INISSIAT AJORNARTORSIUTAASUT

Nakorsaq alla aamma soraartussanngorpoq

- Inissiamut pingasunik initalimmut qaammammut 15.000 koruuninik akiliisarnissatsinnik neqeroorfigineqaraluarpugut, tamannali uatsinnut akisuallaarami, nakorsaq oqarpoq. Taassuma uini meeqqatillu peqatigalugit Nunatsinnit aallarnissartik pilersaarutigaa.

– Det her handler ikke kun om lægerne. Andre gode kolleger er endnu hårdere ramt, eksempelvis sygeplejersker, siger læge, som nu opgiver at blive og arbejde i Nuuk. Arkivfoto.
Offentliggjort

Nakorsaq alla aalajangersimasumik atorfilik peqqissutsimut isumaginnittuni suliunnaarluni Danmarkimut uterniarpoq, Nuummiiginnarnissaminnut akissaqannginnamik.

AG-mi kingullermik saqqummersumi nakorsaaneq immikkut ilinniagalik Thomas Sonne maajip 31-anni atorfimminit soraarniuteqartoq allaaserineqarpoq, Nuummi Qatserisuni peqqissutsimut suliaqartut sulisunut inissiaataanni kusanartuni ineqarnermut akiliutigineqartartut akisuallaarneri pissutigalugit.

Pisartagaqartunut

Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.

Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat atuarneqarsinnaajumaassapput.

Atuarluarna. 

Peqqissutsimut isumaginnittuni sulisumik maanna aamma soraartoqartussanngorpoq, naak

ilinniarluarsimasunik maanna atorfinitsitsiniarneq atorfeqartitsiinnarnissarlu ajornakusooraluaqisut. Nuummi pissutsit ineqarnermut tunngatillugu tatineqarnerupput, inissianut akikinnerusunut utaqqisutut allatsissimasorpassuaqarluni, suliffimmullu atatillugu sulisunut inissialiornerit inuiaqatigiinnut aningaasartuutaasorujussuummata. Ineqarnermut akiliutit “akinut piviusunut” naapertuutissappata, akisoorujussuussapput.

Qallunaaq nakorsaq Amalie Sahl sulisitsisuminit neqeroorfigineqarpoq marsip aallaqqaataanni Qatserisuni sisamanik initalimmik inissiamik pissarsisinnaassasoq, uinilu marlunnik meeraqaramik taamaalillutillu inissiarsuarni nutaani pilerinartuni inissianik annernik pissarsisinnaallutik.

Inissiarli sisamanik initalik akisuallaarpoq.

- Pingasunillu initalimmik inissiamik pissarsisinnaanissarput ajorinnginnatsigu, peqqissutsimut qullersanik ataatsimeeqateqareerluta inissiamik ataatsimik initakinnerusumik pissarsisinnaanitsinnik neqeroorfigineqarpugut, taamaalilluta inissiamut 15.000 koruunit missaannik taakkulu saniatigut atuinitsinnut akiliisassalluta. Tamannali uatsinnut suli akisuallaaqaaq, Amalie Sahl nassuiaavoq, ilaqutariillu atugaat nassuiaatigalugit oqaatigalugu pissutsit allat missingersuutiminnut aamma tatisinerarlugit.

- Piffissaq manna tikillugu Nuummi meeqqerivinnut inissarsisinnaannginnatta, uima taamaalilluni angerlarsimaannarluni meeqqavut marluk paarisarpai. Nakorsanngorlaatut akissarsiarissaaraluarlunga, ineqarnermut akiliutit taama amerlatigisut kisimiillunga pilersuisutut akilersinnaanngilakka. Danmarkimi piginneqatigiilluni inissiamut attartortittakkamut akiliutigisartakkatta marloriaataannik akiliinerusaratta, nangilluni oqarpoq.

- Taava soraarniuteqareerpit?

- Sullivinni qullersannut oqaatigereerpara, suliffinnit soraarniuteqarniarlunga, ilaqutariittullu maajip naanerani Danmarkimut angerlarniartugut. Soraarniutigali allakkatigut suli nassiutinngilara. Ilaqutariittut eqqarsaatigeqqaassagatsigu aallartinnata sinerissami qaammammi ataatsimi parlattaassanersunga. Sulili tamanna aalajangiiffiginngilarput, Amalie Sahl akivoq. 

Nalorninartorsiorneq

Taassuma ilanngullugu oqaatigaa, peqqissutsimut qullersanit akuerineqarlutik ilaquttanilu maanna inigigallakkaminni maajip naanissaata tungaanut najugaqaannassallutik.

- Piffissami tamatumani allamik aaqqiissutissarsiortoqarsinnaappat akikinnermillu inissiamik pissarsisoqarsinnaappat qanoq qisuariassagaluarpisi?

- Danmarkimut utertussanngorpugut. Tamanna aalajangereernikuuarput, maannami pisut ilungersunarpallaaqaat, Amalie Sahl akivoq.

- Aamma naak allamik nalunaaruteqartoqaraluarpalluunniit?

- Aap, uanga taamaatinniarpunga. Pisut manna tikillugu nalorninartoqarpallaaramik.

2. AG-p sapaatip akunnerani kingullermi saqqaa, tamatumani nakorsap immikkut ilinniarsimasup Thomas Sonnep pissutsit atukkani oqaluttuarai.

Pisimasoq nalorninartorsiorfiungaarpoq, aamma suut tamaasa takusinnaanagit meeqqat maanga nooqatigisimagatsigik ajuusaarutigaara. Aalajangersimasumilli atorfinitsinneqarninnut atatillugu ineqarnermut akiliutissakka allaanerujussuugaluarput, Amalie Sahl akivoq nangillunilu:

- Maanga tikikkattali nukippassuit atorpavut, suliassaq tamanna qilanaarisara suliariniarlugu nukippassuit atortariaqarsimavakka, Amalie Sahl akivoq.

- Sooruna Kalaallit Nunaannut suliartorniarlutit aallaqqaammut aalajangertutit?

- Nunamut maanga atassuteqanngilagut, tamattali nunamut allamut nuukkusukkatta, ilaqutariittut maani najugaqarluta misigerusukkatsigu. Tamanna nammineq toqqagaraarput. Tamanna uagut kissaatigaarput, naak allami pitsaanerusunik atugassaqartitsisunit neqeroorfigineqarsinnaagaluarlunga. Uiga Frankrigimeersuullunilu Tunesiameersuugami, aappariittullu isumaqatigiissutigiuaannarsimagatsigu Danmarkip avataani najugaqarluta misileerusulluta.

Marloriaatinngortoq

Amalie Sahlip nakorsatut aalajangersimasumik atorfimmut ilinniarnermut atasumik atsiorpaa, isumaqatigiissut aallaqqaammut ukiumik ataatsimik sivisussuseqartussaq, sivitsorneqarsinnaasussarli. Tamatumunnga atatillugu “aallarniutitut poortugannguamik” nassinneqarpoq, ilaatigut tassani ilaalluni quppersagaaraq ineqarnermut tunngasoq, tamatumani nutaamik atorfinitsinneqartussat Nuummi inissaqarniarnermut tunngasumik paasissutissinneqarlutik.

- Quppersagannguami allassimasutut oqaatigineqarpoq inissiamut sisamanik initalimmut ineqarnermut akiliut 7.500-nit 10.000-inut qaammammut akiliutigineqartassasoq, Amalie Sahl oqarpoq.

- Allaanerusunik akiliisartussatut ilimasaarneqaraluarpusi?

- Aap, naggataatigut akiliutigisassatsinnit 15.000 koruunit missaanniilersunit ikinnerungaatsiarput. Kalaallit Nunaannut nuunniarluta aalajangeratta affaannaannik akiliisarnissarput naatsorsuutigisimagaluarparput. Taamaalillutami aamma meeqqerivinnut inissarsissussisinnaanerput ilungersunartussatut takusinnaagatsigu.

- Ineqarnermut allaffeqarfimmit aaqqiissutissatut suut siunnersuutigineqarsimappat?

- Iliuuseqarsinnaavallaanngillat. Inissiaq innersuussutigineqartoq akisuallaarpat inissiamik nammineerluta ujaasisariaqartugut oqaatigaat. Nuummili tamanna ajornartoq kikkut tamarmik nalunngilaat.

Taassuma oqaatigaa, ajornartorsiut pillugu qullersanik ataatsimeeqateqarsimalluni.

- Inissisimaffiga paasisinnaalluarpaat. Akissutigineqartorli tassaalluni tamanna taamaallaat politikikkut aaqqiivigineqarsinnaasoq. 

Suleqatini ernumagigai

Amalie Sahlip inissiamik innersuunneqarsinnaanerup ilungersunarnerujussuata aamma meeraaqqerivinni meeqqerivinnilu inissarsisinnaannginnerup kinguneranik peqqissutsimik suliaqartunut pitsaanngitsumik kinguneqarsinnaanera ernumanartoqartippaa. Aamma napparsimasut eqqarsaatigalugit.

- Aalajangersimasumik atorfeqartinneqartut aallartariaqassappata, paarlattaasartunik amerlanerusunik tikisitsisoqartariaqarpoq. Tamanna peqqissutsimik suliaqartunut akisunerussaaq, napparsimasunullu pitsaannginnerussalluni, nutaanummi tikittunut ilinniartitsisoqarnerussammat periaaserineqartunullu paasisitsiniaasoqarnerussalluni.

Aalajangersimasumik atorfillit annerujartuinnartumik atorfinitsitaagallartunit taarserneqassappata tamanna pitsaanngequteqassaaq, sulisummi akikinnerusunik inissikkallarneqartassammata, Amalie Sahl oqarpoq.

Taassuma paasisinnaalluarpaa, nammineq ilaquttanilu aallartariaqarnissartik, naak tamanna uggorigaluarlugu.

- Ilaqutariinnguatut aaqqiissutissamik nassaassaqqaarpugut. Taama saqqummiussiniarlunga aalajangerninnut uannut namminermut qanorlu inissisimaninnut tunngassuteqanngilaq, suleqatikkali sinnerlugit pitsaanngitsoqarnera tikkuarniarlugu taamaaliorpunga, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Pissutsit piviusut isiginiaraanni nakorsat kisimik pineqanngillat. Suleqatilli pitsaasut allat suli sakkortunerusumik eqqugaapput. Soorlu peqqissaasut. Taakkumi inissianut akiliutissat tamakku akilertussanngorunikkit iliuusissaaleqisussaammata, Amalie Sahl oqarpoq.

Powered by Labrador CMS