Aningaasat ajornartorsiutaanngippata taava sulinngiffeqarlutit angalaninni timmisartumut ulikkaartumut ilaaniassavit imaluunniit namminerisamik timmisartunnik timmissavit?
Namminerisamik timmisartoqarnerup assigaa inissiaarannguaqarneq sululimmik, itsiaarluni eqqissisimaarsinnaalluni, timmisartortartoq aquttoralugu angalallutillu. Timmisartut ilaasartaatit ilaaffiginiaraanni timmisinnani akunnerit arlallit takkuttariaqarpoq. Isumannaallisaanermi misissortittariaqarpoq tunuleriiaarpassuarnut ilaalluni. Qaqutikkullu timmisartumi iluatattoqarsinnaavoq akikinnermiilluni niunut inissaqarpiassanani.
Ussernartorsiornaqaaq, ilisimatusaammi nutaami Communications Earth & Environmentimi saqqummersinneqartumi allassimasoq naapertorlugu.
Ilisimatuut paasisimavaat namminerisamik timmisartumik atuineq annertusiartortoq, CO2-millu aniatitsinerit namminerisamik timmisartumeersut 2019-imiit 2023-mut 46 procentimik annertusisimasut.
Namminerisamik timmisartut niuernikkullu timmisartorneq
Silaannakkut angallanneq ilisimatuunit naqissuserneqartarpoq silap pissusaanut ajoqusiisut anerpaat ilaattut. Nunarsuarmi CO2-mik aniatitsinerup tamakkiisup taamaallaat 2-3 procenteraa. Tamatumunnga peqqutaavoq nunarsuarmi innuttaasut taamaallaat 10 procentiisa missaat ukiumut angalasarnerat.
Taamaallaat 2-4 procentit nunanut allanut timmisarput. Agguaqatigiissillugu ukiumut ataasiartumik timmisartut 10 procentit akornanni qanoq akulikitsigisumik angalasarneq assigiinngeqaaq. Amerlanerit ukiumut marlussoriarlutik angalasarput, sinneri ukiumut ataasiarnermiit sapaatit akunneranut arlaleriarlutik angalasinnaapput. Taamaattumik nunarsuup inui ikittuinnaat nunarsuarmi anitsitsinermik pilersitseqataasarput.
Inuit akissaqartut piumasullu namminerisamik timmisartorsinnaasut nunarsuarmi ikittuaraannaapput – 0,003 procentit missaat namminerisaminnik timmisartoqarput, ilisimatusaat nutaaq naapertorlugu. Taamaattumik silap pissusaatigut ajornartoornermi taamaaqataanik annikitsumik pilersitsisarluni, niuernikkut timmisartuussinermi CO2-mik aniatitsinerup 1,8 procentia aniatittarlugu.
Inuit ataasiakkaarlugit isigigaanni ilisimatuut ilisimatusaamminni siunnersuutigisaattut, assigiinngissut ersarinneruvoq. Tassani namminerisamik timmisartumik atuikulasoq timminernut atatillugu ukiumut CO2-mik 2,400 tonsimik aniatitsisarpoq, ilisimatuut naliliipput. Assersuutigalugu danskeq nalinginnaasoq ukiumut katillugit CO2-mik 13 tonsimik aniatitsisarpoq, isummersortitaq Concito naapertorlugu.
Najoqqutaq: Ilisimatusarneq, Our World In Data, Concito
- Annertusinerannut COVID-19-imik nappaalaneq peqqutaagunarpoq, inuppassuit pisoorsuit namminerisaminnik timmisartortalermata. Tamatuma saniatigut inuiaqatigiinni qaffasinnerpaami inissisimasut pisuujunerulernerannik peqquteqarpoq. Assersuutigalugu Jeff Bezosip aningaasaatai nappaalanerup nalaani 50 milliardit dollarsingajannik amerlipput (245 milliardit koruunit sinnilaarlugit, aaqq.), inuppassuillu taassumatut nappaalaneq iluanaarutigisarpaat, Stefan Gössling, ilisimatusaammut pingaarnertut allassimasoq Videnskab.dk-mut oqarpoq.
Kisianni sunaluunniit peqqutaagaluarpat inuiaqatigiinni akisussaanertik sumiginnarpaat. Nunarsuarmi akissaqanngilagut inuit pisoorsuit CO2-mik aniatitsipilooreernerminnik annertusiinissaannut, Stefan Gössling Sverigemi Linnaeus Universitymi niuernermut aningaasaqarnermullu ilisimatooq isumaqarpoq.
Naatsorsoqqissaakkat
Danmarkimi pisoorsuit namminerisaminnik timmisartumik atuinerat pillugu DR-imi piviusulersaarut takusimagaanni, ilisimatusaammi ilisimatuut periuseq atugaat paasiuminarnerulerpoq. Piviusulersaarummimi atugaasa assigaa. Nammineq timmisartorisani tamani sumiissusersiuuteqarpoq, timmisartup sumiinneranik paasissutissiisumik. Taakku atorlugit ilisimatuut namminerisamik timmisartut 25.000-init amerlanerusut malinnaavigisinnaavaat, ukiuni sisamani ilisimatusarnerup ingerlanerani katillugit 18 millioniniit amerlanerusunik timmisimasut. Tamatuma kingorna ukiunut tamanut timminerit amerlassusersinnaavaat timmisartunit taakkunannga CO2-mik aniatitsisinnaaneq annertussuserlugu paasillugulu ukiuni sisamani 46 procentimik annertuseriartoqarsimasoq.
Aarhusip ilisimatusarfiani avatangiisit pillugit ilisimatusarfimmi siunnersuisuunerup ukiullu tamaasa Danmarkimi ingerlaartunit silaannaap mingutsinneqarnera pillugu Naalagaaffinnut Peqatigiinnut nalunaaruteqartartup Morten Wintherip periuserisaat paasissutissallu atorlugit naatsorsueriaasiat torrangaa.
- Paasissutissarpassuupput. Uanga nammineq Danmarkimi mittarfinnit timmisartumik angallannermiit CO2-mik aniatitsineq naatsorsortarpara timminerillu amerlassusaat atorlugu, timmisartullu suunerinut avillugu, Morten Winther oqarpoq nangillunilu:
- Piumagaanni kisitsisit pissarsiakka misissorneqarsinnaapput takuniarlugu Danmarkimi mittarfinnit namminerisamik timmisartut qassiunersut. Taakku aallaavigalugit inernera naatsorsorneqarsinnaavoq. Taakkuli CO2-mik aniatitsinermik naatsorsueriaasiat pitsaalluinnarpoq, nunarsuarmi tamarmi namminerisamik timmisartut CO2-mik aniatitsinerat naatsorsorneqarsinnaammat, nassuiaavoq.
Inuiaqatigiinni qaffasissumiittut ukkatarineqartut
Timmisartuussinerup tamarmiusup sinneranut naleqqiullugu ilisimatuut ilisimatusaammi nutaami suliaqarsimasut isumaqarput, namminerisamik timmisartut timmisartunit tamanit CO2-mik aniatitsinerup tamakkiisup 1,8 procentia aniatittaraat. CO2-milli aniatitsineruvoq annertuginartoq inuit taama ikitsigisut pineqarmata, taamaattumillu samminissaat pingaaruteqarluni, Stefan Gössling isumaqarpoq.
- Atuinerput ilumut annikillisinniarutsigu qulaaniit aallartittariaqarpugut. Manna atuinitta annertusipiloorsimasup ilaanut annikitsuararsuarmuinnaq tunngavoq, Stefan Gössling oqarpoq.
Isumaqarpoq arlalitsigut inuit taakku pisoorsuit qanoq pitsaasumik inuuneqarnitsinnut ilusilersueqataasut. Inuuneq taamaattoq namminerisamik timmisartumut tunngatinneqarpat tamanna silap pissusaata patajaatsuunissaanik akiuiniarnermut nutaarsiassaavoq pitsaanngitsoq. Tamatuma saniatigut soriarsinnaanngitsutut misigisarpugut aningaasaatilissuit assersuutigalugu namminerisamik timmisartuminnik atuinerat tusaaraangatsigu, namminerisamik atuinerup annikillinissaa isumaliutigitillugu, nassuiaavoq.
- Inuit taakku aallarniutigissavavut, atuinerat annikillisillugu. Tamatuma kingornagut takusinnaanerulissavarput nammineq atuinerup annikillisinnissaa isumatusaarnerusoq, oqarpoq.
Atuineq pisuujunerlu imminnut ataqatigiipput
Aarhusip ilisimatusarfiani avatangiisit pillugit ilisimatusarfimmi ilisimatuup Lars Kjerulf Petersenip ilisimatusaat atuarsimavaa paasilluarsinnaavaalu suliassaqarfik sammineqarmat, naak tassani silap pissusaanut ajornartoortitsineq annikiginaraluartoq.
- Ilisimatusarnermi takuarput, naligiinnginneq taama annertutigippat inuiaqatigiit imminnut ataqatigiinnerannut qanoq aseruisinnaatiginersoq, oqarpoq.
Naligiinnginnerup peqqutigaa inuiaqatigiit timminerminnut akitsuummik akiliisariaqarnerat piumaffigineqartuarlutillu aniatitsinertik annikillisartariaqaraat, ilisimatooq naapertorlugu.
- Taamaattorli allat piumaffigineqanngillat. Tamanna inuiaqatigiinni ileqqorissaarnissamik aserorterivoq, Lars Kjerulf Petersen oqarpoq.
Taanna naapertorlugu ilisimatusaammi ersarissumik takutinneqarpoq nunarsuarmi aningaasaqarnikkut naligiinnginneq annertusiartortoq, atuinermilu naligiinnginnermik aamma takutitsilluni. Saniatigut ilisimatusaat erseqqissarpaa ilisimatuut isumaqarlutik pisuujunerpaat 10 procentiusut nunarsuarmi aniatitsinerup affaanik aniatitsisuusut. Nalinginnaasumik taamaattoqarnera ima nassuiarneqarsinnaavoq: Isertitaqarnerujartortillutit atuinerujartortarputit. Silap pissusaanut atatillugu tamanna CO2-mik allanillu gassinik aniatitsinerunermik kinguneqartarpoq.
Stefan Gösslingip namminerisamik timmisartumik atuisut takutippai inuttut pisuupilussuartut. Tassaasinnaapput suliffeqarfinnik piginnittut imaluunniit nunarsuarmi tusaamasat soorlu timersortartut erinarsortartulluunniit. Naalakkersuinermik suliaqartut timmisartumik atuinerat kisitsisini ilaatinneqanngilaq, tassaasinnaasarmat sakkutuut timmisartui atorlugit assartuussineq – namminerisamik timmisartuniunngitsoq. Atuineq takutinniarlugu ilisimatuut ilisimatusaammiittut nunarsuarmi pisut angisuut soorlu arsaannermi nunarsuarmi pissartanngorniunnerit, COP28 Super Bowlilu misissorsimavaat, namminerisamik timmisartorpassuit mittarmata.
- Assersuutigalugu Parisimi OL-eqarnerani oqaluuserineqarpoq taanna mingutsitsiffiunngitsumik ingerlanneqassasoq.
Pissutsilli piviusut silarsuaanni taamaanngilaq. Namminerisamimmi timmisartumik atuineq pisuni taakkunani nalinginnaanerulersimavoq, Stefan Gössling oqarpoq.
Nangilluni oqarpoq, ilisimatusaammi naatsorsueqqissaarnermi OL ilaatinneqanngitsoq, naatsorsuutigaali OL-imut namminerisamik timmisartut arsaannermik nunarsuarmi pissartanngorniunnermisut imaluunniit SuperBowliminut issasut.
Siunissami atuineruneq
Stefan Gösslingip nunarsuarmi tamarmi nunani ataasiakkaani inatsisit ilisimanngilai. Isumaqarporli nalinginnaasumik imaattoq (Danmarkimilu) inatsiseqanngitsoq namminerisamik timmisartut atugaanerannik annikillisaanissamik siunertaqartunik. Isumaqarpoq tamatumunnga peqqutaasoq namminerisamik timmisartutuulli silap pissusaanik innarliisut pissarsiffiulluarsinnaasut isiginiarneqannginnerat, pineqartullu naalakkersuinikkut annertuumik sunniisinnaallutik.
- Tassaapput inuit pingaarutillit pissaanilissuit. Suliffeqarfissuarnik piginnittuupput aningaasaqarnermut iluaqutaasunik, taamaattumillu atuinerisa allanngortinnissaat ornigineqarpiarani, oqarpoq.
Taamaattumik aamma takusinnaanngilaa, nunami USA-tut ittumi maannangaaq inatsisiliortoqarnissaa, naak tassani namminerisamik timmisartumik atuineq annertunerpaagaluartoq. Akerlianilli isumaqarpoq annertusiartuinnassasoq.
- Namminerisamik timmisartut amerliartuinnassapput. Tamanna qularutissaanngilaq. Nunarsuarmi inuuvugut pisoorsuit naalakkersuiffianni, nassuiaavoq.
Lars Kjerulf Petersen isumaqataavoq siunissami qanittumi nunarsuarmi allanngortoqarnissaa takorlooruminaatsoq. Qiimmaallannarnerusumilli siunnersuuteqarpoq pisoorsuit atuipilunnerat isiginiarneqartariaqartoq, soorlu meeqqat mikisut taamaaliorneqartartut: Pinnguarsinnaapput imminulli allanilluunniit akornusiissanngillat.
- Ajornartorsiut tamanna qangali isumaliutigisimavara. Pisoorsuit immikkut pisinnaatitaaffigisatik annaakkusunngilaat. Pigiinnarniarlugit kukippaat, ingammik USA-tut ittumi, Indiami, aammali ilaatigut Danmarkimi, oqarpoq nangillunilu:
- Imaassinnaavoq sarfatortunik timmisartoqartariaqartut imaluunniit pullartanik sarpilinnik. Aamma namminerisaminnik qimuttuitsuni ineqartinneqarsinnaapput, qungujulluni oqarpoq, aammali takutinniarlugu tupinnaannartoq inuit ilaat aningaasaatitik peqqutigalugit allaniit allaanerusumik inuunissartik piumasaraat.
