Nipituuliornissaq pisariaqarpoq

- Ajukkuttoqarpallaaqaaq, inuillu inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut amerlasuut inuit akornanni namminerlu inuttut atukkaminnik nipituuliuteqarnissartik sapertarpaat. Kinaassusertik annaavaat, inuiaqatigiinnut akuujunnaarsimapput attuumassuteqanngitsutut misigalutik. Tassa pisuut piitsullu akornanni nikingassuseq annertusiartuinnarnerani.

Gudmundur ”Gujo” Thorsteinsson oqarpoq. Taanna Nuummi Kofoeds Skolemi pisortaanikuuvoq, ukiunilu 50-ini oqallissaarisutut, isumaginninnikkut suliniuteqartartutut atornerluisutut inuunermilu ilungersunartunik nammineq misigisaqarnikuulluni.

Gujo nammineq nipangiinnarneq ajorpoq, nipituuliornissarmi pisariaqarmat, oqarpoq. Ukiorpassuarni isumaginninnikkut politikkimut tunngasunik oqallinnermi tusarsaasarpoq, inuunerminilu inuiaqatigiinni atugarliornerpaat atugarissaarnerulernissaat sulissutigisimavaa, nammineq kajumissutsiminit aamma suliffini aqqutigalugu.

- Innuttaasut taakkuupput kinaassusertik kulturertillu annaanikuugaat – sorlaat tukammik amuneqarnikut! Inuit taakkua ersarissumik ersersippaat inuiaqatigiit avissaarsimanerat, pisuut piitsullu akornanni naligiinnginneq, aamma suut tamarmik sukkasuumik ingerlanerat inuppassuit katataasimasut. Eqqaamajuk Kalaallit Nunaat inuiaqatigiiusoq inuusuttoq, inuiaqatigiinnilu nutaaliaasuni ilikkagassat ilikkaruminaassinnaammata. Inuit ilaat iluatsinngitsoortarnerannik immaqalu imigassamik ikiaroornartumilluunniit atornerluisunngortarnerannik kinguneqartoq, Gujo oqarpoq.

Imminut nakorsaasersorneq

Meeqqat amerlanerusut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimapput, tamannalu inuiaqatigiinni naligiinnginnermik oqimaaqatigiinngittoqarneranillu aamma ersiutaasoq Gujo isumaqarpoq.

- Innuttaasut sanngiinnerpaat politikkikkut pingaarnersiorneqanngillat. Sanngiitsut kingulliunneqarajupput, politikerit pingaarnerpaannik salliussinatik allanik suliaqarmata – inuiaqatigiinni naligiinnermik ataqatigiinnermillu qulakkeerinissamik.

- Ukiut ingerlaneranni nalunaarusiat, misissuinerillu isumassarsiallu pitsaasut amerlasuut takusimavakka. Oqaatsilli timitalerneqarnissaat amigaataavoq, Gujo oqarpoq.

- Paasineqartariaqarpoq inuit sanngiinnerpaat naligiinnginnermik piitsuunermillu eqqugaasut tassaasut inuit sanngiitsut, amerlanertigut misigissutsikkut anniaateqalersimasut atornerluisunngorsimasullu. Imminut nakorsaasersornertut, tassa anniaatinut annikillisitsiniarluni, taaneqarsinnaavoq.

Inuuniarnikkut ajornartorsiortut sinnerlugit oqaaseqartartoq

Naligiinnginneq kalaallinut inuiaqatigiinnut ilungersunartumik kinguneqarpoq. Naligiinnginneq annertusiartuinnarpat ataqatigiinnginneq annertusissaaq, innuttaasullu tallimaagaangata ataaseq piitsuulluni inuunissaa aarlerinartorsiortarpoq. Taama ingerlasoqarnera unittariaqarpoq, Gujo oqarpoq.

- Inuiaqatigiinni naligiinnginneq pissutigalugu sanngiitsut eqqorneqarnerpaasullu nipituuliornissamut nukissaqanngillat. Amerlanertigut oqartussaasunut tatiginnipput, tunuarsimaartarput akerliunissamullu tunuarsimaartarlutik; sinnerlugit oqaaseqartartoqarnissartik pisariaqartippaat. Siornatigut siunnersuutigereernikuuara maannalu kaammattuutigeqqillugu – sanngiitsut siunnersuisooqatigiivinik pilersitsisoqartariaqarpoq, taakku sanngiitsut sinnerlugit oqariartuuteqartarsinnaapput politikerillu nipituuliorfigisinnaallugit.

Sulisartut kattuffiat ikioqqullutik suaartartut

Kattuffiup siulittaasuata, Jess G. Berthelsenip, SIK-mi siulittaasup, Gujop naligiinnginneq pillugu oqaasii isumaqatigai. Sulisitsisut siulittaasuattut akissarsiakitsut inuuniarnerminni ataqatigiisitsiniapiloortarnerat ullut tamaasa takusarpai.

- Naligiinnginneq annertusiartortoq uppernarsaatissarpassuaqarpoq. Inuit amerliartuinnartut inuussutissaqarniarnerminnik ajornartorsiuteqarput. Inuit amerliartuinnartut piitsuunerulerput, allalli pisuunngoriartuinnarlutik. Ineriartorneq taanna ajorpoq, Jess G. Berthelsen oqarpoq.

SIK-mi ilaasortat akissarsiaat, inuussutissat ineqarnermullu akit imminnut ataqatigiinngitsut ajornartorsiutinik annertuunik nassataqartut taassuma tikkuarpaa.

- Naligiinnginneq annertuvoq. Piffissami suliffissaqarluartuminngaanniit, pingaartumik illoqarfinni, sanaartornerujussuit atuarfiliornerit, mittarfiliornerit inissialiornerillu naammassikaanerannit unittooriartornissaq aarleqqutigaarput. Tamanna inuppassuit aningaasaqarnerannut eqquissaaq, taamatullu aamma akit qaffakkiartuinnarnissaat ilimanaateqarluni, Jess G. Berthelsen oqarpoq.

SIK-p siulittaasuata Gujo assigalugu pissutsinik tikkuaavoq. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq pillugu politikki allanngortinneqartariaqartoq, taamaanngippat aningaasaqarneq unittuussaaq, suliffissaaleqinermik kinguneqarluni naligiinnginneq piitsuunerlu annertusiartorlutik.

- Narsami Kuannersuarni aatsitassarsiorfimmit iluanaarutissaarulluta, tassa inuiaqatigiit, Inatsisartut paasiuminaatsumik aalajangerput. Tassani aatsitassat qaqutigoortut nunarsuarmi annertunerpaat ilaat, mingutsitsinngitsumik ingerlatsinermut atatillugu nunarsuarmi tamarmi ujartorneqartut, nassaassaapput. Piiaaffiulli uraneqarnera pissutigalugu politikkikkut amerlanerussuteqartut imminnut aanniarlutik aalajangerput, Kuannersuarnilu aatsitassarsiorneq inerteqqutigilerlugu.

- Norgemi aatsitassanik qaqutigoortunik annertuumik peqartoqarneranik paasisaqartoqarnera Norgemiut nuannaarutigaat. Iluanaaruteqarfigilluarnissaa naatsorsuutigaat, soorlu Kalaallit Nunaat aamma taamaaliorsimasinnaagaluartoq isumatusaartoqarsimasuuppat, Jess G. Berthelsen oqarpoq.

Naalakkersuisut Inatsisartuillu piitsuussuseq naligiinngissutsillu politikkikkut pingaarnerpaatinneqaqqullugit kajumissaarpai.