Nuannataarnerup ajortortaa

Imigassaq aalakoornartulik ataatsimoornermi, nuannisarnermi unnuamilu nuannataarnermi qitiusarpoq. Nuannataarnerli ajortortaqarsinnaavoq. Imigassaq aalakoornartulik annertooq imerneqaraangat silaaruttoqartarpoq, tamannalu ilaannikkut nakuusernermik, pinngitsaaliilluni atoqateqarnermik ajorluinnartillugulu inuunermik ulorianartorsiortitsinermik kinguneqarsinnaasarpoq.

Tamannalu imigassap aalakoornartullip pinerlunnerillu imminnut atassuteqarnerat pillugu misissuineq naatsoq paasissutissiisorli Kalaallit Nunaanni Politiit Folketingimut tunniussaat atuaraanni puigorneqassanngilaq.

Tassani coronap tuniluunnera pissutigalugu matusinerup kingunerisaanik sakkortuumik pinerluttoqartarunnaarsimasoq Kalaallit Nunaanni Politiit ilaatigut nassuiaapput.

- Covidip nalaani, Kalaallit Nunaata ilaani pisiniarfinni imigassamik tuniniaanerup matuneqarnerata nalaani neriniartarfinnilu assigisaanilluunniit imigassamik sassaallernerup matuneqarnerata nalaani, inunnut navianaataasunik pinerlunnerit malunnaatilimmik ikileriarsimapput, politiit allapput.

Nunani allani aamma taamaappoq. Danmarkimi nakuusernerit appariangaatsiarput. Danmarkimi nakuusernerit affaat sinnerlugit tallimanngornerni arfininngornernilu pisarput.

Aningaasarsinerit

Imigassamik aalakoornartulimmik inerteqquteqarnerup allaanerusumik paasiuminarnerulersinnissaa, tassa Tasiilami 2021-mi septembarimi sapaatip-akunnerini marlussunni imigassamik aalakoornartulimmik tuniniaanermut killilersuutit atuutsinneqallatsiarneranni misilittakkat Kalaallit Nunaanni Politiit aamma innersuussutigaat.

Aningaasarsisoqartillugu akileraarutiniillu utertoortoqartillugu „inunnut ulorianartunik pinerluuteqartartut amerlavallaarnerat“ imigassamik aalakoornartulimmik tuniniaanerup inerteqqutaalerneranut pissutaavoq. Taamaammat peqqinnissaqarfiup kommunalbestyrelsi borgmesterilu imigassamik tuniniaanerup matuneqarnissaa qinnutiginiarlugu attaveqarfigai. Matusinermi ajortuliornernerit appariangaatsiarput:

- Piffissami matumani nalinginnaasumik sulinerup saniatigut politiinut sianernerit nalunaarsorneqarsimasut misissorneranni, Kalaallit Nunaanni Politiit katillugit qulit sianersimasut nalunaarsorsimavaat. Kisitsisit taakku piffissap tamatuma sapaatip-akunnerini marlunni sioqqullugu – kingornalu – sapaatip-akunnerini marlunni – 51-eriarlutik 41-riarlutillu sianersimapput, Kalaallit Nunaanni Politiit Folketingimut allakkaminni ilisimatitsipput, taakkulu Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) §-20 naapertorlugu apeqqutaanut tunngassuteqarput.

Aaja Chemnitzip Danmarkimi inatsisinik atortitsinermut ministerimut apeqquteqarnerminut allakkamini Kalaallit Nunaanni pinerluttuliornerit tamarmiusut affaat inunnut navianaateqarnerat tunngavilersuutigivaa.

Misissugassatut tigusat

Inatsisinik atortitsinermut ministerip Chemnitzimit apeqqutigineqartut akissutissarsinissaannut politiit ikiortiserisimavai, Kalaallit Nunaannilu Politiit suliassaq naammassiniarlugu ilungersorsimallutik akissutertik ima eqikkarpaat:

- Pinerlunnerit inunnut navianartorsiortitsisut amerlanersaat pinerluuteqarsimasut minnerpaamik aappaata – amerlanertigut pinerluuteqartup imaluunniit pinerluuteqartup pinerlineqartulluunniit - imigassartorsimanerani pisimasut politiit naliliipput.

Politiit misilittagaat naapertorlugit 2023-mi nakuusernerit 1245-t nalunaarutigineqarput.

- Pinerlunnerit 20-t, pinerluuteqarsimasut tamarmik 15-ileereersimasut, misissorneqarneranni pinerluuteqarsimasunit 20-nit aqqanillit ikinnerpaamik aappaa imigassartorsimallutik pinerluuteqarsimasut paasinarsivoq, politiit ilisimatitsipput, nangippullu:

- 2023-mi inersimasut akornanni pinngitsaaliilluni atoqateqarnerit 247-t nalunaarutigineqarput. Taakkunannga 11-ni minnerpaamik ataaseq imigassartorsimasoq suliat misissugassatut tigusat 16-it misissorneqarneranni paasinarsivoq.

Tamatuma saniatigut politiit Tasiilami kinguaassiuutitigut pinerlunnerit pillugit nalunaarusiaq innersuussutigaat, tassanilu minnerpaamik meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiuutitigut pinerlunnerit nalunaarutigineqartut sisamararterutaanni imigassaq aalakoornartulik toqqaannartumik akuusoq nalilerneqarpoq.

Danmarkimi Pinerluttuliornermik pinaveersaartitsinermut siunnersuisoqatigiit kisitsisit tamakku pillugit aalajangersimasumik nutarterikulasarput. 2022-mi pinerluttuliorfigineqarsimasut 31 procentiisa pinerluuteqartoq imigassartorsimasorisimavaat. Taakkunannga 15 procentit pinerluuteqartoq imigassartorsimaqisoq nalunaarutigaat.

Angutit pingasuugaangata ataaseq imigassamik atornerluinermik katsorsartittoq maanna inooqatiminut siornatigulluunniit inooqatigisimasaminut nakuusersimalluni ilisimatitsisimasoq Danmarkimi kisitsisit aamma takutippaat.