Nioqqutissanik akileraarutitaqanngitsunik nakkutilliineq annertusarneqassaaq
Nuummi mittarfittaami nunatta iluani nunattalu avataanut/avataaniit angalasut ataatsimoorussamik utaqqisarfeqalernikuupput. Tamanna nioqqutissanik akileraarusigassanik unioqqutitsilluni eqqussuisoqarsinnaaneranik aarlerinartorsiortitsivoq, Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuuteqarnerminni tunngavilersuipput, siunnersuullu taanna tusarniutigineqarluni aallartinneqaqqammerpoq. Tamatuma saniatigut angalanermi aningaasat tigummiarineqarsinnaasut 50.000 koruuniniit 15.000 koruuninut appartinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.
Asseq toqqorsivimmit: Morten Okkels
Naalakkersuisut qulakkeerusuppaat nunami namminermi timmisartumut ilaallutik angalasartut akileraarutitaqanngitsunik nioqqutissanik pissarsisarnissaat pisisarnissaallu pinngitsoortinniarlugu nakkutilliinerup annerulersinneqarnissaa, nioqqutissat pineqartut taamaallaat nunanut allanut/allaniit angalanermut atatillugu ilaasunut neqeroorutaammata.
Nuummi mittarfittaami nunatta iluani nunattalu avataanut/avataaniit angalasut ataatsimoorussamik utaqqisarfeqalernikuupput.
Tamanna nioqqutissanik akileraarusigassanik unioqqutitsilluni eqqussuisoqarsinnaaneranik aarlerinartorsiortitsivoq, Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuuteqarnerminni tunngavilersuipput.
Nunanut allanut angalasartut akileraarutitaqanngitsunik nioqqutissanik nunami namminermi angalasartunut unioqqutitsillutik tunniussisinnaapput
Naalakkersuisut nalinginnaasumik nassuiaateqarnerminni oqaatigaat, nunanut allanut angalasartut nioqqutissanik akileraarutitaqanngitsunik nassataqarnersut misissuiffigineqartarnerat nalinginnaasumik aatsaat pisartoq, kuffertimik tigusereernerup kingorna akitsuuseriffik aqqutigigaangamikku imaluunniit tikiffissaminnut allamut illoqarfimmut mittarfimmit tikiffiusumit allamut apuukkaangamik.
Tassani isumaqarpoq nunanut allanut angalasartut akitsuuseriffik aqqutiginnginnerani, akileraarutitaqanngitsunik nioqqutissanik pisiamik ilaat imaluunniit tamaasa, nunami namminermi angalasunut tunniussinnaagaat, tamannalu inatsisissatut siunnersuummi unitsinniarneqassaaq.
Nunami namminermi angalasartut misissuiffigineqartalissapput
NIOQQUTISSANIK AKITSUUSIKKANIK NUUP MITTARFIANI NAMMINEQ PIUMASSUTSIMIK AKITSUUSIISITSISARNEQ PILLUGU NALUNAARUT NUTAAQ
Timmisartumik angalasut nunatsinnut tikinnerminni nammineq atugassatik akitsuuserneqarsinnaasut kajumissutsiminnik akileraarusersinnaavaat. (Inatsisartut inatsisaat nr. 64, 20. novembari 2023-meersoq, § 35 a)
Naalakkersuisut nalunaarummik nutaamik inatsisimut ilanngussassamik suliaqarput, tassanilu tupanik, imigassanik immiaaqqanillu Nuup mittarfiani nammineq kajumissutsimik akitsuusersuinissamut malittarisassat atuutsinneqalissapput.
Timmisartorlutik angalasut nunatsinnut tikikkaangamik, piumasaqaatit aalajangersimasut eqqortillugit, nioqqutissat akitsuuserneqarsimasut akileraarutinut nalunaarsorsinnaavaat.
Immiaaqqat, viinni imigassallu namminneq kajumissutsiminnik akileraarutitigut akileraarutitaqanngitsumik nassarneqarsinnaasut timmisartumik angalanermi akileraarutitaqanngitsumik nassarneqarsinnaasunit tallimariaammik amerlanerusinnaanngillat.
Najoqqutaq: Naalakkersuisut
Nalinginnaasumik akitsuutileriffiup nunami namminermi angalasartunik nassataannillu misissuineq ajorput. Akitsuuseriffiummi suliassat nunap killeqarfianut tunngasut suliarisarpai, kisianni nioqqutissat killeqarfimmik qaangiisimasut nakkutigineq ajorpai.
Pissutsit nutaat nunanut allanut angalasunut tunngatillugu, akitsuuteqanngitsunik nioqqutissanik nassarsinnaatitaasut imaluunniit pisisinnaatitaasut, nunami namminermi angalasunut pisiaminnik unioqqutitsillutik tunniussisinnaapput, tamannalu unammilligassaqarpoq, Naalakkersuisut oqaaseqaamminni nassuiaapput nangillutillu:
Inatsisit maleruagassallu atuuttut naammanngillat taamak iliornikkut nioqqutissanik tunniussinernik pitsaasumik nakkutilliinissamut, aammattaaq akitsuuteqanngitsunik nioqqutissanik eqqussuinerup annertusinerata nioqqutissanik akitsuusersukkanik nioqquteqarfinnut pisiniarfinni niuernerup annikillisinneqarnissaanik kinguneqarsinnaammat.
Taamaattumik inatsisissatut siunnersuut aqqutigalugu akileraartarnermut aqutsisoqarfiup akitsuusersuisut nakkutilliinissamut pisinnaatitaaffiisa annertusinerannik malitseqassaaq, nunami namminermi angalasunut atuuttussanngortitsilluni, mittarfinnut tikittunut imaluunniit aallartunut, nunanut allanut angalasunit nunami namminermi angalasunut tikittarfimmi aammalu aallariartortarfimmi ilaasut akuleriiffigisaanni.
Nunatsinni pisiniarfiit aammalu nunatta karsia illersorneqassapput
Naalakkersuisut nunami namminermi angalasunut, unioqqutitsilluni nioqqutissanik pissarsisimasoqarnerani aningaasaqarnikkut iluaqutissat assersuutigaat:
Københavnip Mittarfiani Prince Original 200-t 499 kr.-nik akeqarput (400-t 839 kr.-nik). Pisiffimmi nioqqutissat taakku 1.000 kr.-nik akeqarput (400-t 2.000 kr.-nik).
Nunani allani angalasunit akitsuuteqanngitsunik nioqqutissanik nunami namminermi angalasunut tunniussisoqartarneratigut, nunatsinni pisiniarfinni isertittakkat aammalu nunatta karsiata akitsuutitigut isertittakkat ikiliartuinnassapput.
Greenland Airports-ip naatsorsorsimavaa angalasut amerlassusaat Nuup mittarfianut
100.000-iussasut aamma Ilulissani mittarfimmut 50.000-iussasut. Amerlassutsit taakkua
nunatta iluani nunattalu avataani angalasunut tamanut atuupput.
Tamatuma saniatigut siunnersuutigineqarpoq aningaasanik tigummiaqarluni angalanermi killissarititaasup 50.000 koruuninit 15.000 koruuninut appartinneqarnera
nunanut allanut nassiussatut imaluunniit nunanut allanut nunallu iluani angalanermi atuutilertinneqassasoq..
