Ministeriunermut nakuuserneq pillugu sakkortunerusumik pillaanissaq unnerluutiginnittumit piumasarineqarpoq
Angut Polenimiu ministeriunermut Mette Frederiksenimut nakuusersimasutut unnerluutigineqartoq nunamit anisitaassasoq piumasarineqarpoq.
Statsminister Mette Frederiksen (S) juunip arfineq-aappaanni nakuuserfigineqarpoq. Angutip Polenimiup tuiagut talerperlikkut tilluppaa, unnerluussummi allassimavoq. (Toqqorsivimmit assi)
Jeremias Gonzalez/Ritzau Scanpix
Mette Frederiksenip juunip arfineq-aappaanni tillunneqarnera ministeriunerup „tamanut ammasumik oqallinnermi inatsisinik unioqqutitsinani oqaaserisimasaanik“ pissuteqartoq, unnerluussisut isumaqarput.
Tamanna angutip Polenimiup 39-nik ukiullip ministeriunermik tuiagut talerperlikkut tilluineranik unnerluutigineqarneranut atatillugu unnerluussummi atuarneqarsinnaavoq.
Paragraf 119, imm. 1 naapertorlugu, atorfilimmut nakuusernermut tunngatillugu, angut nakuusersimasutut unnerluutigineqarpoq.
Unnerluussisup paragraf 81, imm. 7, innersuussutigisimavaa.
Pillaammik aalajangersaasoqartillugu ‘pinerluffigineqartup tamanut ammasumik oqallinnermi inatsisinik unioqqutitsinani oqaaserisimasai’ pissutigalugit pinerluttuliortoqarpat, tamanna pinerlunnermik sakkortunerulersitsisartoq tassani allassimavoq.
Juunip arfineq-aappaanni nalunaaqutaq 17.50 Københavnimi Kultorvetimi ministeriuneq saassunneqarpoq.
Mette Frederiksen ikinngutiminik kaffisoriaqateqarnissamik isumaqatigiissuteqarluni ingerlavoq. Paarsisunik ingiaqatigineqarpoq, unnerluutigineqartulli qanillivippaa.
Pisup kingorna angut Polenimiu aalakoortutut aanngajaarniutinillu sunnerneqqasutut politiinit nalilerneqarpoq.
Angut paasiuminaatsunik oqaaseqarsimasoq, taavalu tilluisimasoq ministeriuneq politiinit apersorneqarnermini oqaluttuarpoq. Tilluilaavissimasoq politiinut oqarpoq.
Angutip 39-nik ukiullip nunamit anisitaanissaa ukiunilu arfinilinni nunamut tassunga iseqqusaannginnissaa piumasarineqartoq, unnerluutiginnissummi aamma allassimavoq.
Angut Polenimiu siusinnerusukkut pisuunnginnerarnikuuvoq.
Ministeriuneq suliami nalunaajaasuusutut aggersarneqassanngitsoq unnerluussisussaatitaasut aalajangersimasut, eqqartuussivimmi unnerluussisussaatitaasoq Anders Larsson siusinnerusukkut ilisimatitsivoq.
- Paasissutissat tamaasa tunngavigalugit maannakkut nalunaajaasutut aggersarnissaa pisariaqanngitsoq nalileratsigu, qaammatip aallartinnerani oqarpoq.
- Ilisimannittut oqaasii paasissutissallu allat, pinerluffigineqartup nassuiaataata saniatigut, suliamik naammaginartumik qulaajaasinnaapput, aamma oqarpoq.
Illersuisulli Henrik Karl Nielsenip Mette Frederiksen aggersarneqassanersoq aggersarneqassannginnersorluunniit suli aalajangersimanagu bt.dk-mut oqarpoq.
Københavnip eqqartuussiviani suliaq aggustip arfernani arfineq-aappaanilu suliarineqassaaq.
Tilluineq kisimi eqqartuussivimmi aalajangiiffigineqassanngilaq.
Juunip arfineq-aappaanni Kultorvetimi pisoq sioqqullugu angut 39-nik ukiulik paasissutissanik marlunnik peqquserluuteqarsimasutut unnerluutigineqarpoq.
Lidlimi Nettomilu puiaasanut karsit imaqanngitsut pisiniarfinnit tigusimavai utertillugillu, taamaalillunilu pisiniarfiit katillugit 110 koruuninik peqquserluffigisimavai.
Aammattaaq 2023-mi decembarimit 2024-mi maajip tungaanut kannguttaatsuliornerit sisamat pillugit unnerluutigineqarpoq. Arnap nalikkaavagut attorsimavaa, pingasoriarlunilu usuni nittarsaassimavaa.
/ritzau/
