Atuakkiortup Lana Hansenip atuakkiani “Oila – Greenland Is
Not For Sale” saqqummersippaa. Soorlumi atuakkap taaguutaanit
ersersinneqartoq, atuakkami maannakkut politikikkut pisut -
naalagaaffissuit pissaanillit Kalaallit Nunaannut
soqutiginnileqqinnerisa kingunerisaannik pissutsinik sammisaqarpoq.
Atuagaq
Kalaallisut saqqummersinneqarpoq, Lana Hansenilli aamma
qallunaatuunngortinnissaa pilersaarutigaa, Qallunaat atuartartut
taamaalillutik piffissami nunap allap Kalaallit Nunaannik
tiguaaniarnerani, Kalaallit Nunaanni qanoq pisoqarneranik
ilisimasaqalersinnaaqqullugit.
Atuakkiortup Lana Hansenip atuakkiani “Oila – Greenland Is
Not For Sale” saqqummersippaa. Soorlumi atuakkap taaguutaanit
ersersinneqartoq, atuakkami maannakkut politikikkut pisut -
naalagaaffissuit pissaanillit Kalaallit Nunaannut
soqutiginnileqqinnerisa kingunerisaannik pissutsinik sammisaqarpoq.
Atuagaq
Kalaallisut saqqummersinneqarpoq, Lana Hansenilli aamma
qallunaatuunngortinnissaa pilersaarutigaa, Qallunaat atuartartut
taamaalillutik piffissami nunap allap Kalaallit Nunaannik
tiguaaniarnerani, Kalaallit Nunaanni qanoq pisoqarneranik
ilisimasaqalersinnaaqqullugit.
-
Nunatsinnit atuakkiortumit atuakkamik taama ittumik
saqqummiussisoqarnissaanik amigaateqartugut isumaqarama, atuagaq
saqqummersippara, Lana Hansen nassuiaavoq.
“Oila
– Greenland Is Not For Sale” nammineq oqaluttualiatut
taaneqarsinnaavoq, atuakkiortup piviusuusaartitanik aamma piviusumi
pisunik inunnillu piviusunik akulerussineratigut oqaluttualiaasoq.
Decembarip 22-anni 2024-mit 2025-mi marsip aqqarnannut pisut
atuakkami sammineqarput.
Nunami
pissutsit allanngortut
Amerikamiut
Kalaallit Nunaannik tiguaanerisa kingorna pisut, atuakkami
pisimasuutinneqartut, Lana Hansen oqaluttuarpoq. Tamatuma
kinguneranik nunami pissutsit allanngorluinnarput. Atuakkami
inuttaatinneqarluni Oila – Kalaaleq akutaq Norgemiunik siuaasalik.
-
Oila Nuummi Oil Casinomi siornatigut erinarsortartuusimavoq,
Kalaallit Nunaanni uuliamik nassaartoqareernerata kingorna – aamma
aatsitassat saffiugassallu inuiaqatigiinnik tamanik allannguiffianni.
Nuuk millioninik ataatsimik inoqarpoq, mingutsitsinerlu aamma
Kinamiut nunasisorpassuit akornanni ikiaroorniutinik
ajornartorsiuteqarnerat ajornartorsiuterujussuullutik, Lana Hansen
oqaluttuarpoq.
Qangali
allaqqaarneqarsimasoq
Pissutsit
maanna atuuttut taamaakkaluartut, allaqqaarnera ukiut 15-it matuma
siornatigut allanneqarsimavoq.
Atuagaq tusarnaagassiaq Ole Kristiansenimit atuffassissutigineqarpoq, tusarnaarneqarsinnaallunilu eReolimi (atuagaateqarfiit atuakkanik immiussanik katersugaataanni) kiisalu ukunani Podimo aamma iTunes.
- Trumpip 2024-mi præsidentinngornerata kingorna nunarsuarmi politikikkut pissutsit allanngormata allagatoqaq nassaaraara, taavalu inuit pisullu ullumikkut pisunut naleqqussarlugit.
-
Atuakkap allaqqaarnera 2014-imi allappara, taamani uranimik
piiaanissamut akuersaanngilluinnarneq atorunnaarsinneqarmat, London
Miningilu Nuup Kangerluani saviminissamik piiaanissaminut
akuerineqarmat.
Atuakkami
tamakkua inooqatigiinnermut aningaasarsiornikkullu kingunerisassai
sammivakka – minnerunngitsumillu aatsitassarsiornerup kinguneranik
pisuunerulernissamut namminiilivinnissamullu
aqqutissiuussisinnaanerat pillugu.
-
Ajoqutissartai tassaallutik, assersuutigalugu nunasisorpassuit,
mingutsitsineq aatsitassarsiortullu
nunasiaateqarnialeraluttuinnarnissaat — qularnanngitsumillu aamma
politikikkut peqquserlunnerit ilaquttanillu salliutitsisarnerit.
Atuagaq
Oila atuakkanik naqiterisarfik Imaateq publishing aqqutigalugu
qarasaasiakkut aamma nipitalerlugu saqqummersinneqarpoq. Nipitaanik
atuffassisuulluni Ole Kristiansen. Atuakkami saaffigineqartut
tassaallutik atuartussat 14-ileereersimasut.
