Múte B. Egede isumasiuineq pillugu: Maanna killiffiusoq periarfissaanngilaq

Kalaallit amerlanersaasa – 85 procentiisa – Kalaallit Nunaata Naalagaaffeqatigiinnut ilaasortaajunnaarluni USA-mit oqartussaaffigineqalernissaa kissaatiginngilaat.

Taamaakkaluartoq affaasa Donald Trumpip Kalaallit Nunaannut soqutiginninnera periarfissatut isigaat affaasa aarlerinartutut isigalugu akipput.

Danmarkimi USA-miluunniit innuttaassuseqarniarlutik aalajangerniarlutik aperineqaraangamik amerlanerit qallunaatut innuttaassuseqarusupput (55 procentit). Amerlasuut „naluara“-mik akipput (37 procentit). 8 procentiinnaallu Amerikami innuttaassuseqarusupput.

Namminiilivinnissaq 

Namminiilivinnissamut tunngatillugu amerlanerit namminiilivinnissaq kissaatigaat, namminiilivinnerulli inuuniarnermi atukkat ajornerulersissanngippagut ukiut qulit 20-llu akornanni pisussatut.

Misissuisarfiup Verianip Sermitsiaq Berlingskelu sinnerlugit isumasiuinera taamatut inerneqarpoq. Isumasiuineq 2025-mi januaarip 22-aniit 27-anut internetikkut apersuinermit aallaaveqarpoq, tassani Kalaallit Nunaanni innuttaasut 18-ileereersimasut 497-it peqataapput.

Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartoq

 Isumasiuinermut atatillugu “Kalaallit Nunaata siunissaa tamatigut kalaallit namminneq aalajangiiffigissagaat” Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede oqarpoq. – Aammalu taanna tunngavigalugu uani misissuisimanerup tikkuukkaa kalaallit amerlanerussuteqarluartut USA-p ataanut inissittoqannginnissaa kissaateqartut, aammali amerlasuut pisut uku ernumassutigaat aammali amerlasuut pisut uku periarfissatut aamma isigigaat. Imatullu tikkuuppara ullumikkut tikkuussisutut isumqarfigaara ullumikkutuinnaq inissisimasoqannginnissaanik innuttaasut amerlanerusut kissaataat inissisimasoq. Aammalu toqqissisimanissaq maanilu nunami aalajangiissinnaassutsip siunissatsinnut tunngassuteqartup aalajangerneqarnissaanik naqissusiinerusoq. Soorunami takusinnaavarput tikkuussineq inuiaqatigiinni taamatut misissuinerminngaanniit naalaagassaavoq. Innuttaasulli maani aalajangiisussaanerat siunissaminnut taanna naqissuseqqikkusuppara, oqarpoq.

Suleqatigiiginnarnissaq

Ministeriunerup Mette Frederiksenip isumasiuineq aamma sapaatip-akunnerani kingullermi Berlingskemut oqaaseqarfigaa, tassanilu Kalaallit Nunaanni isumasiuinerit qanoq takutitsisinnaanerat tunngaviusumik oqaaseqarfigerusunnagu oqarpoq.

– Kalaallit amerlasuut Danmarkimik qanimut suleqateqarnerup ingerlaannarnissaa kissaatigigaat misissuinerup takutimmagu nuannaarutigaara. Qularnanngitsumik ullumikkutut ittumiit allaanerusumik, tassami suut tamarmik piffissap ingerlanerani allanngortarput.

Tamatuma kingorna Mette Frederiksen Jyllands-Postenimut allaaserisami „Kamp for Grønland“-imi nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki naalagaaffeqatigiinnerup maanna atuuttup sinaakkutaanit unammillerneqarsimasoq ilaatigut nassuerpoq.

- Kissaatigineqartut paasilluarpakka, ajornartorsiutillu aaqqikkusuppakka, Mette Frederiksen oqarpoq.