Naalagaaffiup niviarsiaassusera innarlerpaa

Obs: Sermitsiamit niviarsiaqqanik spiralilersuisimaneq pillugu oqaluttuarineqaqqaartoq ullumikkut pisortatigoortumik utoqqatsertoqarneranut atatillugu allaaserisaq saqqummerseqqippaa. Allaaserisami Arnanut nr. 72, 2021-mi saqqummersumi, Naja Lyberth misigisimasaminik oqaluttuartinneqarpoq. Allaaserisaq tamakkiisoq uani ataani atuarsinnaavat. Allaaserisaq tunngavittut ilaatillugu suliaq spiralimut tunngasoq aallartinneqarpoq.

Naja Lyberthip atuarfimmi klassi ataaseq allorpaa taamaattumillu atuaqatiminit ukiumik ataatsimik ukiukinnerulluni. Taamaattumik ullormi pineqartumi klassimini niviarsiaqqat allat peqatigalugit Maniitsumi atuarfimi nakorsap misissuinerani spiralilerneqassalluni paasitinneqarami 14-iinnarnik ukioqarpoq.

- Nakorsaq oqaannarpoq: Napparsimmaviliassaatit spiralilertillutillu. Imaanngilaq periarfissaasoq, oqarpoq

AAMMA ATUARUK

– Soorlu ilukkut savimmik kapineqaannarluni. Naalliutsinneqarnertut misinnarpoq.

Tamatuma angajoqqaaminut oqaatiginissaa qunugaa, peqquneqarninili malillugu iliorluni. Niviarsiaqqat allat peqatigalugit aqaguani napparsimmaviliarput, tulleriiaarlugit qaaqquneqartarlutik spiralilerneqarlutillu. Naja taamanikkut atoqateqarsimanngisaannarpoq.

- Naalagaaffiup niviarsiunera innarlerpaa, oqarpoq.

Najap kingusinnerusukkut paasivaa tamanna siusippallaamik naartulersinnaaneq pinngitsoortinniarlugu Grønlandsministeriap nuna tamakkerlugu suliniutaata ilagigaa.

Najap ulloq taanna spiralip ikkunneqarnera puigunngisaannarpaa.

- Eqqaamavara illermi nalallunga nakorsaaneq peqqissaasorlu saninniittut. Illiakkut anniarnera eqqaamavara. Nuanniitsupilussuuvoq, Naja kingorna tarnip pissusaanik kingunerluutinillu katsorsaasartutut ilinniarsimasoq oqaluttuarpoq.

Kingunelrluutinik katsorsaanermik suliaqarnermini paasivaa nammineq ukiorpassuit matuma siornagut illermi misigisaminik kingunerluuteqarluni.

Kingunerluut takkuteqqippoq ukiuni ikaarsaarfinniilermat: Piareersimanani annilaangallunilu arlaannik mangutsisoqarneranik misigisaq. Kingorna suliarisariaqarsimavara, nassuiaavoq.

Naaggarsinnaannginneq

AAMMA ATUARUK

Ministeriunerup killitsisimaqisup arnat eqqugaasut assammillugillu pakkutaarai

Najap eqqaamanngilaa ikkussineq toqqaannartumik pinngitsaaliissutaanersoq, taamaakkaluartoq innerlerneqartutut misigaaq.

- Akueriuminaatsikkaluarpara, taamaakkaluartorli napparsimmaviliarpunga. Imaanngilaq pinngitsaalineqaratta, oqarfigineqaannarpugulli taamaaliussasugut. Oqartussaasut tusaaniassagikka perorsarneqarpunga – niviarsiarannguuvunga 14-inik ukiulik naaggaarsinnaanngitsoq, oqarpoq.

Naja sukannersumik perorsagaanerarpoq, taamaattumillu spiralimut tunngasoq angajoqqaaminut oqaatigissallugu qunugaa. Ullumikkut qularutiginngivippaa angummi ilisimasimasuuguniuk unitsissimassagaluaraa.

- Piffiilli allaapput. Kulturitsinni oqartussaasut naalanneqartarput, taamanikkullu qulaatiinnarluta aalajangiisoqartarpoq. Ullumikkuusuuppat akuerineqarsimanavianngikkaluarpoq, oqarpoq.

Spiralilerneqarnermi kingorna aaqaraangami anniarujussuartarpoq, isumaqarporlu atoqateqartalerniarneq ajornakusoortoq. Aammali eqqaamagaa niviarsiararpassuit allat paarlattuanik qisuariartut.

AAMMA ATUARUK

Jens-Frederiup danskit aningaasaateqarfiliorniarnerat alloriarnertut pingaarutilittut taavaa

- Kingornagut piumamik iliortoqarsinnaavoq – maanna naartulernani atoqateqartoqarsinnaalerpoq. Eqqaamavaa tamanna kinguaassiutitigut nappaaterpassuarnik kinguneqartoq.

Naja Lyberthip misigisani ikittuinnarnut oqaluttuarisimavaa.

- Akuarput paqumigineqalaarpoq, oqaluuserisarnatigu, taamaattumik oqaluuserinissaata nalinginnaalernera nuannerlunilu oqiliallannarpoq, oqarpoq.

Spiralit 4500-t

Spiralit ilaqutariinni pilersaarusiornissamik paasititsiniaanerup 1967-imi Grønlandsminsiteriamit ingerlanneqartup ilagaat. Tamatuma ilaatigut ilagaa ukiuni 1966-miit 1970-imut Kalaallit Nunaanni arnat 4500-it spiralilerneqarnerat. Taamanikkut Kalaallit Nunaanni arnat meeqqiorsinnaasut 15-iniit 45-nut ukioqartut 9000-it missaanniipput. Taamaalilluni affaasa missaat spiralilereqarsimassapput. Naalagaaffimmi innuttaasut peqqissusaannik ingerlatsivimmiit ilisimatooq Peter Bjerregaard oqarpoq.

Qulequtaq ilisimatusaatigineqarsimanngisaannarpoq, 1991-imi Peter Bjerregaardip doktorinngorniarluni allaaseraa, paasillugu piffissami tassani meeqqiorneq annikillingaatsiarsimasoq.

- Qularutissaanngilaq erninerit ikileriarnerat spiralilersuinermut attuumassuteqartoq, oqarpoq.

Paasissutissat nakorsaanerup ukiumoortumik nalunaarusiaanit Grønlandsministeriallu nalunaarusiaanit pissarsiarai, taakkunanili takuneqarsinnaanngilaq tamanna pinngitsaaliissutaasimanersoq imaluunniit arnat amerlanerit kissaatigisimaneraat.

- Arlaatigummi akuersisitsisoqarsinnaavoq imaluunniit arlaatigut tatisisoqarluni, oqarpoq.

Anniarnivut ilinniutigalugit

Maria Nielsen aamma 14-inik ukioqarluni spiralilersippoq, Uummannami skolehjemmimiitilluni.

- Annernaqaaq. Ullup sinnera napparsimasutut nalunaarpunga, kingornalu aaqaraangama anniartaqalunga. Ilami naalagaaffimmit pinngitsaalineqarluni atoqatigineqarnertut ippoq, oqarpoq.

Maria spiralilertereerluni annertuumik aaqartarpoq saniatigut sakkortuumik anniarluni. Eqqaamavaa nalequttat annersaat nassaarisinnaasani atortariaqarsimallugit, allaat unnuami taarsertarlugu.

AAMMA ATUARUK

Ministeriunerup utoqqatsernissi sioqqullugu arnat spiralilersuinermit eqqugaanikut naapippai - oqaluttuaat killitsissutigigai

- Qaammatit tamaasa ilungersornartaqaaq. Neriuppunga anniaativut naalagaaffiup ilinniarsigisimassagai.

Eqqaamavaa angajoqqaani Uummannap nunaqarfiisa ilaanni najugaqartut spirali pillugu aperineqartut akueralugulu, isumaqarporli spirali suunersoq nalusimassagaat.

- Taamanikkut tamakku oqaluuserineqarneq ajorput, oqarpoq.

Namminerli misigisimavoq susoqalernersoq paasisimanagu.

- Meeraavugummi.

Meeqqat ukioqatigiit 15-it

Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit siulittaasuata Kathrine Bødkerip 60-ikkunni spiralilersuinerit oqaluttuassartaa ilisimalluarpaa.

- Ukioqatigiiaat ilagaannga meeqqiorfiunngingajannerup nalaani. Paamiuni meeqqat atuarfiani ukioqatigiiaat 15-iuvugut, oqaluttuarpoq.

Qulequttap ilisimatusaatigineqarnissaa kissaatiginartippaa, taamanikkut susoqarsimanersoq ullumikkullu taamaattumik pisoqaqqinnginnissaa qulakkeerlugu.