Naalakkersuisuni ilaasortaq qinigassanngorteqqinngilaq – inissanut 31-nut 214-it qinigassanngortipput
Kikkut nunatta inatsisartuinut inissamik pissarsissappat? Maanna qinigassanngortittut tamarmik atii pisimalereerpagut. Kisianni allattorsimaffik suli allanngortinneqarsinnaavoq, qinersinermut ataatsimiititaliap qinigassanngortitsinermut allattorsimaffinnik allanngortitsisinnaasumik naammagittaalliuuteqartoqarsimassappat. Sassartut maannamut allattorsimaffianni ersersinneqarpoq, Naalakkersuisunut ilaasortaq qinigassanngorteqqinngitsoq.
Asseq kingullermik qinersinermi 6. april 2021-imeersuuvoq. Taamani sassartut 189-it qinigassanngortipput. 11. marts 2025-imi 214-it sassartut.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
Partiit tamarmik 62-nik qinigassanngortitsinissamut periarfissartik atunngikkaluaraat, qinigassanngortittut 2021-imi Inatsisartunut qinersinermut sanilliullugu amerlanerupput.
QINERSINERMI QINERSUSARTUT PROCENTII KINGULLERMIK ARFINILINNI INATSISARTUNUT QINERSINERMI
2002: 55,8 % / 21.110 qinersinermi atuuttut 38.375 qinersisinnaatitaasut akornanni.
2005: 74,9 % / 28.885 qinersinermi atuuttut 38.924 qinersisinnaatitaasut akornanni.
2009: 71,3 % / 28.275 qinersinermi atuuttut 39.990 qinersisinnaatitaasut akornanni.
2013: 74,2 % / 29.873 qinersinermi atuuttut 40.613 qinersisinnaatitaasut akornanni.
2014: 72,9 % / 29.201 qinersinermi atuuttut 40.424 qinersisinnaatitaasut akornanni.
2018: 71,9 % / 29.003 qinersinermi atuuttut 40.769 qinersisinnaatitaasut akornanni.
2021: 65,9 % / 26.528 qinersinermi atuuttut 41.126 qinersisinnaatitaasut akornanni.
Taamaattoq taasisinnaasunut sanilliullugu procentinngorlugu taasiartortartut ikittuinnaapput. Partiit nunatsinniittut qinersisartunik qinersinermut peqataatitsiniartarnertik ajornartorsiutigaat.
Qinigassanngortittut allattorsimaffinnut naammagittaalliuutinik qinersinermut ataatsimiititaliap suliarinninnerani allannguisoqarsinnaaneranut sillimaffigalugu, ullumikkut sassartut maannamut akuerineqartut 214-iupput, taakkulu Inatsisartuni inissat 31-it unammissallutik.
Inatsisartuni ilaasortat 31-it akornanni 29-t qinigassanngorteqqipput
Inatsisartuni ilaasortat maanna qinersisoqartussanngormat atorunnaartut akornanni 31-nit 29-t Inatsisartunut qinigassanngorteqqipput.
Tamatuma ersersippaa ilaasortat pingasut qinigassanngorteqqinngitsut. Taakku tassaapput Jens Kristian Therkildsen Siumuimeersoq kiisalu Eqaluk Høegh aamma Kalistat Lund Inuit Ataqatigiinneersut.
Eqaluk Høegh-ip piffissap annersaani Inatsisartuni ilaasortaanermini sulinngiffeqarpoq, Kalistat Lundili Kalaallit Nunaata nukissiuutinut mingutsisinnginnerusunut ikaarsaarnerani siuttuusimavoq, tassa nunalerinermut, imminut pilersornermut, nukissiutinut avatangiisinullu Naalakkersuisutut atuuffeqarnermigut
Kalistat: Politikeritut ulapittumit innuttaasumut peqataalluartumut
Kalistat Lundip Sermitsiamut oqaluttuarivaa, sivisuumik eqqarsaatigereerlugu sassaqqinniarani aalajangersimalluni.
Lundip akisussaaffigisimasaminik suliarinnissimanini,qinigaaffimmi ukiuni pingasuni kingullerni isumaginnissimanini naammagisimaarpaa:
- IA-p Siumullu naalakkersuisooqatigiinnerat pitsaasuullunilu siunnerfeqaqatigiilluarfiusimavoq. Isumaqarpunga angusaqarluarsimasugut, isumaqarpungalu takutilluarsimagipput isumaqatigiinngissuteqarsinnaaneq aammalu akerleriissuteqartarneq salliutinnagit suleqatigiissutissagut aallulluarsinnaallugit, innuttaasunut politikkikkut siunnerfeqarluartumik sullissilluarneq qitiutillugu.
Sulerissavimmi massakkut?
- Apriilip tallimaani Savalimmiuni marathonip affaanik arpannermi peqataassamaarpunga, tamatumalu saniatigut pissarsiarissavara nammineerlunga suliassannut piffissamik atuinissara, aamma soqutigisakka amerlasuut piffissakilliorifigisarsimasakka isumagisinnaalissavakka.
Innuttaasutut peqataanerulissaaq
IA-p aqutsinini nangissappagu Mútelu aperissagaluarpat naalakkersuisunut ilaasinnaanersutit, tamanna sillimaffigaajuk?
- Piffissami matumani imaaliallaannaq naamik, isumaqarpungami politikkimik suliaqassagaanni aamma innnuttaasunut sassarluni qinigassanngortittoqartariaqartoq, qinigassanngortinnianngilangalu. Isumaqarpunga suliannik nangitsilluni tulliuttussamut pitsaasumik aallartissinnaanissaanut piareersaassilluarsimalluta.
Kalistat Lund oqarpoq, aamma nammineq sassaqataanngikkaluarluni, oqallinnermut peqataasinnaanini inuiaqatigiinnilu ineriartortitsinermut peqataasinnaanini nangissallugu.
- Qinersinermut sassanngikkaani, tamanna isumaqanngilaq politikerinut suna tamaat tunniutiinnagassaasoq. Inuttut ataasiakkaatut nunatta ineriartortinneqarneranut peqataasinnaavugut, taamaattumik politikkimik suliaqarninni ulapaartuunikuuninniit inuttaasutut eqeersimaarlunga peqataanissara tullinnguuppoq, Kalistat Lund naggataatigut oqarpoq.
