NATO-p siulittaasortaavata Ukraine ikiorusuppaa illersornissamullu aningaasartuutit amerlisarumallugit
Nato-mi ilaasortaasut illersornissamut aningaasartuuteqarnerusariaqartut Ukrainelu ikiorneqartariaqartoq, Rutte oqarpoq. Trump ikiuussimanerarpaa.
Hollandimi ministeriunerusimasup Mark Ruttep Nato-p generalsekretærikoriligaa Jens Stoltenberg peqatigalugu marlunngormat Nato-p Bruxellesimi qullersaqarfiani tusagassiortunik katersortitsivoq.
Johanna Geron
Ukraine naalagaaffittut namminersortutut atassappat Nato-mi ilaasortaasut illersornissamut aningaasartuutit amerlisissavaat.
NATO-mi generalsekretærinngorumaartoq, Mark Rutte, generalsekretæriunikoq Jens Stoltenberg peqatigalugu Nato-p qullersaqarfiani Bruxellesimi tusagassiortunik katersortitsinermi taama oqarpoq.
Tassani Jens Stoltenberg Mark Ruttemit pisortatigoortumik kingoraarneqassaaq.
- Jens Stoltenbergip NATO-mi generalsekretæriunerata kingunerisaanik Nato anneruvoq nukittunerullunilu, taamaattumik kingoraarakkit tulluusimaarutigeqaara, Mark Rutte oqarpoq.
Jens Stoltenbergip Nato-mi siulersuisutut sulinera Hollandimiup 57-inik ukiullip ingerlatiinnarniarpaa.
- Pissutsit pingasut pingaarnerpaatippavut. Ukraine siulliuvoq, aammali nammineq illersornerput nukittorsarniarlugu iliuuseqarnerusariaqarpugut. Pingajuattullu NATO-mi suleqatigiinneq, ilaatigut Kangiani ungasissumiittoq, nukittorsarniarlugu iliuuseqarnerusariaqarpugut.
- Kisianni soorunami Ukraine eqqarsaatigingaartarparput, Mark Rutte oqarpoq.
Donald Trumpip USA-mi qinersinermi ajugaanissaa taamaalillunilu NATO-mut tunngatillugu USA-p politikkiminik allannguinissaa ernumaginngilaa.
Rutte naapertorlugu akerlinganik Trumpip Europami iligisani illersornissamut aningaasartuutinik qaffaanissaannut Kinallu ulorianartorsiortitsineranik paasinninnissamut ikiorsimavai.
- (Trumpip qinersinermi ajugaanissaa) ernumaginngilara. qinigassanngortittut marluk ilisarisimalluarpakka.
– Ukiuni sisamani Donald Trump suleqatigaara. Taassuma illersornissamut aningaasartuutit amerlineqaqqullugit kimigiiserfigaatigut, tamannalu iluatsissimavoq. Donald Trump 2017-imi præsidentinngorneranut sanilliullugu illersornissamut aningaasartuutit maannakkut qaffasinnerujussuupput.
- Aamma Kinamut tatisivoq, ilumoorlunilu oqaluppoq, Mark Rutte oqarpoq.
Aamma Kamala Harrisip vicepræsidentitut naammassisai pillugit nersualaarpaa.
- Siuttutut ataqqineqangaarmat qinersineq qanorluunniit inerneqarpat suleqatigisinnaavakka, Mark Rutte oqarpoq.
Taamaalilluni USA-mi qinersinermut atatillugu Nato-p generalsekretæriatut pisussaaffini naammassivaa.
Siusinnerusukkut generalsekretæriusimasut assigalugit USA-p Europallu Atlantikoq qulaallugu attaveqatigiinnerisa „ataqatigiilluartuarnissaa“ sulissutiginiarlugu Ruttep erseqqissarpaa.
Mark Rutte atorfimmut “tulluaqqissaartuusoq” generalsekretæriusimasoq Jens Stoltenberg isumaqarpoq:
- Ukiuni 14-ini ministeriunerusimavoq naalakkersuisoqatigiinnullu sisamanut siuttuusimalluni. Isumaqatigiinngissutit qanoq aaqqinneqarsinnaanerat qanorlu isumaqatigiittoqarsinnaanera nalunngilaa, naleqartitallu taakku NATO-mi pingaartinneqarput.
- Taamaattumik illit siuttuutillutit Nato ernumananngilaq. Taamaattumik ukiut qulit siuttooreerlunga tunuarnissara ajornannginnerutippara, Jens Stoltenberg oqarpoq.
Nato ukiuni qulini kingullerni nukittorsarneqarsimasoq oqarpoq, maannalu Natomi nunanit 32-usunit 23-t nunap aningaasartuutaasa minnerpaamik 2 procentii illersornissamut atortarpaat.
Tamanna pissutigalugu Nato maanna 500.000-init amerlanerusunik upalungaarsimasunik sakkutooqarpoq, aamma NATO-p kangiani Ruslandimut qaninnerpaami sakkutooqarnerulerpoq.
Tamatuma saniatigut Stoltenbergip siulittaasuunerata nalaani nunat sisamat nutaat NATO-mut ilanngupput, tassa Sverigep Finlandillu saniatigut Makedonia Avannarleq Montenegrolu.
/ritzau/
