”Ikinngutitaartorniarlunga tamaannganngilanga”

Nuuk marlunngornermi marsip 24-ani apingaatsiarpoq. Qarsoq Høegh-Dam Qinngorpumi iniminiit biilinut ikivoq, Naleqqallu qinersinerup unnukkuani ataatsimoorfianut Qapiarfiusaamut aallarluni.

Silarlunnera pissutigalugu, illoqarfiup immikkoortua najugaqarfia matuneqarsimavoq. Sila ersitsuerutingajaqqammat biilit arriitsumik ingerlarusaarnerat ilutigalugu qinersinerup inerneri saqqummillattaarusaarput.

- Biilit siornani issiavunga, qullersuarmut apussanngikkuma ingerlaviga isiginiartariaqarakku oqarasuaatiga iluamik malinnaaffigisinnaanngilara. Immaqa akunnermut kilometerit tallimanik sukkassuseqarluta ingerlaarpugut, oqaluttuarpoq.

Aqqusineq sivikitsuinnarmik ingerlaarfigineqartaraluartoq, silap ersitsoqarpiannginnera pissutigalugu kigaatsuararsuarmik unnuk taanna ingerlaarfiuvoq. Biilit Qapiarfiusaamut apissinnerani qanoq pisoqarnersoq paasinarsivoq. Unnussiuaarfiup silataani assiliisut piareersimapput. Inimi taqqamanngaanniit nipilersortoqarlunilu qiimmattarpaluk tusarsaapput. Kiinaa nujaalu aputeqaqalutik unnussiorfimmut iserpoq, unnussiortullu nuannanneri ilutigalugit qinersiviup unnukkuani inuunini allanngortussanngortoq paasilerpaa.

- Kikkut tamarmik suaartarlutillu nilliapput, aputit isinniittut allarterpakka iserfigisammalu silaannaata qanoq issusia aallaavigalugu ajunngitsumik inernilimmik ingerlanerput paasivara. Misigisaq taanna puigunngisaannassavara.

Oqarasuaataa tamatuma kinguninngua sianeqattaarluni aallartippoq, Naleqqami folketingimut ilaasortanngorlaamut oqaaseqartitserusuttut siulliit KNR-iminngaanneeratik aamma DR-iminngaanniinngillat.

- Nalunngiliuk kikkut siulliullutik sianernersut? AG-mi tusagassiortoq piaaraluni aperaa, apeqqutinilu illalaarluni nammineq akillugu:

- BBC-miit. Kingornalu CNN-imiit. KNR-iunngitsoq, DR-iunngitsoq.

Qarsoq Høegh-Damip nunanit tamalaanit sianerfigineqarnini siullii, Kalaallit Nunaata siornatigornit allaanerulluinnartumik nunarsuup sinneranit soqutigineqarneranut takussutissiisutut isigaa. Qinigaanerminik paasinninnerata kinguninngua nunani tamalaaniit tusagassiuutit piareeqqanerat tupigusuutigaa. Nangipporlu:

- Pissutsit atukkavut ulluni makkunani allanngorluinnarsimasut matumani ersersinneqarpoq. Sooq BBC-p CNN-illu Folketingimi ilaasortat 179-iusunit ataaseq — nunamit mikisumit Kalaallit Nunaanneersoq — qinigaarlaaq siulliullugu attaveqarfigaat? Tamanna Kalaallit Nunaata qanoq soqutigineqartigineranik takussusiiginnarpoq.

Qinersinerup inerneri, kisitsisinngorlugit unnuup ingerlanerani saqqummeqattaarput: Qarsoq Høegh-Dam Naleqqameersoq 4.615-inik taaguunneqarluni Folketingimut qinigaavoq. Taasinerit tallimaagaangata ataaseq qineqqusaartumut 36-nik ukiulimmut qinersisimasarpoq, taamaalilluni qatanngunni Aki-Matilda Høegh-Dam Folketingimi ilaasortaasimasoq taarserlugu. Demokraatinit Inuit Ataqatigiinniillu qinerneqarnerpaasut aappaattut pingajuattullu inissittut qaangerlugit qinerneqarnerpaavoq.

Ullut aqqaneq-marluinnaat pisariaqartikkai

Qarsoq Høegh-Damili kinaava?

Politikkimik misissueqqissaarnermik, isummersornermik kiisalu sukannersumik oqariartuuteqartarnini ukiuni arlalinni, inuit attaveqaqatigiittarfiisigut inuppassuarnit ilisimaneqarpoq. Aalasuliat – qarasaasiap saaniilluni toqqaannartumik immiuttarpai – arlalitsigullu maluginiarneqarluartarluni, aamma Facebookikkut attaveqaqatigiittarfiillu allat aqqutigalugit saqqummiussai siammarterneqartarput.

Tamakkualu aamma pissutigalugit qineqqusaarnera sivikitsuararsuuvoq.

Qarsoq Høegh-Dam qineqqusaarnissamut nalunaarfissap ullugititaa kingulleq nalliummat qineqqusaarnini aatsaat suaarutigaa. Namminermini tamanna periusissiamiinnerarpaa. Politikkikkut ilisimaneqarluarnini aallaavigalugu, qineqqusaartut allat assigalugit qaammatini arlalinni kinaanerminik qinersisartunut maluginiarneqarnissani pisariaqartissimanangu nammineerluni naliliivoq.

- Politikkimi ukiuni arlalinni peqataavunga. Inuit kinaanersunga ilisimavaat, oqallinnerillu inissaqartinneqarput. Nalunngilara qanoq pisoqassanersoq, Folketingimi Teamsikkut attaveqaat aqqutigalugu oqaloqatigiinnermi imminut tatigilluinnarluni oqarpoq, tassani oqaatsit nangaassutiginagit pissusissamisut anninneqarput. Isiginnaarutip illuatungaani, oqaatsinit mianersuussinermiit saqquminermik sungiusimasaqarluarpasittoq angut issiavoq — politikeri uppernarsarneqarnissamik ujartuinani, eqqissisimasumik toqqissisimallunilu oqaluppoq soorlulusooq pissaanerup qiterpiaa ukiorpassuarni misilittagaqarfigereeraa.

Naatsumik nangippoq:

- Oqallinnerit pikkoriffigaakka.

"Politikeri terianniatoqqatut" imminut ilisaritippoq, naak Folketingimut perngaammik qinigaagaluarluni. Ukiorpassuarni siunnersortitut, partiimi allatsitut politikkikkullu attaveqaqatigiinnermi suliaqartarsimavoq – tamatumalu saniatigut inuit attaveqaqatigiittarfiini politikkikkut naliliisartut toqqaannarnerpaat malunnaateqarnerpaallu ilaattut ilisimaneqarpoq.

Immulerngisaannermi ajugaasoq

Imminut tatigisup isiginnaarutinillu sammineqartuni sungiusimasaqarluartuusup Qarsoq Høegh-Damip inuusuttuunermi nalaani politikkimik soqutigisaqanngilluinnarsimanera immaqa tupaallaatigineqarsinnaagaluarpoq. Politikki ilaqutaani ukiuni arlalinni aallutarineqaraluartoq, taasuma soqutigisat tiguartiffigisimasai allarluinnaapput.

- Ilaquttakka amerlanerit palasiunngikkunik politikeriusarput, imaalluarsinnaavoq inuit saallugit oqalunneq uagutsinnut pissusissamisoorluinnartoq, oqarpoq, folketingimut ilaasortaasimasoq Aaja Chemnitz, eqqumiitsuliortoq politikerilu Thue Christiansen kiisalu Augo Lynge, Rasmus Berthelsenilu ungasissumik ilaqutaralugit ilaatigut eqqaavaa.

Arnamik aamma qatannguteqarpoq, Aki-Matilda Høegh-Dam. Taanna qinigaaffimmi kingullermi Kalaallit Nunaat sinnerlugu Folketingimut ilaasortaavoq.

Qarsoq Høegh-Dam meeraanermini inuusuttuunerminilu qinneriaanissani sanarfinissanilu, politikernermit soqutigineruaa. Qarasaasiap saavani nalunaaquttap akunneri tamarluinnaasa atortarpai, nammineq qarasaasialiorluni teknikikkullu misileraalluni, taamatuttaaq nipilersorneq ulluinnarni inuunerani inissaqartinneqartarluni. Kingusinnerusukkut biilinik soqutigisaqalerpoq – pingaartumik Amerikamiut biilii Chevrolet TrailBlazer angisuut nammineq nutarterlugit atortulersorlugillu suliarai, ilaatigut pujoorfia ataatsimik ilallugu.

- Arlaat misissoqqissaassallugit nuannarisarpara. Soqutigisaqaleraangama tinguartiffigilluinnartarpakka, illarluni oqarpoq, nassuerutigalugulu Amerikamiut biilii angisuut SUV-t aamma soqutigikujussimallugit — arnat tallimat taakkuninnga biilinik immikkuullarissunik piginnittuunermi nalaani nalunngisai aperissagaluaranni ilisimaarissavaat.

Qarsoq Høegh-Damip politikimut tunngasumik suliaqaqqaarnera Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut tunngassuteqanngilaq. Atuarfimmiliuna immuk sassaalliutigineqartartumut tunngasoq.

6. klassimi atuartuulluni immuk atuarfimmi agguaanneqartartoq assut mamaagaat, taamaammallu qanoq sulisoqartarnersoq ilisimasaqarfiginngikkaluarlugu elevrådinut qineqqusaarniarluni aalajangerluni.

- Eevrådit suunersut naluakka. Taamaakkaluartoq kakao-tortalissasugut piumasaraara. Tamarmik isumaqataapput, oqaluttuarpoq. Piumassuseqarpianngikkaluarlunilu elevrådinut qinigaalluni.

Taava elevrådit allagaq Qarsup atsiugaa kommunalbestyrelsimut nassiuppaat, tassa immuttortarunnaarlutik kakaotortalernissamik kissaateqarlutik. Tupaallaatigeqisaanillu kommuni akuersivoq.

- Kakaotortalerpugut, iluatserujussuarlugulu. Siornatigut immut pinnguarineqartaraluarpoq milluutigineqartarluni, taava tamarmik imertalerpaat, illalaarluni oqarpoq.

Aaqqissuussaq taanna aningaasaliissutit naammakkunnaarnissaata tungaanut qaammatialuunnarni atuukkaluartoq, politikkimi qanoq pisoqarsinnaanersoq paasivaa: ajornartorsiut saqqummiullugu, tapersersortit katersorlugit allannguinissarlu iluatsillugu. Ukiorpassuit qaangiummata aatsaat aningaasarsiutigilerpaa.

Akerleriinneq soqutigineqartartoq

Qarsoq Høegh-Damip 2008-mi 18-iliigami Folketingimullu qinersinermi siullerpaamik taasinnaanngorami politikki aatsaat soqutigilluinnalerpaa. Kinguninngua aamma namminersorneq pillugu inatsit taasissutigineqarmat taaseqataavoq, 2009-milu Inatsisartunut qinersinermi aamma taasiartorluni.

- Assut pissanganarpoq. Inersimasutut pisinnaatitaaffeqaleqqammerlunga Namminersoq pillu inatsit taaseqataaffigisussanngorpara, oqarpoq.

Misigisaq tamanna politikkimut soqutiginninnerujartulerneranut aallarniutaavoq. Ukiut ingerlanerini politikki iserfigiartuaarusaarpaa, partiimut Siumumut Naleqqamullu akuliulluni. Tassanilu siunnersortitut, partiip allattaatut periusissiortartutut sulivoq. Tassani Kalaallit Nunaanni politikkikkut ingerlatsinerup tunuliaqutaa tusarfigineqarpiarneq ajortoq paasisaqarfigaa – qinersisartullu tusagassiuutinit politikerinillu ilimagisamit allaanerulluinnartumik qisuariartarnerat.

Misiginikuusamini puigukkiussimasaata ilagaat tassaavoq assoralisimaaraluaraanni imaanngilaq politikimik suliaqarsinnaajunnaartoqassasoq.

- Pitsaanngitsumik tusagassiutitigut sammineqarneq ajortuunngilaq, oqarpoq.

Apersorneqarnermini arlaleriarluni qallunaatut tuluttut oqaatsit akuleruttarpai, ilaannikkullu unillatsiariarluni qallunaatut oqaaseq eqqaaniartarlugu — ukiorpassuani tusagassiuutit tuluttut oqaasillit attavigisarneranit pissuteqartoq oqarpoq.

Aleqa Hammond isornartorsiorneqangaaraluarluni Folketingimut qinigaanikuunera assersuutigaa. Namminerlumi aamma misiginikuuaa.

Qarsoq Høegh-Dam Inatsisartunut 2021-mi qinigaanermi kingorna politikkeritut nunami qinikkatut misigisaa siulleq assoralisimaarfiuvoq. Qarsoq Høegh-Damip ikiaroornartumik paarisaqarnikuunini pillugu akiligassinneqarnerata kingorna Siumup iluani avissaartuuttoqalerpoq. Pineqaatissinneqarnikuunngisaannarnini nammineq naqissuserpaa.

Qarsoq Høegh-Damip oqarnera naapertorlugu Inatsisartuni ilaasortaaginnassanersoq partiip iluani akerleriissutaanerpaavoq. Inatsisartuni amerlanerussuteqartunik taperserneqarnissani anguniassagaluaruniuk Siumumiit anisitaassasoq partiip qullersaanit aamma paasitinneqarpoq.

- Partiimi avissaartuuttoqarpoq, inunnullu ataasiakkaanut tunngasut pissutigalugit taamaattoqarnissaa kissaatiginngilara. Politikki ukkatarineqassaaq, oqarpoq.

Taamaattumik tunuarniarluni aalajangerpoq, naak nammineq isumaqaraluarluni Inatsisartuni amerlanerussuteqartunik tapersersortissarsiorsinnaagaluarluni.

Nuimasuujunnaaranili illuatungerluinnaanik pisoqarpoq.

- Taamaattoqarnera tusaanerulerninnik kinguneqarpoq, oqarpoq.

Folketingimut qinersinermi kingullermi politikkimi attaveqariaatsimut isiginnittaasaa uppernarsarneqartoq oqarpoq. Danskit tusagassiorfiisa ilaat isornartorsiuerujussuaraluartut ilaasortaaffiup aappaa Naleqqap pivaa. Ima oqarpoq:

- Namminiilivinnissaq eqqartoratsigu nunamut killuussisutut oqaatigineqaqqajarpugut. Pisuutitsinerup aappaa IA-mut tunniunneqarpoq, tassani siulittaasuata Danmarki inuiannik toqoraanerarlugu taassuma pisuutimmagu. Taamaakkaluartoq partiit taakku marluk qinigaatitaqalerput. Tamanna qallunaat oqallinnerannut kalaallillu piviusuunerannik assigiinngissutaanut takussutissaavoq.

Misilittakkat tamakkua aallaavigalugit, attaveqariaasia ilusinikkiartulerpoq. Ukiut ingerlaneranni videoliaasa nittartakkatigut inuit attaveqaqatigiittarfiannut ilisartagaata ilusilersugaanerat nalaatsornerinnaanngilaq.

- Nalinginnaasutut eqqissisimalluni aalasuliami oqalukkaanni isiginnaarnissaqanngilaq. Isiginnaartitsineruvoq. Inuit tinguartisimanerat katannaveersaartariaqarpoq.

Aalasuliat tusagassiuutit nalinginnaasut avataanni qinersisartunut toqqaannartumik attaveqaataalerput. Aalasuliarineqartartuni ingerlaannaq toqqaannartumik sakkortuumillu oqaluttarpoq, assortuisutut isigineqarsinnaasumik. Ilisimaaralugu attaveqariaaseq taama ittoq nammineerluni nassuiarpaa, kamassaarinerinnaanngitsoq.

- Paasiniartuarpara sooq inuit taama ittuunerat. Inuimmi qanoq ittuuneri paasisinnaagaanni, taava pissutsit qanoq innersut inuit qisuariarfigisinnaasaannik nassuiaaffigisinnaalersarput, oqarpoq.

Unammilligassamut tullermut piareersimaneq

Qarsoq Høegh-Dam qatanngutimi Aki-Matilda Høegh-Damip Folketingimi siornatigut issiaffigisimasaani maanna issiavoq. Allaffik sulisoqalereerpoq, allaffissiat ulikkaareerput, kalaallillu Folketingimut ilaasortaatitaasa aaqqissuussaanerat ullormit siullermit ingerlalluarpoq.

Tamanna aallartilluarnissaminut iluaqutigisimallugu isertunngilaa.

- Najamma suna tamaat ilusilersorsimavaa. Sulisut suliaminnik ilisimasallit, suut tamarmik piareersimatinneqareersut ornittarpakka. Tamanna tulluusimaarutigeqaara, oqarpoq.

Taamaakkaluartoq Christiansborgip qarmarsuisa portusuut iluanni pissutsit piviusut allaanerusut malugilertupallappai. Naak maannakkut Folketingimut ilaasortaagaluarluni, politikkikkut suliassat ilarpassui suli uninngatinneqarallarput. Danmarki suli nutaanik naalakkersuisoqalinngilaq, ataatsimiititaliallu arlallit suli pilersinneqanngillat, taamaattumik apeqqutit pingaarutillit akineqarsinnaanngikkallarlutik.

Tamanna annertuumik uissuummissutigaa.

- Periutsilluunniit pillugit maannakkut apeqquteqarsinnaanngikkallarpugut, immaqa oqaluttuarisaanermi aatsaat taama sivisutigisumik sumi tamaaniippugut, oqarpoq.

Issittumi Sakkutooqarfik, nunat atorfilittaasa akornanni pissutsit paasissutissallu politikkimut tunngasut akerleriissutaasartut qaqilertorusuppai.

- Kalaallit Nunaannit qinikkat suliassaqartuaannarput, maannakkulli sinaakkusiisinnaasut amigaatigineqarput, oqarpoq.

Pissaanillit akornanni mianerinninneq

Folketingimi akerleriittoqarnissaa ilimagisimallugu, illuanik Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit ilungersunartut nuannaarutigingaarlugit, Qarsoq Høegh-Damip isertuutinngilaa.

Teamsikkut illarluni tikkuussivoq qallunaat politikeriisa ilaata Christiansborgimi qanoq naapittarnerani: Inussiarnersumik assatik isatsittarpaat, taamaaliornerminnili timaat tunumut saattarput — soorlulusooq ataatsikkut ilassiortillutik ungasissuserlu ersersinniarlugu.

Tamanna ataqqinninnermik siooranermik taavaa.

- Maannakkut allatut isiginnittaaseqalersimavoq. Siornatigut Danmarkimi amerlasuut isumaqarsimapput Kalaallit Nunaata namminiilivinnissamik takorluugaa nungujartulersimasoq. Folketingimulli qinersisoqarmat politikerit marluk Kalaallit Nunaata pisinnaatitaaffiinik siunissaminillu ersarissumik oqaluttut qinigaapput, oqarpoq.

Nammineq Christiansborgip paarlersuini nalinginnaasumik akulerunnissartik anguniagarinngilaa.

- Oqaatsinik ikinngutinillu nutaanik pissarsiniarlunga tamaannanngilanga. Kalaallit Nunaat angerlarsimaffigaara, kalaallillu innuttaannit suliassiissutigineqarsimasoq pitsaanerpaamik anguniarlugu maanga pivunga.

Aamma ujamia nannup kukippaa imminermini ilisarnaataalersimavoq. Christiansborgimi ilisarnaatigaa, qaqutiguinnaq pisortatigoortumik isernissamut allagartaq qungasermiorineqartartoq atortarpaa, soorlu politikerit atorfilillu amerlanerit taamaaliortartut.

Paarsisullu nannup kukippaa takuinnarlugu ilisarisarpaat.

- Siullermik kiinara qiviartarpaat, taava nannup kukippaa – taava kinaasunga ilisarisarpaannga, illarluni oqarpoq

Quiatsannerup tunuani pingaarutilimmik oqariartuuteqarpoq. 18-inik ukioqarluni namminersorneq pillugu inatsimmut akuersigami isumaqarsimavoq Kalaallit Nunaat Danmarkilu oqallisigisartakkatik pillugit oqaloqatigiittuaannarsimasut.

- 18-inik ukioqarninniilli tusartuartakkakka tamaani tusarnaarnianngilakka. Nutaamik pisoqartariaqalerpoq. Alloriarnerup tullia tikittariaqalerparput, oqarpoq.

Nuummi nittaallat akornanniit Christiansborgimi allaffimmut aqqut ingerlaavarpoq. Qarsoq Høegh-Damili inuunerminik taamaatitsiinnartutut misigisimanngilaq, kisiannili piffissami sivisuumi iliuuserisartakkaminik ingerlatitseqqissinnaasutut: unammillerneq, sunnerniarneqarneq, attaveqatigiinneq – Kalaallit Nunaatalu namminiilivinnissaanut tatineqarnissaa.