Naja Kleist Sørensen sakkutuutoqaavoq: Meeraallungali sakkutuunngorusuppunga

Naja Kleist Sørensenip meeraallunili sakkutuunngornissani takorluugarisimavaa.

- Meeraallunga uniformit qorsuit siullermik takugakkit isumaliorpunga uanga aamma angisuunngoruma taamaattunik atisaqarusullunga, Naja Kleist Sørensen oqaluttuarpoq.

Marsip 20-ani 1979-imi Sisimiuni inunngorpoq – ukiut 46 matuma siornagut – tassanilu aamma peroriartorluni. Aneqarpoq peroriartoqatigisaminik.

- Tamatigut pisuutinneqartarpoq naak uanga aamma pisuusaraluarlunga. Naalattuaannarpunga. Soorunami angajoqqaamma susoqarnersoq naluneq ajorpaat, illarluni oqarpoq.

Naja Kleist Sørensen ilaquttanilu qamuteralattartupilussuupput imaluunniit qimusserlutik, tamatuma saniatigut meeraqatini peqatigisarlugit, aneertupilussuullutik pinngortitamilu pinnguartarlutik imminnullu pulaartarlutik. Nalunnguarfiup Atuarfiani atuarpoq Sisimiuni Nalunnguarfiup tasianut qanittumi matematikilu nuannareqalugu.

- Kisitsisilerineq nuannareqaara, uannullu isumaqarnersaapput, eqqaamasalikkersaarpoq.

Naja Kleist Sørensen atuartuuvoq ittoortartoq, pisariaqartilluguli oqaaseqarnissaminut qununngisaannartoq. Nukappiaraanerusunik ikinnguteqarpoq, anini peqatigisupilussuusaramiuk. Sunngiffimmini nerrivimmi arsaarartupilussuusarpoq ataatassani sungiusaasuummat.

Naja Kleist Sørensen ilaqutaalu Danmarkimi feeriakulapput, angutissani danskiummat. Tassanilumi uniformi qorsuk takoqqaarpaa.

- Kusagiuaannarsimavara, oqarpoq.

Angajoqqaanilu peqatiginagit Danmarkiliarusunnginnami takorluugaa allamik taarserneqarpoq.

- Taarsiullugu politiinngorusuppunga, eqqaamasalikkersaarpoq.

Naja Kleist Sørensenip sakkutuunngorusunneranut imaluunniit politiinngorusunneranut peqqutaavoq aneernissaminik nuannarisaqarnera.

- Arlaatigut assassornisara nuannarinerpaavara, uannullu tulluarpoq. Aamma imminut tatigilernissamut iluaqutaavoq, oqarpoq.

Naja Kleist Sørensen Aasianni ilinniarnertuunngorniartoq angajoqqaavi Danmarkimut nuupput. Ukiup affaa qaangiummat malinnippoq. 1999-imi.

- Ataatassara aperaara Illersornissaqarfimmut qinnuteqassannginnersunga. Aap, isumaliorpunga. Danmarkimullu tikinniutaa qinnuteqaatikka nassiuppakka, eqqaamasalikkersaarpoq.

Naja Kleist Sørensen akuerisaavoq sakkutuunngornialerlunilu, 22-nik ukioqarluni. Illersornissaqarfik sumilluunniit ilisimasaqarfiginngilaa, sakkutuunillu allanik oqaloqateqarneq ajorluni, uniformili qorsuk aalajangiisuuvoq.

Irakimut aallartitaaneq

- Periarfissat suunersut ilisimanngilakka. Nalunngiinnarpara qorsummik uniformeqartoq. Isumaliorpunga: ”Sumununa killissimasunga? Qanoruna sakkortutigisoq?” Naja Kleist Sørensen oqaluttuarpoq.

Qanoq ittuunissaa nalugaluarlugu inuunermi misigisaavoq pikkunartoq.

- Imminut ilinniarfigeqaara. Suut sapinngilakka? Killissakka sumiippat? Taamaattumik maanna Illersornissaqarfimmiittussanngorama pissangaqaanga. Misigisaavoq pikkunartoq, oqaluttuarpoq. Taamanikkut qaammatini qulingiluani sakkutuunngorniartoqartarpoq.

Tamatuma kingorna telegrafistitut sulivoq nuannareqaalu. Telegrafistiulluni qulakkeerneqartarpoq tamatigut nunamik, timmisartumik umiartortunilluunniit attaveqarsinnaaneq.

- Sunik atisaqarnissamik aalajangiisariaqannginnera nuannaraara. Ulluinnarnimi atisaapput. Isumaqatigiissusiorpunga qulakkeerlugu 35-nik ukioqalernissannut tassaniinniarlunga. Taamaalillunga paasiniarsinnaavara siunissami sussanerlunga, Civiluddannelsenimi ilinniarsinnaagama, oqarpoq.

Naja Kleist Sørensen suleqataalu sungiusartupilussuusarput Irakimullu aallartitaallutik. 2004-mi.

- Isumaliorpunga seqqorpallanneq tusaagukku sapissallugu. Ajorpallaanngilarli. Aamma inuilaarsuarmiippugut, suleqatimalu oqaloqatigisarnerat iluaqutigeqalugu. Eqqissisimasariaqarpoq, tamatumunngalu sungiusarsimavugut, Naja Kleist Sørensen oqarpoq.

Qaammatini sisamani Irakimeereerluni Danmarkimut uterpoq Illersornissaqarfiullu iluani ilinniarnini nangillugu. Teknikkimut ilinniarfimmut qinnuteqarpoq. Siunertaa: Elektronik fagteknikerinngornissaq.

- Teknikkimut ilinniarfimmi tuluit oqaasii ilungersunaqaat. Tuluttut oqalussinnaagaluarpunga teknikkimulli tunngaqigamik ilungersunalaarlutik. Ikioqatigiittaqaagulli ilinniaqatikkalu, ilinniarnerlu sakkortulaaraluartoq nuannereqaara, oqarpoq.

Naja Kleist Sørensen teknikkimut ilinniarfimmi naammassigami Civiluddannelsenimi ilinniakkamut akuerisaavoq, Illersornissaqarfiullu iluani ilinniaqqilluni. 2007-mi.

- Taava sakkutuuniit timmisartoqarfimmut nuuppunga, tassanilu sungiusaammik sulillunga. Suli ulloq manna tikillugu tassaniippunga, Naja Kleist Sørensen sakkutuut timmisartortartut ilagalugit ilaanni aallartitaasimasoq oqaluttuarpoq. Maannakkut timmisartoqarfimmi Flyvestation Skrydstrupimi timmisartunut immikkut ilisimasalittut sulivoq.

Arnaalluni sakkutuujuneq

Naja Kleist Sørensen isumaqarpoq arnapaluppallaartariaqanngitsoq sakkutuujussagaanni, killiliinissarlu qunugisariaqarani.

- Sorpassuit akuerisariaqarput arnapaluppallaarnanilu. Ippannissaq qunugisariaqanngilaq, aamma akinissaq qunugisariaqarani. Annerusumik angutit silarsuaanni sulinerummat, angutillu sakkortunerulaartunik oqaluttarmata. Soorunami killiliisoqarsinnaavoq misigisimagaanni ullut ilaanni akuersiinnarsinnaanani, oqarlunilu: ”Ullumikkut torersumik oqaloqatigiissaagut”. Taava taamaaliortarpugut. Imminut killiliinissaq pingaartuuvoq, oqaluttuarpoq.

Sakkutuunngorniarusuttunut oqarpoq aallartiinnariaasoq.

- Sunik piginnaaneqarnerluni paasineqartarpoq. Misigisaavoq nuannersoq. Ikinngutitaartorluni ikioqatigiittupilussuullunilu. Sapiiserluni aallartiinnariaavoq, inuunermilu misigisat puigunaatsut ilagaat, Naja Kleist Sørensen sisamanik meeraqartoq oqaluttuarpoq.

Sakkutuujulluni ilinniaqqinnermi nalaani siullermik naartulerpoq.

- Ajornakusoornerpaavoq ilinniarnera naammassigakku Tyrkialiartariaqarama. Aallarama nukarleq marlunnik affarmillu ukioqarpoq, Naja Kleist Sørensen oqarpoq uinilu qutsavigalugu meeqqat angerlarsimaqatigisaqimmagit. Uia Johnny Sørensen Koldinghavnimi ingerlatsinermi pisortaavoq.

- Ikinngutigisatsinni niuffatsitsinermi naapippugut, qungujulluni oqarpoq.

Naja Kleist Sørensenip kingusinnerusukkut paasivaa ullut tamaasa angerlarsinnaajumalluni timmisartoqarfimmi sulilersinnaalluni.

- Ullut tamaasa angerlarsinnaaneq iluaqaaq. Uannut suliffiuvoq nalinginnaasoq, arfineq pingasuniit sisamanut. Aallartussanngoramali qiaqaanga. Meeqqakka oqarput: ”Anaana sorsukkialerputit”. Nassuiaalluarpakka tuppallersarlugillu, aarlerinartoqarsinnaanera oqaatiginagu. Taamatut oqaloqatigineri tamaasa qiasarpunga, oqarpoq.

Ullumikkut ilaqutariit Sønderjyllandimi Skodborgimi najugaqarput.

- Naatsorsuutigaara soraarninngornissannut maaniissallunga, oqarpoq.