Naalakkersuisoq takornariaqarnermut inatsisissatut siunnersuut pillugu: Tusarniaaneq sivitsorparput oqaloqatiserinnillutalu

 OBS: Tusarniaanerup killissaata ullua naqqinneqarpoq naalakkersuisoqarfik saaffiginnereerneratigut. Ulloq killiliussaq 5. junimut kinguartinneqarpoq.

Ataatsimeersuarnermi Future Greenlandimi naammasseqqammersumi annertuumik oqaluuserisat ilagaat takornariaqarnermut inatsisissaq maannakkut tusarniaassutigineqartoq. Susassaqartut arlaqartut ilaatigut Albatros Travel aamma Nuna Advokater oqarput, inatsit kipiluttunartoq, pissaanerlu tamarmi Naalakkersuisuniilluni, tamannalu nunatsinni inatsisitigut isumannaatsuunissamut aarlerinaateqartoq.

Nuna Advokaterimit oqaatigineqarpoq nunanit allanit susassaqartut soorlu Albatros Travel aamma Topas Travel suliffeqarfimmik pingajorarterutai marluk Kalaallit Nunaanni susassaqartunut tunniuttariaqassallugit tamannalu pinngitsaaliissummik piginnikkunnaarsitsinermik eqqartuussivinni suliassanik kinguneqarsinnaavoq. 

Inuussutissarsiornermut, Niuernermut, Aatsitassanut, Inatsisinik atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen isornartorsiuneq pillugu aperaarput:

– Soorunami tusagassiuutini oqallinneq malinnaavigaara tusarniaanermilu akissutit takkutereersimasut atuarlugit. Takusinnaavara isornartorsiuinerup ilaa tunngavissaqartoq, ilaa inatsisissatut siunnersuummik paatsuuinerulluni, ilaallu pissutsinut naalakkersuinikkut allanngortikkusutatsinnut ilumullu susassaqartunut ataasiakkaanut ajortunik kinguneqartussanut tunngapput. 

Susassaqartunik ataatsimeeqateqarneq

Naaja H. Nathanielsenip isornartorsiuineq tunngavigalugu aalajangerpaa tusarniaanissamut piffissaq maajip 22-annit juunip tallimaanut sivitsorneqassasoq. Tamatuma saniatigut susassaqartut maajip 27-anni ataatsimeeqatiserai.

– Ataatsimiinnermi inatsisip siunertaa sammissavara, isornartorsiuineq tunngavigalugu allannguutiginiakkat saqqummiullugit, nassuiarlugulu suut attanniarnerivut taakkulu oqaluuseralugit. Siunertaanngilaq inatsit siunissamuinnaq tunngassasoq. Piffissamilu sivisunerusumi ikaarsaariarnissamik aaqqiissuteqartoqarsinnaavoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Ikaarsaariarnissamut piffissaq sivisunerusoq

Aperineqarami eqqortumik paasinninnerunersoq nunanit allanit susassaqartut suliffeqarfimmik pingajorarterutaat marluk januaarip aallaqqaataani 2025-mi nunatsinni susassaqartunut tunniuttariaqassagaat, Naaja H. Nathanielsen akivoq:

– Aap, nunanit allanit takornarialerisuuguit Kalaallit Nunaanni ullukkut angalatitsisarlutit, ullumikkulli Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiuteqarnak, taava a) nunatsinni suleqatissarsiussaatit imaluunniit tunisassiat inatsimmut naleqqussartariaqarlugu, b) suliavit pingajorarterutai marluk Nunatsinnut nuullugit imaluunniit c) inatsit atuutilerpat pingajorarterutit marluk tunniullugit. Tamanna ingerlatseqatigiiffimmik ataasiakkaanik kalluaassaaq. ”Torsuusami oqaloqatigiinnernit” assigiinngitsunit paasivara kalluarneqartut ilaat nunatsinni suleqatissarsiulereersut, taamaalillutik inatsit malissinnaallugu. Naaperiaanissaq imaassinnaasoq takorloorpara ikaarsaariarnermut piffissamik sivitsuisinnaaneq taamaalilluni januaarip aallaqqaataa 2025-unani. Taamaaliornikkut aaqqiiniarnissamut piffissaqarnerussaaq pilersitsinissamut imaluunniit suleqatissamik nassaarniarnermut.

Suliassaqarfimmi pitsanngorsaaneq

- Inatsisissamut siunnersuummi allassimavoq takornarialerinermik suliffeqarfiit Naalakkersuisunit akuersissuteqassasut, Naalakkersuisullu piumasaqaatit malinneqarnerannik nakkutilliisuussallutik. Tamatuma saniatigut allassimavoq sumiiffinnut, piffissanut immikkullu piumasaqaatinut maleruagassiorsinnaasusi. Oqaloqatigisimasavut arlaqartut oqarput tamanna ajornartorsiutaasoq, pissaaneq ilissinni katersuutisammat inatsisitigullu isumannaatsuunissamut siooranarluni. Isornartorsiuineq taamaattoq qanoq oqaaseqarfigaajuk?

– Akuersissuteqartarnissami siunertaavoq suliassaqarfimmik pitsanngorsaaneq. Tamanna aalajangiusimavarput. Pingaartuuvoq nakkutigineqarnerunissaa susassaqartut kikkuunersut sunillu isumannaatsuunissamut aaqqissuussisimanersut ilisimassallugu. Isumaqarpungalu suliassaqarfimmi arlaqartut tamanna isumaqatigigaat. Saniatigut aamma takornarianut oqariartuutigineqarpoq susassaqartut sorliit nunatsinneersuunersut taamaalillutillu akuersissuteqarlutik. Tassalu susassaqartut nunatsinni aallaaveqarnermikkut piujuartitsinerusut.

Inatsit tunngavissaasoq

Naaja H. Nathanielsenip erseqqissarpaa inatsit tunngaviussammat, nalunaarusianik malitseqartoq, taamaattumillu inatsisissatut siunnersuummi toqqaannartumik allassimanani akuersissutit sunik piumasaqaatitaqarnersut.

– Taamaattumik akuersissuseqarnermut suut najoqqutarineqassanersut pillugit apeqqusiisoqarnera paasilluarsinnaavara. Tamannami toqqaannartumik inatsisissatut siunnersuummi atuarneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik tamanna maajip 27-anni ataatsimiinnermi sammillugulu nassuiassavarput neriulluta tamanna eqqissinerunermik kinguneqassasoq. Nalilersuisoqarnavianngilaq soorlu Namminersorlutik Oqartussani sulisoq aalajangiilluni susassaqartut kikkut akuersissummik pissarsisariaqarnersut. Paasissutissaassapput tigussaalluinnartut, immersugassaqarluni nassiukkuminartunik isumannaallisaanermut/upalungaarsimanermut pilersaarutinut tunngasut uppernarsarneqarlutik paasissutissallu suliffeqarfimmut tunngasut pillugit, aamma naatsorsueqqissaarnermi atorneqarsinnaasut. Kisianni soorunami susassaqartut utaqqimaarput ilisimatinnagu piumasaqaatit suut naammassisinnaanerlugit nalunaarusiallu takullugit. Tamanna maannakkut aaqqiiviginiarparput. 

Allannguinissamut ammasoq

Naaja H. Nathanielsenip piffissalersuinerit pillugit isornartorsiuineq paasilluarsinnaavaa, amerlaqisut kissaatigisimallugu akuersissutit sivisunerusumik atuunnissaat. Tamatuma saniatigut nakkutilliinermut tunngasut oqaasertaat inatsisissatut siunnersuummi inaarutaasussami paasiuminarsarneqassapput.

Kisianni soorunami susassaqartut utaqqimaarput ilisimatinnagu piumasaqaatit suut naammassisinnaanerlugit nalunaarusiallu takullugit. Tamanna maannakkut aaqqiiviginiarparput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

– Tamatuma allanngortinnissaanut ammasupilussuuvunga. Nakkutilliinermut tunngatillugu oqaasertat aamma kipparippalaarput inatsisissatullu siunnersuummi inaarutaasumi eqaannerulissallutik. Oqaasertassai nutaat aamma maajip 27-anni ataatsimiinnermi saqqummiunneqassapput. Kikkut akuersissuteqassanersut, nakkutilliissanersut paasissutissanillu tunniussissanersut pillugit oqaasertarineqartut oqaatigineqareersutut inatsisissatut tunngavissatut inissisimaneranut tunngasupilussuupput. Taamaattumik ataatsimiinnermi erseqqissassavavut siunertarlu nassuiarlugu. Siunnersuutigaarput akuersissuteqartarnissami aaqqissuussineq naalakkersuisoqarfimmiissanngitsoq Visit Greenlanditullu ittumi (immaqalu tassani). Taamaattumik allassimassaaq Naalakkersuisut suliakkiisassasut. Soorunami siunertaanngilaq suliassap immikkoortup pisortanit pigineqartup suliassaqarfimmi susassaqartunut suliakkiutigineqarnissaa (soorlu World of Greenland). Paasissutissat ingerlateqqinnissaat pillugu oqaasertaliussat tassaapput paasissutissat Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfimmut immaqalu Visit Greenlandimut ingerlateqqinnissaannut pisinnaatitaaneq – taakkulu Namminersorlutik Oqartussani naalakkersuisoqarfiup ilaginngimmagit tamatuma kingunerissavaa paasissutissat susassaqartumut allamut ingerlateqqinneqartarnissaat. Upperaara tamatta akuersaarsinnaassagipput paasissutissanik kisitsisinillu pitsaanerusunik amerlanerusunillu peqartariaqarnerput, kisianni soorunami susassaqartut paasissallugu pisariaqartippaat paasissutissat suut ingerlateqqinnerivut. Niuernermilu isertuussassat imaluunniit paasissutissat suliffeqarfimmut pisortanit pigineqartumut takornarialerinermik suliaqartumut ingerlateqqinnavianngilavut. Taamaattumik isumaqarpunga oqaloqatigiinnikkut siunertaq pillugu isumaqatigiittoqarsinnaasoq apeqqutinni paragrafit ataasiakkaat taasatit pillugit.

Oqaloqatigiinnissamik noqqaasoq

- Tusakkat malillugit nunatsinni takornarialerisut annersaat Topas Travel aamma Albatros Travel oqaloqatigisimanngilasi. Tamanna ilumoorpa? Ilumoorsimappallu sooq taamaaliorsimanngilasi?

– Nunatsinni kommunit tamaasa angalaffigisimavakka sumiiffinni tamani kommunalbestyrelsit ataatsimeeqatigalugit, innuttaasunik ataatsimiititsinerni aggersaallunga, susassaqartullu ataatsimeeqatiseralugit. Tassani takornariaqarneq pillugu naalakkersuinikkut suliat killiffiinik saqqummiivunga, inatsisissami isumaliutit saqqummiullugit ingammillu immikkoortunut immikkoortiterinissamik isuma, sumiiffinniillu tamanit annertuumik apuussiffigineqarlungalu siunnersuutinik pissarsillunga. Ataatsimiinnerillu tamaasa naggaserlugit oqartarlunga inatsisissatut siunnersuut takkutingajalersoq, tamaasalu kajumissaarlugit siunnersuuteqarnissaannik, pitsaasumillu sulinissaq qulakkeerlutigu. Taamaattumik isornartorsiuineq ilisarisinnaanngilara.

– Allarpassuit assigalugit imminut isornartorsiortarpunga, tamannarpiarli pillugu isumaqarpunga sapinngisamik annertunerpaamik akuutitsiniarsimallunga. Ataatsimiinnerit taasama saniatigut suliniaqatigiiffiit ataasiakkaat suliatsinnut tunniussaqarsinnaasut ataatsimeeqatigisimavakka. Ataatsimut isigalugu oqartoqarsinnaavoq inatsisissamik suliaqarnermi annertuumik akuutitsisimasugut. Nalilerparalu tamanna pisariaqartoq siullermeertumik suliassaqarfimmi taama toqqaannartigisumik inatsiliortussaagatta. Taamaattumik maanna suliassaqarfimmut inatsisiliorpugut siusinnerusukkut inatsisiliuunneqarsimanngitsunut, tamannalu soorunami aalassatsitsivoq. Tusarniaanissamik atortut saqqummiunneqarmatali toqqaannartumik Topas Travelimit tusagaqarpunga, Albatros Travelimiunngitsorli. Soorunami imaassinnaavoq naalakkersuisoqarfimmut saaffiginnissimasut.

Akunnittarfinnik ingerlatsineq inatsimmi ilaanngitsoq

Ernummatigineqarportaaq inatsisissatut siunnersuut taamaatillugu nunanit allanit aningaasaliisussarsiornissaq ajornakusoornerussasoq, soorlu akunnittarfinnik allanillu sanaartornermi, nunaqavissut taamaaqataanik akunnittarfiliornissamut aningaaserivimmi taarsigassarsisinnaanngimmata.

– Paatsuuineruvoq akunnittarfinnik ingerlatsineq inatsimmi ilaasoq. Taamaassimasuuppat isornartorsiuineq isumaqatigissagaluarpara. Akunnittarfinnilli ingerlatsineq namminermini inatsimmi ilaanngilaq, taamaattumik aamma nunaqavissuunissamik piginnittuunissamilluunniit piumasaqaatini ilaanani. Inatsimmi pineqarput suliffeqarfiit takornarianik angalatitsisut (ulluinnarlutik). Taamaattumik akunnittarfiit namminerminni angallassinernik tuniniaagunik akuersissuteqassapput, piginnittussaanermillu piumasaqaatini ilaallutik, allalli angalatitsinerannik akunnermiliuttuugunik taamaanngilaq. Paatsuuineq tamanna pinngitsoortinniarsimavarput, maajip 27-anni ataatsimiinnissamut qaaqqusinitsinni kiisalu susassaqartunut suliniaqatigiiffinnullu saaffiginninnitsinni.

Nunanit allanit aningaasaliisut

- Ineriartornermut aningaasat suminngaanniissappat, nunanit allanit aningaasaliisartunit pissarsiarineqassanngikkunik?

– Susassaqartut ataasiakkaat eqqugaassapput akuersissuteqassagunik maani nunatsinni najugaqartariaqassagamik, imaluunniit piginnittuisa pingajorarterutaat marluk maani nunatsinni najugaqarlutik. Naalakkersuinikkulli aalajangiusimavara qulakkiissallugu kissaatigineqartut maani nunatsinni angalanissanik neqerooruteqartut nunatsinnit aallaaveqarnissaat. Islandimi takornariaqarnermut inatsit qissimigaarsimavarput. Ukiut arlaqartut matuma siornagut taamaaqataanik annertuumik sunnerneqarput ingerlatseqatigiiffinnit nunanit allaneersunit Islandimi aallaaveqanngitsunit, takornariaqarnermillu tunisassianik tuniniaallutik nunamut tikittunut. Taamaattumik tamanna pillugu susassaqartut oqaloqatigisinnaavakka, neriuppungali takornarianut ullukkut angalanissamik tuniniaasut iluaqutaasutut takusinnaassagaat sapinngisamik amerlanerpaat nunatsinni najugaqarnissaat maangaanniillu suliffeqarfitsik ingerlallugu imaluunniit nunatsinni takornarialerinermik suliaqartunik suleqateqalerlutik. Siunertaavoq maani suliffeqarfeqarusuttut iluaqusernissaat.