Misissuineq: Eqalussuit piaraat Danmarkip eqqaani alliartortartut
Kalaallit eqalussuaat ilimagisamiit Danmarkip imartaaniinnerusartoq misissuinerup nutaap takutippaa.
Eqalussuaq nunatta imartaani sumi tamaaniittarpoq. Pinngortitaleriffik naapertorlugu 400 aamma 700 meterit akornanni ititigisumiittartoq nalunaarsirsimavaat. Eqalussuaq immap qaavanit 3 kilometerit missaanni ititigisumiittoq pisarineqarsinnaavoq.
Assi: Henrik Carl/ Statens Naturhistor/Ritzau Scanpix
Skagerraki Kalaallit Nunaata eqalussuisa piaraannut mikisunut alliartorfiusimasartutut ilimagineqarpoq.
Misissuineq Pinngortitaleriffiup Statens Naturhistoriske Museumimiillut suleqatigiissutigineqarpoq.
Kalaallit Nunaata eqalussui nunatta imartaani Issittullu imartani allaninngaanneersuunngitsut misissuinerup takutippaa.
Eqalussuit ilimagisartakkamit allaanerusumik Danmarkimut qaninnerusuni ingerlaartartut, Københavns Universitetip tusagassiutinut nalunaarutigaa.
Eqalussuaq siggumminiit papeqqumi nuuanut 5,5 meterinik angitigilersinnaasarpoq, aammalu hunnorujualunnik ukioqalersinnaalluni.
Eqalussuit nalinginnaasumik Issittup imartaanut atassuserneqartarput, kisianni Skagerrakimi piaqqat — 90 centimeterimit 200 centimeterinut angissusillit — amerlanerpaaffissaat tassaniittoq, ilisimatusarnermi ersersinneqarpoq.
Kalaallit nunaata eqalussui 1600-it sinnerlugit Atlantikup avannaata imartaani pisarineqarsimasunit, paasissutissat ilisimatuut katersorsimavaat.
Eqalussuit Skagerrakkimi, Jyllandip avannaatungaani kimmut imartami, nalinginnaasumik ingerlaartarnerisa misissuiffigineqarnerat tamanna siullerpaajusutut taaneqarpoq.
Eqalussuit piaqqiortarfiat sumiinnersoq maannamut ilisimaneqarsimanngilaq. Canadap, Kalaallit Nunaata, Islandip, Norgep aammalu Ruslandip imartaani piaqqanik arnavissanilluunnit nalunaarsuisoqarsimanngisaannarpoq.
Eqalussuit piaqqiortarfiisa immap itinnerpaartaani eqqissisimasuni Den Midtatlantiske Rygip eqqaaniinnissaat, ukiut tulliuttut ingerlaneranni misissuinissat uppernarsissagaat, Julius Nielsenip, Statens Naturhistoriske Museumimi ilisimatusaqartaasup oqaatigaa.
Kalaallit Nunaata eqalussui aalisarnermi pisarisoorneqakulapput, kiisalu nunat tamalaat allattorsimaffianni nungutaanissamut navianartorsiortutut allanneqarsimallutik.
Taamaattumik imartani nunat killeqarfiisa avataanni – soorlu Atlantikup avannaata imartaani – eqalussuit illersorneqarnissaat eqqarsaatigalugu, ilisimatusarnerup inerneri pingaaruteqarluinnartutut oqaatigineqarput.
Kalaallit Nunaata eqalussui ataasiakkaat Atlantikup avannaata imartaani ingerlaanerusartutut, Statens Naturhistoriske Museumimi lektori aammalu imarsiornermut ilisimatooq, Peter Rask Møller oqarpoq
/ritzau/
