Múte: Killiffimmi uniinnarnissaq aaqqiissutissaanngilaq

Partiimi siulittaasup tulliinut inissinnissaq unammissutigineqarpoq, tassa partiip politikkikkut aamma aaqqissuussaanikkut tulliinut inissinniulluni unammisoqartussaavoq, taamaattorli malunnarsivoq Inuit Ataqatigiit siulittaasuat, Múte Bourup Egede, siulittaasutut qinigassanngorteqqittoq, tapersersorneqarluartoq aamma parteeqatiminut tatigineqarluartoq.

Sermitsiamit, sapaammi partiip siulersuisuunissaanik qinersinisssaq sioqqullugu, oqaloqatigisagut tamarmik tapersersuinertik ersersippaat, taamaattumik ataatsimut oqariartuutaat tassaavoq:

- Siulittaasorput ajunngitsumik ingerlavoq, suliniuteqallaqqippoq, katersuutsitsillaqqippoq, partiitsinni aamma Naalakkersuisut siulittaasuatut sulinermini.

Tamanna pissutaagunarluni allamik maannamut siuilittaasussatut sassartoqanngilaq Múte Bourup Egedep saniatigut.

Kisianni angut taanna Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu qanoq oqaasissaqarpa? Ulapaaruttortoq Sermitsiamit iluatsitsilluta oqaloqatigaarput.

Unammilligassaqaraluaqisoq siunissaq qaamavoq

Múte Bourup Egede qinigaaffimmi matumani naammassiartuaartumilu angusaminnik naammagisimaarinnippoq, partiip angusai aammalu Naalakkersuisuut naalakkersuisooqatigiinneq tunngavigalugu angusai pillugit:

- Ilisimavarput aalajangiussat ilaasa nuannarineqanngitsut. Aamma ilisimavarput aalajangiussat ilaat inuit ilaannut annernarsinnaasartut, kisianni qularutigineqassanngilaq aalajangiussat eqqarsaatigilluagaasut, uagut maanna nunatsinni inuusugut piinnarata, siunissamili kinguaariit takkukkumaartut pillugit.

- Aalisarnermut inatsisitut assersuutigiinnarsinnaavara. Ukiorpassuarni ilisimavarput aalisarnermut inatsit nutarterneqartariaqartoq aamma nalinngilarput inuiaqatigiit annerpaamik pisuussutinik atuinermi pissarsisarnissaart inatsimmi tassani qulakkeerneqarsinnaanngitsoq. Ukiut taakku ingerlaneranni ajornartorsiut oqallisigisarparput, aaqqiissutaasinnaasunillu suliniuteqartarpugut, mattusersortuarparput kisianni nutaamik inatsisiliorsimanngilagut. Maanna tamanna isumannaarparput. Aamma nalunngilarput inuit ilaannut annernartoq, kisianni maanna inuiaqatigiit inatsit nutaaq aqqutigalugu iluaqutissinneqarnerunissaat qulakkeerparput. Uagut maanna inuusugut piinnarata, aammali siunissami kinguaariit takkukkumaartut inuussutissarsiut taanna inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut pingaaruteqaqisoq pillugu isumannaarinnippugut.

- Taamaattoq aamma suliassaqarfinni allani nutaaliorluta sulissuteqarpugut, soorlu tullinnguuttussaq takornariaqarnermut inatsit. Politikkerput tassaavoq, Kalaallit Nunaanni innuttaasut isertitaqarsinnaassutsimikkut qulakkeerunneqassasut, tassami qulakkeerneqassaaq nunatsinni nunaqavissut namminersorlutik inuussutissarsiortut nukittorsarneqassasut, tamatumalu malitsigisaanik aamma inuiaqatigiit ataatsimut annertunerungaartumik pissarsissapput.

- Kisianni matumani pineqannginnerluni nunatsinnut imminut mattulluni ingerlatsiniarsarineq, nunallu aningaasaliiffigiuminartuunissaanik anguniagaqarneq qimanneqartoq?

- Naamik, matumani pineqartoq tasssaavoq, nunatta, nunatsinni innuttaasut nunattalu pisuussutaasa illersorneqarnissaat. Illersussavarput Kalaallit Nunaanni innuttaasut pisuussutinik namminneq pigisatik atorluarlugit isertitaqarnerulernissaminnik periarfissinneqarnissaat iluaqutserneqarnissaallu. Taamak oqareerlunga, soorunami nunanik allanik aamma nunarsuarmioqatitsinnik suleqateqarnerput peqataanerpullu nanguttumik nukittorsartuassavavut.

Ilaqutariinnut politikki pitsaanerusoq angusaqarfiunerusorlu aqqutigalugit ikiliartornissatsinnik siulittutit akiorneqassapput

Kisianni Kalaallit Nunaat misissuinerit atorlugit siulittorneqarpoq innuttakilliartuinnassasoq. Inuttaasut ikiliartorput, aamma sulisinnaasutut ikiliartorlutik, illuatungaanili utoqqalisut amerliartuinnarlutik.

- Piviusorsiornerua inuussutissarsiornikkut nunatsinni innuttaasut namminneerlutik kivitsisinnaassasut siunniutissallugu illuatungaani nunarput innuttakilliartuinnartoq?

- Innuttaasut amerlassutsimikkut ineriartornerat pillugu imaannaanngitsunik unammilligaqarpugut, suliarlu taanna suliassanik tulleriaarinitsinni qaffasissorujussuarmik inissisimavoq. Partiitsinni, aamma Naalakkersuisuni suliassaq qitiutillugu sulivugut. Ilaqutariinnut politikki pitsanngorsartuagassaraarput, inuuniarnermi atugassarititaasut pillugit pitsanngorsaanissaq tamaviaarutigaarput, meeqqanut inuusuttunullu suliassaqarfik tamaviaarutigaarput, ilinniartitaanermut suliassaqarfik siuarsarparput, peqqinnissamut suliassaqarfik patajaallisarniarlugu sulivugut, tassa innuttaasut atugarissaarnerat pitsaaliuinissarlu qitiutillugit sulissutigisariaqarpagut. Taamaalilluta suli ikiliartuinnarnissatsinnik siulittuutit mumisinniarlugit sulissutiginnippugut.

Bourup Egede isumaqarpoq pisariaqartoq inuiaqatigiinni avissaartuunnerup akiorniarneqarnissaa aamma pingaaruteqartoq. Erseqqissaatigaa, avissaartuunnerit avataaniit sunnerneqarnermit piinnanngitsut, aammali nammineq pilersitarisarigut pissusilersortarnerit ajoqutaasinnaasut ataatsimoorniarnermullu innarliutaasinnaasut aqqutigalugit.

- Nunarput ataasiuvoq inuilu ataasiuvugut ataatsimut anguniagaqartut. Anguniakkatta tikinniarnerani aqqutigerusutagut assigiinngissinnaasarput  isumaqatigiinngissutigisinnaasarpagullu, kisianni isumaqatigiinngissutigisarput pissutigalugu nikeriarusussuseeruttarnerput iluaqutiginagu sanngiillisaatigaarput. Aqqutit ingerlaffigerusutagut aalajangiussimagaluarutsigilluunniit naapiffeqarsinnaaneq annertusartariaqarparput suleqatigiinnikkut paaseqatigiinniarnikkullu.

Kamigut mikigilerpagut

Nunarsurmioqatigiinni Kalaallit Nunaat anorersuup qeqqarpiaaniittuusivoq. Nunarsuarmioqatigiinnit alaatsinaaqqissaarneqarpoq nunatsinni susoqarnersoq, pinngortitaq qanoq pissusilersornersoq uagullu tassaniittugut sulerinersugut, tamatumunnga pingaartumik pissutaavoq silap pissusianik allanngornerata kinguneri nunatsinni issittumilu ersarinnerpaammata, kisianni aamma nunap inissisimanera nunarsuarmiunut pingaaruteqarnera pissutigalugu.

Nunat tamalaat akornanni suliassaqarfinni Nunarput Danmarkimik Savalimmillu suleqateqarpoq. Nunat taakku Kunngeqarfik Danmark aqqutigalugu imminnut atapput aammalu tunngaviusumik inatsisit aqqutigalugu pisussaaffeqaqatigiillutik (Kong Frederik X-ip oqaasii naapertorlugit).

- Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinnerup Kalaallit Nunaatalu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnerisa qanoq pineqassappat?

- Suleqatigiinneq ingerlateqqissavarput. Ukiorparujussuarnimi attaveqaqatigiippugut. Kisianni nunap namminiilivinnissaanut suliniuteqarnerput ingerlateqqissavarput, aamma inatsit tunngaviusussaq pillugu sulissutiginninnerput ingerlaannassaaq. Tamanna ataqqeqatigiinnermik naligiittullu suleqatigiinneq tunngavigalugu ingerlanneqassaaq. Kisianni oqaatigisariaqarpara, nunanut allanut tunngatillugu nammineersinnaassuseqarnitsinni nunatsinni kamivut tattulerpagut. Naammagisatsinnik kameqartariaqalerpugut. Tamanna isumaqarpoq, nunanut allanut politikkikkut pisinnaatitaaffiit annertunerusut sulissutigisariaqarivut, tamannalu Danmarkimik oqaloqatigiissutigisariaqarparput.