Issittumi
kiatsikkiartornera pissutigalugu allarsuit nannullu
ataqatigiinneruleriartuinnassapput.
Taamaattumik
siunissami nanuaqqat mokkatut qalipaatillit aamma ”iszly-bjørne“-nik
taaneqartartut, (allarsuit nannullu nuliunerisigut piaqqiarineqartut)
amerliartorumaartut ilimanarluinnarpoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Issittumi
kiatsikkiartornera pissutigalugu allarsuit nannullu
ataqatigiinneruleriartuinnassapput.
Taamaattumik
siunissami nanuaqqat mokkatut qalipaatillit aamma ”iszly-bjørne“-nik
taaneqartartut, (allarsuit nannullu nuliunerisigut piaqqiarineqartut)
amerliartorumaartut ilimanarluinnarpoq.
Nannut
“akuttat”-nik taaneqartunik misissuinermi nutaami, atuagassiami Conservation
Genetics Ressources-imi saqqummiunneqartumi, ilisimatuut Kalaallit Nunaanni,
Canadami Alaskamilu nannut 371-it allarsuillu 440-t misissorpaat.
Misissuinermik
suliaqartut ilaata, ilisimatusartup Ruth Rivkin-ip, Canadami University of
Manitobameersup oqaatigaa, nannut assigiinngitsut taakku marluk nuliusarnerat
suli qaqutigoortuusoq, CBC News-mili issuarneqarluni siunissami
akulikinnerusumik pisarnissaa naatsorsuutigalugu.
- Nannunik
taakkuninnga nakkutiginnittuarnissarput pingaaruteqarluinnarpoq, taamaalilluta
nalunnginniassagatsigu nannunit taakkunannga “akuttat” amerliartoqqilernersut,
taanna oqarpoq.
Arnavissat qaqortut
Allarsuarmik
akusaanissaq nannumut pitsaavallaarnavianngilaq.
- Puisip
sikumi qassimasup qanillattornissaani, aputitut qaqortutut isikkoqarnermut
taarsiullugu sukkulaatitut kajortumik qalipaateqarneq ilungersunarnerussaaq,
misissuinermi allaaserinnittut ilaat, Evan Richardson, CBC News-imut oqarpoq.
Kalaallit
Nunaannili Amerikamilu Avannarlermi misissuinerup nutaap takutippaa nannut
“akuttat” amerliartupiloornerannut
takussutissaqanngitsoq.
Taamaanngilarmi.
- Nannunik
371-inik, allarsuarnik 440-nik nannunillu “akuttanik” ilisimaneqartunik
arfineq-pingasunik misissuinerup takutippaa nannut assigiinngitsut akornanni
qanittukkut nuliusoqarsimanngitsoq, Conservation Genetics Ressourcesimi
inerniliussami allassimavoq.
Nanoq
“akutaq” siullertut 2006-imi nalunaarsorneqarnerata kingorna, ilisimatusartut
Canadap Issittortaani nannunik arfineq-pingasunik taamaattunik allanik
nassaarput.
Angutivissat
kajortuugajupput arnavissallu qaqortuugajullutik. Tassa piaraanerinit nannunit
perorsarneqartarput, allarsuit taamaalillutik sikumi puisinniarneq
ilinniartarpaat, allarsuartulli pissusilersornissartik ilinniartarnagu.
