Arnat
akileraannginnermi isertitaat 2023-mi agguaqatigiisillugit 258.000 koruuniusut
angutit isertitaat 321.000 koruuniupput.
Taamaalillutik nuna tamakkerlugu
angutit isertitaat arnat isertitaanniit 25 procentimik qaffasinnerupput,
Kalaallit Nunaanni naatsorsueqqissaartarfik allappoq.
Arnat
akileraannginnermi isertitaat 2023-mi agguaqatigiisillugit 258.000 koruuniusut
angutit isertitaat 321.000 koruuniupput.
Taamaalillutik nuna tamakkerlugu
angutit isertitaat arnat isertitaanniit 25 procentimik qaffasinnerupput,
Kalaallit Nunaanni naatsorsueqqissaartarfik allappoq.
- Ajoraluartumik tamanna Danmarkimi aamma
atuuppoq, tassani angutit arnallu akissarsiaasa nikinganerat aamma qaffappoq.
Akissarsiat assigiinngissutaat arnat angutillu suliaannut
tunngassuteqarsinnaapput, tamannalu Danmarkimi assigiinngissuteqarnermik erseqqissumik
aallaaveqarpoq, tamannalu 1969-imi atorfillit aaqqissuusseqqinneqarnerannut
atatillugu pivoq, pisortani atorfiit angutinut arnanullu suliassanut
immikkoortinneqarmata, arnat suliassaat akissarsiaasa appasinnerusumik
inissinneqarnerannut tunngassuteqarlutik. Assigiinngisitsineq tamanna
ullumikkut aamma atuuppoq, Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanermut
Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq Britta Keldsen oqarpoq.
Aamma angutit arnanit
amerlanerusut pisortaanerat angutit arnallu agguaqatigiissillugu akissarsiaasa
nikinganerannut pissutaasinnaavoq.
- Angutit arnanit amerlanerusut pisortaanerat
nassuiaatigineqakkajuppoq – tamannalu assigiinngissuteqarnermik nassataqarpoq. Inernerilli isigissagaanni angutit arnanit suiaassusaat
peqqutigalugu akissarsiatigut assigiinngissutaat 7 procentiinnaavoq.
Taakku kisitsisit Copenhagen Business Schoolip 2022-mi misissuineranit
aallaaveqarput. Kalaallit Nunaanniit kisitsisaateqanngilagut, Kalaallit
Nunaannilu assigiinngisitsineq pillugu paasissutissanik amigaateqarpugut,
Britta Keldsen oqarpoq, kaammattuutigaalu paasissutissat pitsaanerusut
tunngavigineqassasut, soorlu suliffeqarfiit akissarsianut tunngasunik
nalunaarusiortarnerisigut pissarsiarineqassasut.
Kalaallit Nunaat kingulliusoq
Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit 2023-2024-mi
qinigaaffimminni suiaassueq tunngavigalugu nakuuserneq, suliffinni
naligiissitaaneq, assigiinngisitsinermik akuersaanngilluinnarneq aamma
internetikkut kannguttaatsuliornerit ukkatariniarpaat.
Angutit arnallu akissarsiaasa assigiinngissutaat siorna
23-iusoq suliffeqarfimmi naligiinnginnermut takussutissaasoq
naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit siornali allaaserisimavaat, Kalaallit
Nunaallu nunanut EU-miittunut sanilliullugu ajornerpaatut inisssisimagami
kingullikuuvoq.
“Angutit arnallu akornanni akissarsiat nikinganerat
naapertuilluarnermut apeqqutaannaanngilaq, aammali suliffissuaqarnermi
naligiinnginneq pillugu takussutissaavoq. Arnat suliatik pillugit angutinit
akissarsiakinnerugaangata tamanna arnat piginnaanerinik pingaartitsinerup
assigiinngissuteqarneranut ersiutaavoq. Akissarsiat nikinganerisa
aningaasaqarnikkut inissisimanermut inuunermilu periarfissanut suiaassutsip
aalajangiisuulluinnarnera taamaalillutik takutittarpaat”, Naligiissitaanermut
Siunnersuisoqatigiit siorna Kalaallit Nunaanni naatsorsueqqissaartarfiup
2023-mut nalunaarusiaanut atatillugu allapput.
Arnanut isummiussereertarneq
Arnat akissarsianik isumaqatigiinniallaqqinnginnerat
tamannalu angutit arnallu akissarsiaasa nikingassuteqarnerannut pissutaasoq
suliffissaqarnerup iluani isumaqartoqartarpoq.
– Arnat angutitulli isumaqatiginninniallaqqinngimmata, tassa
allatut oqaatigalugu arnat aningaasarsiatigut nikingassuteqarnermut namminneq
pisuusut oqaluttuarineqarpoq. Tamannali uppernarsaatissaqanngilaq. Arnat
minnerpaatut angutit assigalugit isumaqatiginninniallatsigalutillu
anguniagaqartigisarput. Arnalli isumaqatiginninniarnermi angutinit
allaanerusumik pineqartarput, Britta Keldsen oqarpoq itisiliillunilu:
– Angutit isumaqatiginninniarnermi toqqaannartumik
oqaluttartut, nammineq pitsaassutsiminnik erseqqissaasut akissarsianillu
qaffaanissamik piumasaqartartut ajunngitsumik isigineqartarput. Arnat taamaannak
isigineqanngillat. Arnat toqqaannartumik
oqaluttartut, piumasaqarluartut namminnerlu angusaqarluarnerminnik
maluginiaasartut sakkortuutut nuanniitsutut isigineqartarput. Taamaammat
aqutsisup angutit arnallu sulinerminni angusaminnik eqqummaarinnillutik
iliuuseqarsinnaasut assigiinngitsumik isigisarpai. Tamanna misissuinerni
assigiinngitsuni takussutissaqarpoq, Britta Keldsen oqarpoq.
Suliffeqarfiit isummiussereertarunnaarsinnaapput
Naligiissitaanermut assigiinngisitsinermullu inatsiseqareerpoq, tassani
taamaallaat suiaassutsimik imaluunniit assersuutigalugu kinguaassiuutitigut
sammisaqarneq, inuiaassuseq imaluunniit politikkikkut isumaqarneq
tunngavigalugit assigiimmik sulinermut assigiinngitsumik akissarsiaqartitsineq
inerteqqutaavoq. Inuiaqatigiit suliffeqarfinni kattuffinnilu akissarsianik
aalajangersaanerit ammasumik ingerlanneqartarnissaat qulakkeerlugu angutit
arnallu akissarsiaasa nikingassutaat atorunnaarsissinnaavaat, tamannalu
kulturikkut mumisitsinerussaaq, naligiissitaanermut siunnersorti isumaqarpoq.
– Angutit arnallu naligiimmik naleqartut isumaqatigiippugut?
Isumaqatigiikkutta tamanna suliffeqarfinni imaluunniit kattuffinni akissarsiat
aaqqissuussaaneranni ersersinneqartariaqarpoq. Taamaanngippat immaqa
aqutsisutut piginnittutulluunniit ilisimaneqanngitsumik
isummiussereertoqarnersoq alapernaaffigilluinnartariaqarpat,
taamaassimassagaluarpallu iliuuseqarfigissagukku nuannissaqaaq.
Assigiinngisitsineq naligiinngisitsinerlu inatsisitigut kisimi
aaqqinneqarsinnaanngilaq, kulturimilli allannguinissaq pisariaqarpoq, tamannalu
inatsisitigut kisimi anguneqarsinnaavoq, Britta Keldsen oqarpoq.
Arnat meerartaaraangamik akissarsiakinnerulertarput
– Aammattaaq arnat meerartaaraangamik akissarsiaasa appariartuinnartarnerat
ajornartorsiutaajuaannarpoq. Angutit taamaanneq ajorput. Tamanna piviusuuvoq. Kalaallit Nunaanni erninermut atatillugu
aningaasaateqarfeqarpugut namminersortutut sulisartunut iluaqutaasumik,
ajoraluartumilli aningaasat tunniunneqartartut annikippallaarput. Tamanna
immaqa qaffanneqarsinnaanersoq misissorneqarsinnaavoq – taamaaliornermi arnat
suliffeqarnermi akornutaat appariartussapput, akissarsiallu nikingassutaat
annikillissapput immaqalu ilaqutariit amerlanerusut erninermut atatillugu
sulinngiffeqarnerup avinnissaanut kajumilissallutik.
– Tamatuma saniatigut erninermut/angajoqqaatut sulinngiffeqarnissamut immikkut
aningaasaliisoqarsinnaalissaaq – tamannalu aamma aaqqissuussaanermik
qasukkaassissaaq. Tamanna arnat akissarsiaasa nikingassutaasa tungaatigut
naapertuilluarnerulissutigissavaat, minnerpaamilli taamatulli
pingaaruteqartigisumik ataatat meeqqanut attaveqarnerannut tunngatillugu
naapertuilluarnerulissutigissavaat, Britte Keldsen oqarpoq.
Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit
soqutigisaqaqatigiit, kattuffiit suliffeqarfiillu isummiussereertarneq
akiorniarlugu workshoppernissamut qaaqquai,
tassani angutit arnallu suliffimmi naligiissitaanerat sammineqassaaq.
Workshoppi Sisimiuni Nuummilu Dansk Industri aamma Sulisitsisut peqatigalugit
ingerlanneqassaaq.
