersuunneqartoq Nunat Avannarliit
Siunnersuisoqatigiivi tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.
Nersornaat
ataqqineqartoq Nunani Avannarlerni Siunnersuisoqatigiit Stockholmimi
oktobarip 28-ani ataatsimiinnerani immikkut ittumik tunniunneqassaaq.
Nersornaat 300.000 koruuninik aningaasartaqarpoq.
Nunat
Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa Avatangiisinut
Nersornaasiuttagaanut kinaluunniit siunnersuuteqarsinnaavoq. Ukioq
manna siunnersuutit katillugit 71-it tiguneqarsimapput.
Taakkunanngalu naliliisartut arfineq-pingasut toqqarpaat – Minik
Rosingilu taakkununnga ilaavoq.
Ilisimatusarnermi nutaanik paasisaqarfiusoq
Innersuussinermi
ilaatigut ima allassimavoq:
Sermip aanneranit sioqqat qajuusaasanngorsimasut Kalaallit Nunaanni sumiluunniit nassaassaapput – soorlu Kangerlussuarmi Akuliarusiarsuup kuuata naanerani marulluummi uani takuneqarsinnaasoq.
Assi: Jesper Hansen
”Sermip
aanneranit sioqqat qajuusaasanngorsimasut mineraleqarluartut,
Kalaallit Nunaata sermersuata ataani pinngortartut, sukkanerusumik
arrortitsiniarnermi atorneqarsinnaasut Minik Rosingip
uppernarsarsimavaa. Sioqqat qajuusaasanngorsimasut nunamut
siaruarteraanni kulsyri silaannarmut CO₂-mut akuliukkaangami
allanngortarpoq – pinngortitami nalinginnaasumik pisartoq, tassalu
gassitut kissaattoorutitut qummukarani nunamut kivisartoq. Sioraq
qajuusaasanngorsimasoq toni ataaseq atorlugu CO₂ 14,5 kiilu 10.000
kvadratmeterimut siaruarterneqarsinnaasoq misissuinermi
paasineqarpoq. Taamaalilluni CO₂-p 728 kiilup tuungaanut
oqimaassusilik silaannarmut siaruaannissaralugu
pinngitsoortinneqarsinnaalluni.
Sioqqat qajuusaasanngorsimasut
silaannarmut sunniutigisinnaasaata saniatigut nunalerinermi
iluaqutaasinnaavoq – ingammik sumiiffinni kiattorujussuit
nunataanni inuussutissaqarpianngitsuni. Ghanami misiliinermi nunani
majsinik naatitsivinni naatinneqartartunit nalinginnaasumiit 35
procentinik amerlanernik kinguneqartoq paasinarsivoq. Taamatut
periuseqarneq nunani nerisassaqarniarnikkut nalorninartorsiorfiusuni
iluaqutaalluarsinnaanera paasineqarpoq.
Suliniut
ilisimatusarnikkut nutaanik paasisaqarfiuvoq, aammali
aaqqiissutissaavoq tigussaasoq nunarsuarmi tamarmi
innuttaaqatigiinnik, naasorissaasunik aalajangiisartunillu
isumassarsisitsisinnaasoq. Aammattaaq aaqqiissutissaavoq
pisariunanilu piujuartitsisoq, tassalu sioqqat qajuusaasat Kalaallit
Nunaanni pinngortitap nammineerluni pilersitarai.
Piiarneqarsinnaasuniillu annertunerujussuulluni, kiisalu
teknologikkut atortulersornissamik pisariaqartitsiviunngitsoq -
assartuussinissaq, nunaqavissunit suliarineqarsinnaavoq
ilisimasanillu siammarterinikkut suliarineqarsinnaasoq."
Minik
Rosing Sermitsiamit oqaaseqartinniaraluarparput. Professorilli Isuani
suliaqarnera pissutigalugu tamanna iluatsissinnaasimanngilaq.
