Politikeri Hans Enoksen 69-inik ukioqarluni toquvoq. Tamanna Naleqqami siulittaasup Pele Brobergip Sermitsiamut uppernarsarpaa.
Sermitsiap paasissutissat pissarsiai malillugit Hans Enoksen piffissaq kingulleq peqqinngilaq, Dronning Ingridillu napparsimavissuani toqussi tikillugu uninngalluni.
Hans Enoksen 1987-imi 30-nik ukioqarluni nunaqarfimmilu inunngorfigisimasamini asasaminilu nunaqarfimmi aqutsisunut ilaasortanngornermigut politikkimik suliaqalerpoq. Tamannali sioqqullugu ilagiinni sulinermini politikkikkut suliniuteqalernissani piareersarpaa.
1989-imi Hans Enoksen Sisimiut Kommuniani kommunalbestyrelsimut qinigaavoq, tassanilu 2001-ip tungaanut kommunalbestyrelsimut ilaasortaavoq, 1998-imilu sivikitsumik borgmesteritut atuuffeqarpoq parteeqataa borgmesteriusoq Simon Olsen sulinngiffeqarniarluni qinnuteqarneranut akuerisaaneranullu atatillugu.
Enoksenip borgmesteriunerata sivikitsuuneranut pissutaasut ilagaat 1995-imiilli aamma Inatsisartunut ilaasortanngornikuummat, tassanilu aamma nuna tamakkerlugu politikkimik suliaqarnini aallartinnikuummagu.
Siumut annaakkaa
Taamanikkut Kalaallit Nunaanni partiit annersaraat Siumut, partiilu taanna ilisimaneqarpoq akerleriissutinik iikkap tunuani toqqorterineq ajornerminik.
Taamani 2001-imi partiip iluani ajornartorsiortoqalerpoq, tamatumalu kingunerisaanik Naalakkersuisut Siumullu siulittaasuat Jonathan Motzfeldt ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni politikkikkut nuimanerpaareerluni partiimi siulittaasutut tunuartariaqarpoq.
Motzfeldt partiimi siulittaasuujunnaarmat, Hans Enoksen Siumup ukioq taanna ataatsimeersuarnerani siulittaasutut qinerneqarpoq.
Hans Enoksen innuttaasunit nuannarineqarluarpoq inuiaqatigiinnillu serniginninnerminik isertunngisaannarluni, taamatuttaaq nunaqarfinni isorliunerusunilu, aalisartuni piniartunilu, minnerunngitsumillu nunatsinni partiit pisoqaanersaanni Siumumi ilaasortanut siulittaasutut atalluartuuvoq, taamatuttaaq partiimi siulersuinermi toqqaannartumik attaveqarnissamik kissaateqartunut kajungissuseqartitsilluarsimavoq.
Hans Enoksen aalisarnermut, piniarnermut nunaqarfinnullu naalakkersuisunngorpoq, Jonathan Motzfeldt naalakkersuisut siulittaasuattut ingerlaqqimmat. Tamannali kipivoq 2002-mi tatiginnikkunnaartoqarmat naalakkersuisullu uppisitaammata qinersisoqartussanngorlunilu.
Siumut aquttuutillugu tatiginnikkunnaarnermik nalunaaruteqarnera pigaluartoq Siumut qinersinermi ajugaavoq, taamaalillunilu Hans Enoksen decembarip 14-ani 2002-mi Naalakkersuisut siulittaasuattut qinerneqarpoq. Taamaalillunilu inernilerneqarsinnaavoq Hans Enoksen-ip Siumut ajorsarnissaraluanik annaakkaa.
Hans Enoksen kalaallisuinnaq oqaluttuugaluarluni nunap aqunnissaa ajornartorsiutiginngilaa, nunanilu tamalaani politikkikkut sammisartakkani ingerlalluarpoq.
Hans Enoksen 2009-p tungaanut partiimi siulittaasuuvoq, ukiorlu taanna qinersinermi siullerpaamik Siumut unammillertitoqqaminut Inuit Ataqatigiinnut ajorsarpoq, tamatumalu malitsigisaanik partiip siulittaasuatut Enoksen tunuarpoq, Aleqa Hammondimillu taarserneqarluni, Hammond Inatsisartunut qinersinermi 100-nit ikinnerusunik taasiseqarnerulluni Enoksenimut ajugaammat.
Siumut siullerpaamik illuatungiliuttuusoq
Inuit Ataqatigiit 2009-miit 2013-imut nuna tamakkerlugu naalakkersuinermi siuttuunerisa nalaanni Siumut illuatungiliuttutut inissisimanermini siullerpaamik taamatut ingerlavoq. Taamaattorli ukiut taakku ingerlanerini Siumut illuatungiliulluarnermigut qinersisartunit akissarsitinneqarpoq.
Aleqa Hammond siuttoralugu Siumut 2013-imi qinersinermi ajugaavoq, aqutsinerlu tigoqqissinnaanngorlugu, qinersinermilu tassani Hammond oqaluttuarisaanermi siullerpaamik 7.000-ingajannik taaneqarluni Inatsisartunut qinersinermi inuttut taaguunneqarnermini ajugaasuuvoq. Hans Enoksen qinersinermi 623-nik taaneqarpoq, partiiminilu taaguunneqarnerpaat tullersortaalluni.
Enoksen Hammondip naalakkersuisuutitaanut ilaatinneqanngilaq. Aamma Aleqa Hammondip taamanikkut inooqataa Tom Ostermann aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisumut immikkut ittumik politikkikkut siunnersortitut atorfinitsinneqarneranik annertuumik naammaginninngilaq. Enoksenip aalisartut siunissaat pillugu annertuumik ernumateqalerpoq Hammondillu aqutsinera akueriuminaatsillugu, tamatumalu malitsigisaanik 2014-imiit Siumumit tunuarluni.
Partiiliortoq
Enoksen Siumumit tunuaraluarluni politikkikkut sulinini unitsinngilaa, ukiormi taanna nammineq partiinngortitani Naleraq pilersippaa. Aamma nunaqarfiit isorliunerusullu ineriartortinnissaat kiisalu aalisartut piniartullu atugarissaarnerunissaat pingaartitaralugit politikkikkut anguniagaqarnini nangippaa.
Aleqa Hammond 2014-imi aningaasanik akiliutinut tunngatillugu tunuartariaqalernerata, tamatumalu malitsigisaanik Inatsisartunut qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqartariaqalernerata kingorna, immikkut ittumik Inatsisartunut qinersisoqareernerata kingorna, Hans Enoksen tulluusimaarnissaminut pissutissaqarluarpoq, tassami partii pilersitaa Inatsisartuni pingasunik ilaasortaatitalerpoq. Enoksenilu nammineq 2.500-ngajannik taaneqarpoq, tamatumalu ersersippaa Enoksen tatigineqarluartoq.
Naalakkersuisooqatigiinnerni arlalinni peqataareerluni, ilaatigut 2018-imi upernaakkut Inatsisartuni siulittaasutut qinigaareerluni, Pele Brobergimut 2022-mi aquut tunniuppaa, taannalu ullumikkut Naleqqami Inatsisartuni arfineq pingasunik ilaasortaatitalimmi suli siulittaasuuvoq.
Hans Enoksen 2004-mi Ridder af Dannebrogimik nersornaaserneqarpoq, ukiumilu tassani aamma Namminersornerullutik Oqartussat Nersornaataanik kuultiusumik nersornaaserneqarpoq.
Enoksenip qimappai nuliani, qitornaminni sisamaasuni pingasut, ernuttat ernutaqqiutillu.
