Nord Stream-imi saassussinermut atatillugu ukrainerinik tigusarinnittoqarsimanera pillugu Mette F. oqaaseqarumanngilaq
Ministeriuneq oqaaseqaateqarusunngilaq, ukrainerit Nord Stream-ip qaartitsineranut tigusarineqarsimanerannut atatillugu.
Mette Frederiksen innersuussivoq Nord Stream pillugu misissuineq suli ingerlanneqartoq. (Asseq toqqorsivimmit).
Assiliisoq: Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix
Danmarkimi ministeriuneq Mette Frederiksen oqaaseqartinniarneqarnerminut itigartitsivoq, Nord Stream-gassit aqqutaat pillugu saassussinermut atatillugu ukrainerinik marlunnik tigusarinnittoqarsimanera pillugu.
- Suli misissuineq ingerlanneqarpoq, taamaattumik oqaaseqarsinnaanngilanga.
Oqariartuut tamanna Mette Frederiksenimut Folketingip ammaanersiornerani Ritzau-p apeqqutaanut akissutaavoq.
2022-mi Ledningi gassimut aqqutaasoq Nord Stream, Ruslandimiit immap naqqatigut Østersøen aqqutigalugu Bornholmip eqqaatigut Tysklandimut ingerlasoq, qaartinneqarpoq.
Pisoq pimmat Danmarkimi oqartussat qaffasissumik sillimanialerput, ullualunnguillu qaangiummata Mette Frederiksen inerniliivoq, pisimasoq tassaasoq piaaraluni iliuuserisaq, tassa piffissap sivikitsup ingerlanerani immap naqqani qaartitsinerit arlallit pinerat piaaraluneernerusimasoq.
Danmarkimi qaartitsinerit pillugit misissuineq matuneqarpoq 2024-mi.
Taama pisoqarpoq, Københavnip Politiivisa Politiets Efterretningstjenestellu nalileramikku, pinerluttulerinermut suliaq ingerlateqqinneqarsinnaanngitsoq, oqartussat oqaatigigaluaraat piaaraluneertoqarsimasoq.
Nunat allat, soorlu Tyskland suli misissuipput, aggustimilu italiamiut politiivisa ukrainerimik angummik suliamut atatillugu tigusarinnipput.
Qaammat ataaseq qaangiummat angut ukrainamioq alla polenimiut politiivinit tigusarineqarpoq pasineqarluni Nord Stream-imi qaartitsinernut peqataasimasutut.
Tamanna Mette Frederiksenip oqaaseqarfiginissaa kissaatiginngilaa.
Apeqqut: Danmarkip misissuinerata unitsinneqarnera ajuusaarnartuunngila?
- Naalagaaffiup oqartussaasui tassaapput, misissuilluni sulianik qaqugukkut ammaassisoqassanersoq matusisoqassanersorlu aalajangiisartut, taanna akivoq.
Apeqqut: Paasisinnaaviuk, innuttaasunut paasiuminaassinnaasumik inissisimatitsilersoq, qaartitsinernut tunngatillugu ukrainamiut tigusarineqarmata?
- Misissuinermut tunngasumik oqaaseqarsinnaanngilanga.
Danmark sapaatip akunnerani kingullermi europamiut ataatsimeersuarneranni najuuppoq. Tassani aamma EU-p siulittaasua Ursula von der Leyen Ritzau apeqquteqarpoq, Europap Ukrainemut tapersersuinera sunnerneqassanersoq, nunap qaartitsinermut peqataanera paasineqarpat.
EU-p siulittaasuata akivaa naalisarlugu:
- Ukrainemut tapersersuinerput qajannaappoq (ironclad, aaq.).
/ritzau/
