Nunavummi
qeqertami Brevoortimi suliffimmi inuilaamiittumi angut naakkittaatsumik
toqunneqarpoq.
Amerikamiut
Canadamiullu tusagassiiviisa paasissutissiissutigaat, angut tallimanngornerup
siuliani teknikeritut sulitilluni nannunit marlunnit saassunneqarsimasoq.
Toquneranut atatillugu paasissutissat sukumiisumik suli saqqummiunneqanngillat,
qanorli pisoqarsimanera misissorneqaleruttorpoq.
Nunavummi
qeqertami Brevoortimi suliffimmi inuilaamiittumi angut naakkittaatsumik
toqunneqarpoq.
Amerikamiut
Canadamiullu tusagassiiviisa paasissutissiissutigaat, angut tallimanngornerup
siuliani teknikeritut sulitilluni nannunit marlunnit saassunneqarsimasoq.
Toquneranut atatillugu paasissutissat sukumiisumik suli saqqummiunneqanngillat,
qanorli pisoqarsimanera misissorneqaleruttorpoq.
-
Aliasungaarluta pisimasoq alianartoq uppernarsarsinnaavarput. Pisumi matumani
ilaqutaasut ataqqisariaqarpavut, misissuisullu aamma oqartussat suliaminnik
suliaqarnissaat akueralugu, angutip sulisitsisua tusagassiuutinut nalunaarummi
taama allappoq.
Suleqatai
takkukkasuarlutik nannup aappaa toquppaat.
20-eriarluni igittoqartoq
Nunap
immikkoortuani tassani aamma nannumit saassusisoqangajassimavoq. Aviisip The
Guardianip aggustip 20-anni allaaseraa arnaq ilaqutariit qassutaannik
takuniaatilluni nannumik naammattoorsisimasoq.
Arnaq qunusaaraluni 20-eriarluni igittariaqarsimavoq
Arnaq qunusaaraluni 20-eriarluni
aatsaat igimmat nanoq qimaasimavoq. Issittumi sumiiffinnit allanit pisimasunik
assingusunik oqaluttuartoqartarpoq: Nannut qanilliniarnerusalersut inunnillu
qunusaarneqaraangamik imaaliallaannarlugit qimaatinneqarsinnaasanngitsut.
Aviisip The
Guardianip nannunik immikkut ilisimasalik Andrew Derocher
Alberta-Universitetimeersoq oqaloqatigaa, taassumalu nannut
pissusilersortarneranni allanngortoqarnera maluginiarpaa.
- Pineqartoq
tassaavoq nannut qanoq iliorsinnaanerat eqqoriarneqarsinnaasanngimmat. Aamma
avatangiisit
allanngornerat pissutigalugu (silap pissusiata allanngoriartornerata
kinguneranik, aaqq.) qanoq iliorsinnaanerat eqqoriaruminaannerulissaaq,
aviisimut oqarpoq.
Aasaq manna
Tysklandimeersoq ilisimatusartoq Tunumi siusinnerusukkut saassunneqarpoq.
Saassunneqarnerminit qujanartumik aniguivoq timmisartukkullu Reykjavikimi nuna
tamakkerlugu napparsimmavimmukaanneqarluni. Tamatuma kingorna qanoq
pisimanersoq paasissutissiissutigineqanngilaq.
Piffissami
kingullermi aamma nanoq ilisimatusarluni misissuiffimmi Summit-imi, sermersuup
qeqqaniittumi, 3 kilometerinik portussusilimmiittumi takuneqarpoq, naak tamaani
qaqutiguinnaq nannunik takusoqartaraluartoq. Politiinit KNR-imut
oqaatigineqarpoq nanoq ilisimatusarluni misissuiffimmit 600 meterinik
ungasissusilimmiittoq takuneqarsimasoq, navianartorsiortitsinanilu
eqqissivilluni ingerlaqqissimasoq.
Nanoq
pingasunngormat Paamiut eqqaanni aamma takuneqarpoq, atuartullu
asiarnissaraluat pilersaarutaagaluartoq taamaatiinnarneqartariaqarsimalluni.
Aasaq manna
aamma siusinnerusukkut Kujataani, Kangerlussuup Sisimiullu akornanni,
Ittoqqortoormiini Nuullu avataani nannunik takunnittunik
nalunaaruteqartoqartarpoq.
-
Nannut ilaat kaannerusarput saassusseqqajaanerusarlutillu. Aasaq manna
pisarnermit sikorsuaqarnerujussuuvoq, nannullu sikorsuit ingerlaartut
ilaaffigalugit Tunup sineriaa sinerlugu Kujataanut annguttarlutik, Nuummi
Pinngortitaleriffimmi lektori Kristin Laidre aasaq manna nannunik
takusoqallattaarnera pillugu AG-mut taama oqarpoq.
