Naalagaaffeqatigiinnerup allanngortinnissaanut ministeriuneq ammatitsivoq

Tallimanngormat naalagaaffeqatigiinneq pillugu ukiumoortumik nalunaarutini ministeriunerup Mette Frederiksenip Folketingimi saqqummiuppaa, saqqummiussinermilu kingorna oqaaseqartartut Atlantikullu Avannaani ilaasortat oqalliseqataapput.

Nunat tamalaat akornanni nalorninartorsiornerup nalaani naalagaaffeqatigiinneq nukittooq pisariaqartinneqartoq nalilersimallugu, ministeriunerup oqalugiarnermini oqaatigaa:

- Silarsuaq inuuffigisarput artornartuuvoq, Atlantikullu avannaani issittumilu pissutsit nunani allani pissutsit atugaattulli ikkumaarput. Tassani naalagaaffimmik nukittuumik pisariaqartitsivugut.

- Ataqqinnittumik, eqqortumik ammasumillu ingerlatsisoqarpat aatsaat taamaaliorsinnaavugut, tamannalu sapinngisannik sulissutigissavara, Mette Frederiksen oqarpoq.

- Soorunami ammasoorusuppugut

Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu naalagaaffeqatigiinnerup aaqqissuussaanerata allanngortinneqarnissaanik kissaateqarnerat tunngavigalugu, ministeriuneq naalakkersuisullu piareersimanersut ministeriuneq aperineqarpoq.

Savalimmiuni Folketingimut ilaasortaq Anna Falkenberg aamma IA-meersoq Aaja Chemnitz apeqquteqartuupput, ministeriunerlu ersarissumik angerluni ima akivoq:

- Soorunami angissaagut. Danskit ministeriuneratut allatut akissuteqarsinnaanera takorloorsinnaanngilara, nunattami pingasut naligiinnerusumik suleqatigiilernerat ukiuni kingullerni angusarisimagipput isumaqarpunga.

- Naligiittut suleqatigiikkusuttoqarpat, siunissami qanoq suleqatigiissanerluta isumaqatigiissutigigutsigu aatsaat tamanna ingerlalluassaaq. Soorunami naalakkersuisutut ammasuujumavugut, ministeriuneq oqarpoq, tamatumunngalu tunngatillugu oqaloqatigiinneq aallartereersimasoq itisilerlugu:

- Kalaallit Nunaat Savalimmiullu tamanna pillugu oqaloqatigiissuteqarfigilereerpavut. Minnerunngitsumik nunanut allanut politikkimut tunngatillugu nukittunerusumik inissisimaffeqarnissaq pineqarpoq, tassanilu tunngaviusumik inatsit maanna atuuttoq tunngaviuvoq. Soorunamili kikkut tamarmik nutaanik aqqutissiuussinissamut ammassapput, ministeriuneq oqarpoq.

Eqqissineq illersornissamullu aningaasaliinerit

Qanittukkut periusissiaq saqqummiunneqartoq, Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuani eqqissinermik kissaateqarneranik erseqqissaasoq, qanoq isumaqarfigineraa aamma ministeriuneq aperineqarpoq.

Tamannami illersornissaq pillugu isumaqatigiinniarnernut maanna ingerlanneqartunut, sakkutuunut – aamma Kalaallit Nunaanni – annertuumik aningaasaliisoqarnissaanik sulissutiginninnernut, qanoq attuumassuteqarpa?

Nunat tamalaat akornanni pissutsit ilungersunartut pissutigalugit imminut illersornissaq pisariaqartoq Mette Frederiksenip erseqqissarpaa, naak eqqissinermik kissaateqartoqaraluartoq:

- Kalaallit Nunaat nammineq periusissiorsimavoq, tamannalu suliaalluarsimavoq. Eqqissinissamik sakkortuumik kissaateqarpoq, tamannalu kikkut tamarmik neriuutigalugulu kissaatigaat. Kisianni silarsuarmi inuuffigisatsinni imminut illersorsinnaasariaqarpugut, ministeriuneq oqarpoq.

Issittumi aallartitaq sumiippa?

Issittumi aallartitaq pillugu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu aaqqiagiinngissutaat aamma arlaleriarluni saqqummertarpoq, aaqqiagiinngissummi suli aaqqiivigineqannginnera politikerit arlallit tupigusuutigimmassuk, aallartitaq kalaaliussasoq Naalakkersuisut erseqqissumik oqarmata.

Toqqaaneq pillugu isumaqatigiinnginneq naalagaaffeqatigiinnermut nalunaarusiami eqqaaneqanngimmat, Liberal Alliancemeersoq Carsten Bach ilaatigut tupigusuppoq.

Diplomatii aqqutigalugu attaveqarnermik nunat tamalaat Kalaallit Nunaannut soqutiginninnerannik EU-p Nuummi allaffiata ammarneqarnera takussutissaasoq, taamaattumillu issittumi erseqqissumik aallartitaqartariaqartoq, Carsten Bachip tikkuarpaa.

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu ministeriunerup nalunaarusiaa Folketingip nittartagaani kalaallisut savalimmiormiusullu atuarneqarsinnaavoq.