Naja Kleist Sørensenip meeraallunili
sakkutuunngornissani takorluugarisimavaa.
- Meeraallunga uniformit qorsuit siullermik
takugakkit isumaliorpunga uanga aamma angisuunngoruma taamaattunik
atisaqarusullunga, Naja Kleist Sørensen oqaluttuarpoq.
Marsip 20-ani 1979-imi Sisimiuni inunngorpoq –
ukiut 46 matuma siornagut – tassanilu aamma peroriartorluni. Aneqarpoq
peroriartoqatigisaminik.
- Tamatigut pisuutinneqartarpoq naak uanga
aamma pisuusaraluarlunga. Naalattuaannarpunga. Soorunami angajoqqaamma
susoqarnersoq naluneq ajorpaat, illarluni oqarpoq.
Naja Kleist Sørensen ilaquttanilu
qamuteralattartupilussuupput imaluunniit qimusserlutik, tamatuma saniatigut
meeraqatini peqatigisarlugit, aneertupilussuullutik pinngortitamilu
pinnguartarlutik imminnullu pulaartarlutik. Nalunnguarfiup Atuarfiani atuarpoq
Sisimiuni Nalunnguarfiup tasianut qanittumi matematikilu nuannareqalugu.
- Kisitsisilerineq nuannareqaara, uannullu
isumaqarnersaapput, eqqaamasalikkersaarpoq.
Naja Kleist Sørensen atuartuuvoq ittoortartoq,
pisariaqartilluguli oqaaseqarnissaminut qununngisaannartoq.
Nukappiaraanerusunik ikinnguteqarpoq, anini peqatigisupilussuusaramiuk. Sunngiffimmini
nerrivimmi arsaarartupilussuusarpoq ataatassani sungiusaasuummat.
Naja Kleist Sørensen ilaqutaalu Danmarkimi
feeriakulapput, angutissani danskiummat. Tassanilumi uniformi qorsuk
takoqqaarpaa.
- Kusagiuaannarsimavara, oqarpoq.
Angajoqqaanilu peqatiginagit
Danmarkiliarusunnginnami takorluugaa allamik taarserneqarpoq.
- Taarsiullugu politiinngorusuppunga, eqqaamasalikkersaarpoq.
Naja Kleist Sørensenip
sakkutuunngorusunneranut imaluunniit politiinngorusunneranut peqqutaavoq
aneernissaminik nuannarisaqarnera.
- Arlaatigut assassornisara nuannarinerpaavara,
uannullu tulluarpoq. Aamma imminut tatigilernissamut iluaqutaavoq, oqarpoq.
Naja Kleist Sørensen Aasianni
ilinniarnertuunngorniartoq angajoqqaavi Danmarkimut nuupput. Ukiup affaa
qaangiummat malinnippoq. 1999-imi.
- Ataatassara aperaara Illersornissaqarfimmut qinnuteqassannginnersunga.
Aap, isumaliorpunga. Danmarkimullu tikinniutaa qinnuteqaatikka nassiuppakka,
eqqaamasalikkersaarpoq.
Naja Kleist Sørensen akuerisaavoq
sakkutuunngornialerlunilu, 22-nik ukioqarluni. Illersornissaqarfik
sumilluunniit ilisimasaqarfiginngilaa, sakkutuunillu allanik oqaloqateqarneq
ajorluni, uniformili qorsuk aalajangiisuuvoq.
Irakimut
aallartitaaneq
- Periarfissat suunersut ilisimanngilakka.
Nalunngiinnarpara qorsummik uniformeqartoq. Isumaliorpunga: ”Sumununa
killissimasunga? Qanoruna sakkortutigisoq?” Naja Kleist Sørensen oqaluttuarpoq.
Qanoq ittuunissaa nalugaluarlugu inuunermi
misigisaavoq pikkunartoq.
- Imminut ilinniarfigeqaara. Suut
sapinngilakka? Killissakka sumiippat? Taamaattumik maanna
Illersornissaqarfimmiittussanngorama pissangaqaanga. Misigisaavoq pikkunartoq,
oqaluttuarpoq. Taamanikkut qaammatini qulingiluani
sakkutuunngorniartoqartarpoq.
Tamatuma kingorna telegrafistitut sulivoq
nuannareqaalu. Telegrafistiulluni qulakkeerneqartarpoq tamatigut nunamik,
timmisartumik umiartortunilluunniit attaveqarsinnaaneq.
- Sunik atisaqarnissamik
aalajangiisariaqannginnera nuannaraara. Ulluinnarnimi atisaapput.
Isumaqatigiissusiorpunga qulakkeerlugu 35-nik ukioqalernissannut tassaniinniarlunga.
Taamaalillunga paasiniarsinnaavara siunissami sussanerlunga, Civiluddannelsenimi
ilinniarsinnaagama, oqarpoq.
Naja Kleist Sørensen suleqataalu
sungiusartupilussuusarput Irakimullu aallartitaallutik. 2004-mi.
- Isumaliorpunga seqqorpallanneq tusaagukku
sapissallugu. Ajorpallaanngilarli. Aamma inuilaarsuarmiippugut, suleqatimalu
oqaloqatigisarnerat iluaqutigeqalugu. Eqqissisimasariaqarpoq, tamatumunngalu
sungiusarsimavugut, Naja Kleist Sørensen oqarpoq.
Qaammatini sisamani Irakimeereerluni
Danmarkimut uterpoq Illersornissaqarfiullu iluani ilinniarnini nangillugu.
Teknikkimut ilinniarfimmut qinnuteqarpoq. Siunertaa: Elektronik
fagteknikerinngornissaq.
- Teknikkimut ilinniarfimmi tuluit oqaasii
ilungersunaqaat. Tuluttut oqalussinnaagaluarpunga teknikkimulli tunngaqigamik
ilungersunalaarlutik. Ikioqatigiittaqaagulli ilinniaqatikkalu, ilinniarnerlu
sakkortulaaraluartoq nuannereqaara, oqarpoq.
Naja Kleist Sørensen teknikkimut ilinniarfimmi
naammassigami Civiluddannelsenimi ilinniakkamut akuerisaavoq,
Illersornissaqarfiullu iluani ilinniaqqilluni. 2007-mi.
- Taava sakkutuuniit timmisartoqarfimmut
nuuppunga, tassanilu sungiusaammik sulillunga. Suli ulloq manna tikillugu
tassaniippunga, Naja Kleist Sørensen sakkutuut timmisartortartut ilagalugit
ilaanni aallartitaasimasoq oqaluttuarpoq. Maannakkut timmisartoqarfimmi Flyvestation
Skrydstrupimi timmisartunut immikkut ilisimasalittut sulivoq.
Arnaalluni
sakkutuujuneq
Naja Kleist Sørensen isumaqarpoq
arnapaluppallaartariaqanngitsoq sakkutuujussagaanni, killiliinissarlu
qunugisariaqarani.
- Sorpassuit akuerisariaqarput
arnapaluppallaarnanilu. Ippannissaq qunugisariaqanngilaq, aamma akinissaq
qunugisariaqarani. Annerusumik angutit silarsuaanni sulinerummat, angutillu
sakkortunerulaartunik oqaluttarmata. Soorunami killiliisoqarsinnaavoq misigisimagaanni
ullut ilaanni akuersiinnarsinnaanani, oqarlunilu: ”Ullumikkut torersumik
oqaloqatigiissaagut”. Taava taamaaliortarpugut. Imminut killiliinissaq
pingaartuuvoq, oqaluttuarpoq.
Sakkutuunngorniarusuttunut oqarpoq
aallartiinnariaasoq.
- Sunik piginnaaneqarnerluni paasineqartarpoq.
Misigisaavoq nuannersoq. Ikinngutitaartorluni ikioqatigiittupilussuullunilu. Sapiiserluni
aallartiinnariaavoq, inuunermilu misigisat puigunaatsut ilagaat, Naja Kleist
Sørensen sisamanik meeraqartoq oqaluttuarpoq.
Sakkutuujulluni ilinniaqqinnermi nalaani
siullermik naartulerpoq.
- Ajornakusoornerpaavoq ilinniarnera
naammassigakku Tyrkialiartariaqarama. Aallarama nukarleq marlunnik affarmillu
ukioqarpoq, Naja Kleist Sørensen oqarpoq uinilu qutsavigalugu meeqqat
angerlarsimaqatigisaqimmagit. Uia Johnny Sørensen Koldinghavnimi
ingerlatsinermi pisortaavoq.
- Ikinngutigisatsinni niuffatsitsinermi
naapippugut, qungujulluni oqarpoq.
Naja Kleist Sørensenip kingusinnerusukkut
paasivaa ullut tamaasa angerlarsinnaajumalluni timmisartoqarfimmi
sulilersinnaalluni.
- Ullut tamaasa angerlarsinnaaneq iluaqaaq.
Uannut suliffiuvoq nalinginnaasoq, arfineq pingasuniit sisamanut.
Aallartussanngoramali qiaqaanga. Meeqqakka oqarput: ”Anaana sorsukkialerputit”.
Nassuiaalluarpakka tuppallersarlugillu, aarlerinartoqarsinnaanera oqaatiginagu.
Taamatut oqaloqatigineri tamaasa qiasarpunga, oqarpoq.
Ullumikkut ilaqutariit Sønderjyllandimi
Skodborgimi najugaqarput.
- Naatsorsuutigaara soraarninngornissannut
maaniissallunga, oqarpoq.
