Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut inatsit
tunngaviusussaq pillugu Nuummi Kujataanilu innuttaasunik ataatsimiititsinerni
sisamani oqarasuaatit angallattakkat attavii atorlugit taasinerni kisitsisit
ataatsimut kisinneqarsimalerput.
Apeqqut aalajangiisuulluinnartoq tassaavoq
Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut ulloq sorliussanersoq, tassani
ataatsimeeqataasut pingasunik toqqaasinnaallutik: 1) Ukiut 0-imit qulit
qaangiuppata, 2) Ukiut qulit 30-llu akornanni qaangiuppata aamma 3) Ukiut 30-t
sinneqartut qaangiuppata.
Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut inatsit
tunngaviusussaq pillugu Nuummi Kujataanilu innuttaasunik ataatsimiititsinerni
sisamani oqarasuaatit angallattakkat attavii atorlugit taasinerni kisitsisit
ataatsimut kisinneqarsimalerput.
Apeqqut aalajangiisuulluinnartoq tassaavoq
Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanut ulloq sorliussanersoq, tassani
ataatsimeeqataasut pingasunik toqqaasinnaallutik: 1) Ukiut 0-imit qulit
qaangiuppata, 2) Ukiut qulit 30-llu akornanni qaangiuppata aamma 3) Ukiut 30-t
sinneqartut qaangiuppata.
Innuttaasunik ataatsimiititsinerit nunap inuinut
sinniisuusutut oqaatigineqarsinnaanngillat, taamaattorli maluginiagassaalluni
Nanortalimmi ataatsimiigiartut namminiilivinnissap sukkanerpaamik
atuutilernissaanut taasisimammata. Nunatsinni illoqarfiit kujasinnerpaartaanni
ataatsimeeqataasut 75 procentii ukiut qulit ingerlaneranni (2024-2034)
namminiilivinnissamut kissaateqarlutik taasisimapput, 25 procentillu ukiut
qulit 30-llu akornanni qaangiuppata (2034-2054) namminiilivinnissaq
kissaatigaat. Nanortalimmi ataatsimeeqataasut arlaannaataluunniit 2054-imut
utaqqinissaq kissaatiginngilaa.
INNUTTAASUNIK ATAATSIMIITITSINERNI 85-IT PEQATAAPPUT
Namminiilivinnissamut
naalakkersuisoq Vivian Moztfeldt, Siumut, aggustimi sisamariarluni
innuttaasunik ataatsimiititsivoq Nuummi, Narsami, Qaqortumi aamma Nanortalimmi
aamma Narsami Qaqortumilu peqatigiiffinnik ataatsimeeqateqarpoq.
Nuummi innuttaasunik ataatsimiititsineq: 42-t ataatsimeeqataapput.
Narsami innuttaasunik ataatsimiititsineq: 21-t ataatsimeeqataapput.
Narsami peqatigiiffinnik ataatsimeeqateqarneq: Aalisartut piniartullu peqatigiiffiannit NAPP-imit aamma sulisartut
peqatigiiffiannit SIP-mit peqataasut arfinillit kiisalu utoqqaat sinnerlugit
oqaaseqartartoq Kiista P. Isaksen.
Qaqortumi innuttaasunik ataatsimiititsineq: 14-it ataatsimeeqataapput.
Qaqortumi peqatigiiffinnik ataatsimeeqateqarneq: 13-it takkunniarlutik nalunaarsimapput, qulit ataatsimeeqataapput. Aalisartut
Piniartullu peqatigiiffiannit NAPP-imeersut, sulisartut peqatigiiffiannit
SIP-meersut, ineriartortitsinissamut suliniaqatigiiffimmit Innovation South
Greenlandimeersut kiisalu kommunalbestyrelsimut ilaasortat, ilaatigut
borgmester Stine Egede peqataalluni.
Nanortalimmi innuttaasunik ataatsimiititsineq: Ataatsimeeqataasut arfineq-pingasut. (Illoqarfimmi ataatsimiititsisoqarnerani
ulloq taanna ilisisoqarami).
Sermitsiaq Nuummi innuttaasunik
ataatsimiititsisoqarmat peqataavoq, Kujataanili peqataanani. Taamaattumik Nanortalimmi pilertortumik namminiilivinnissamut tunngavilersuutit
ilisimanngilavut, kisiannili isumaliutersuutigineqarsinnaasoq tassaavoq
oqartussaaqataanikkut sanngiillisimasutut misigisimaneq. Kommunit 2009-mi
aaqqissuuteqqinneqarnerisigut »illoqarfiit borgmestereqarfiusut« 18-init
sisamanut ikilineqarput; ullumikkut tallimaallutik. Illoqarfiit
»borgmestereqarfiusimasut« kommunit kattunneqarnerisa kingorna innuttaminnit
qimagarneqarput taakkunanilu aalajangiisarnerit pisarunnaarlutik. Nanortalik ullumikkut 1.105-inik inoqarpoq – innuttaasullu ikiliartuinnarlutik.
Pissutsit maanna atuuttut periarfissatut isigineqanngillat. Danmarkimiillu
sukkasuumik avissaarluni namminiilivinnissamut angerneq Nunatsinni
pissaaneqarnerup aaqqissuussaanerata allanngortinneqarnissaanik
kissaateqarnertut aamma paasineqarsinnaavoq.
Ujartorneqartoq: Kulturikkut naleqartitat
Vivian Motzfeldtip Inatsit Tunngaviusussaq pillugu isumalioqatigiissitap
sulinerata kingorna, inatsit tunngaviusussatut siunnersuutigineqartoq
pitsaasutut taavaa, aammali amigaateqartoq isumaqarluni.
- Siuleqummi taaneqartoq eqqaasanngikkaani,
kulturikkut naleqartitat ilaatigut inatsit tunngaviusussatut siunnersuummi
ilanngunneqarsimanngitsut, Vivian Motzfeldtip maluginiarpaa.
Tamatuma akerlianik innuttaasunik ataatsimiititsinerni
peqataasut kulturikkut naleqartitat oqallisigerusuttorujussuuaat.
Apeqqutit aalajangersimasut marluk tunngavigalugit
tamanna pivoq.
– Nunatsinni suut ataatsimuulersittarpaatigut; inuiattut suut
assigiissutigaavut?
Tamanna apeqqut Nuummi ersarissumik akineqarpoq:
Oqaatsit ataatsimoortippaatigut.
– Kulturikkut naleqartitat suut inatsimmut
tunngaviusussamut ilanngussinnaavavut; kulturikkut naleqartitavut inatsimmi
tunngaviusussami qanoq illersorsinnaavavut?
Nuummi apeqqut oqallisigineqarluarpoq,
eqimattakkaartut akimorlugit akissutigineqarluni inuiaqatigiit siamasissumik
aaqqissuussaaneranni inuiaat kalaallit aamma Nunatsinni pinngortitap
illersorneqarnissaat.
Aamma Vivian Motzfeldtip oqallittoqarluarnera soqutiginartutut isigaa.
- Kulturikkut naleqartitat soqutigineqarnerat innuttaasunik
ataatsimiititsinerni tullerni taamaaginnassanersoq
maluginiarluartariaqarparput.
Nunarput Manerassuarmi qeqertaanngilaq
Qeqertat Cook Øerne New Zealandimut kiffaanngissuseqarlutik
suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarput. Aamma kalaallit angalatitaasa
qeqertat Manerassuarmiittut 1990-ikkunni paasisassarsiorfigaat, naalagaaffiit
kiffaanngissuseqartut akunnerminni suleqatigiinnerminni qanoq
misilittagaqarnersut paaserusunneqarluni.
Nunatsinni namminersorneq pillugu
isumalioqatigiissitap 2000-imit 2003-mut atuuttup aamma qallunaat/kalaallit
namminersorneq pillugu isumalioqatigiissutaata (2004-2008) namminersornerulluni
oqartussaanermut taarsiullugu nunat kiffaanngissuseqarlutik suleqatigiissinnaanerat
oqallisigisaanut ilaavoq. Politikerit soorlu Naleqqameersup Pele Brobergip aamma Siumumeersup Kuno
Fenckerip kiisalu Ilisimatusarfimmi ilisimatusartut aamma Danmarkimi nunanut
allanut tunngasunut misissuisoqarfimmeersut oqallisigisarpaat
kiffaanngissuseqarluni suleqatigiinnissamut periarfissat, tamatumani Nunatta
naalagaaffittut namminersortutut nunamik allamik qanittumik
suleqateqarsinnaanera oqallisigineqartarluni. Inatsit tunngaviusussatut siunnersuummi nunat kiffaanngissuseqarlutik
suleqatigiissinnaanerat toqqaannartumik taaneqanngilaq, paragraf 44-mili
taaneqartutut Naalakkersuisut Inatsisartunit piginnaatinneqarlutik
oqartussaaffiup ilaanik tunniussinissamut isumaqatigiissuteqarsinnaapput.
Tamanna tassaasinnaalluni kiffaanngissuseqarluni suleqatigiinneq. Piffissami kingullermi Manerassuarmi qeqertap Palauip aamma USA-p
kiffaanngissuseqarluni suleqatigiinnermut assersuutitut taaneqartarput.
Taamaattorli Manerassuarmit Ikersuarmut Davis-imut
ungaseqaaq. Innuttaasunik ataatsimiititsinerni sisamaasuni Nunatta naalagaaffittut
namminiilivinnissaa ajugaatinneqarpoq, tassa Danmarkimik imaluunniit nunamik
allamik suleqateqarluni. Vivian Motzfeldt soqutigisaqaqatigiinnik Narsami ataatsimeeqateqarmat,
peqataasut Nunatta naalagaaffittut namminiilivinnissaa 100 procentimik
taperserneqarpoq.
Akerliusut aamma tikilluaqqusaasut
Naleqqap siulittaasuata Pele Brobergip aviisimi matumani sapaatip akunnerani
kingullermi saqqummersumi oqaatigaa, inuiaat kalaallit namminiilivinnissaq
piumasarigaat, Nunatsinni najugaqartut tamarmiunngitsut.
Aamma Inatsit tunngaviusussaq pillugu
isumalioqatigiissitaq partiinit illuatungiliuttunit sakkortuumik
isornartorsiorneqarpoq, isumaliutissiissummik suliaqarnerminni ukiut arfinillit
aamma 30 millionit koruunit atorsimammatigik, siunnersuutaallu
naammaginanngitsut taagorlugu. Tamannali Vivian Motzfeldtip uniffiginianngilaa:
-
Ataatsimiigiaqataasut ilaat allanit pingaarnerunngillat, aamma inatsit
tunngaviusussatut siunnersuummut isumaqataasut akerliusullu tamarmik
innuttaasunik ataatsimiititsinernut tikilluaqqusaapput. Vivian Motzfeldt piffissami aggersumi Avannaani innuttaasunik
ataatsimiititseqattaassaaq.