Sapaatit akunnerani qaangiuttumi »Forskerfesten« ingerlanneqarmat Københavnimi Landbohøjskolenip inersuaani kusanartumi isiginnaariat nuannapput. Takutitsineq KNR-ip aallakaatitassiaata »Paasisavut« assigaa.
AG saqqummiinermi peqataavoq, ilisimatuut tallimat ilaat saqqummersitsinermi anngunniuttut ilaattut toqqarneqarsimasoq tassaalluni kalaaleq Parnuna Egede Dahl.
Sapaatit akunnerani qaangiuttumi »Forskerfesten« ingerlanneqarmat Københavnimi Landbohøjskolenip inersuaani kusanartumi isiginnaariat nuannapput. Takutitsineq KNR-ip aallakaatitassiaata »Paasisavut« assigaa.
AG saqqummiinermi peqataavoq, ilisimatuut tallimat ilaat saqqummersitsinermi anngunniuttut ilaattut toqqarneqarsimasoq tassaalluni kalaaleq Parnuna Egede Dahl.
- Pikkunarpoq nuannerluni annilaanganarlunilu, takutitsinerup immiunneqarnerata kingornagut Parnuna oqaluttuarpoq.
- Ilassilluarneqarpugut, susoqarnissaanillu nassuiaanneqaqqissaarluta. Uanga nammineq pissanganerujartorpunga. Ualikkummi marluk qeqqaniilli sivisuumik piareersarneqarpugut, sungiusarluta, isikkorissarneqarluta, taninneqarluta, nipi misilerarneqarluni naggataamillu misiliilluta. Pissangangaarama paatsiveeruppunga, susinnaajunnaarlunga, Parnuna oqarpoq.
Parnuna Egede Dahlip ilisimatusaataa
Parnunap ilisimatusarnermini misissorpaa nunaqavissut aalisarnerup, piniarnerup uumasullu ingerlaartarnerat pillugit ilisimasaat misilittagaallu atorlugit qanoq siulittuisoqarsinnaanersoq aatsitassarsiornikkut suliniut pinngortitarsuarmut avatangiisinullu qanoq kinguneqarsinnaanersoq. Isumaqarpoq tusarniaanerni immikkut ilisimasallit ilinniarsimasullu tusaaniarneqartut nunaqavissut ilisimasaat suusupagineqartartut. Taamaattumik nunaqavissut akuutinniarneranni periarfissat pitsaanerusut siunnersuutigai, soorlu innuttaasunik ataatsimiisitsinerit angisuut inuit ikittuinnaat oqaaseqarfigisartagaat taarserlugit inuit eqimattani mikisuni oqaloqatigineqarsinnaasut inuttaat tikillugit. Taamaaliornikkut innuttaasut ilisimasaat nikissatut atorluarneqarnerusinnaapput, taamaalilluni avatangiisit, inuiaqatigiit aningaasaqarnerlu mianerineqarlutik.
Naggataamik misiliinermi Parnuna ilitsersorneqarpoq. Maanna susinnaajunnaarneq misilippaa, paasillugulu naviananngitsoq.
- Qanoq iliorsinnaaninnut siunnersorneqarpunga, takutitsinermilu eqqissisimanerullunga. Takutitsinermi pangallangajaqqippunga, periarfissinneqarpungali kinaassutsinni nutamik takusaqarnissannut qanorlu anigorsinnaanerlugu sakkussaqalerlunga, taamaalillunga takutitsinermi nuannisarlunga, Parnuna oqaluttuarpoq, taamaattoq kingornagut oqiliallassimaqisoq takutitsinerullu naggataani nuannisarluni.
Ilisimatusarneq pingaartoq
Danmarkimi ilisimatusarnerup avammut nittarsaannissaa, nunami ilisimatusarfinni ph.d.-nngorniartut pitsaanerpaamik ingerlateqqinneqarnerat sammillugu.
Unammisitsineq 2013-imiilli ukiumut ataasiarluni ingerlanneqartarpoq aviisip Informationip, DR-p Lundbeckfondenillu suleqatigiinnerisigut.
Parnuna Danmarkimi ilisimatuut allat 36 peqatigalugit ukioq manna unammilluni saqqummiinermi ajugaaniutivinnermi peqataanissaminut qinnuteqarsimavoq. Kingorna ajugaaniutivittussat qulit ilaattut toqqarneqarpoq, ilisimatuullu ilaat Anja C. Andersen naliliisussat pingasut ilagaat. Naliliisussat allat marluk tassaapput ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu ministeri Christina Egelund kiisalu Danmarkimi avataarsualiartartoq Andreas Mogensen, avataarsualiarnermi ph.d.-usoq.
Naliliisussat pingasut tamarmik Parnunap saqqummiinera iluaraat, ingammilli Anja C. Andersenip Parnunap ilisimatusaataata Kalaallit Nunaata avataani periarfissaqarnera takusinnaavaa:
- Ilisimatusaatit allani aamma atorneqarsinnaavoq, Danmarkimimi aamma inuppassuaqarpoq tusarniaanerni taamaattuni tusaaneqarneq ajortunik. Kalaallit Nunaannut aammali nunarsuarmi allami pingaaruteqarpoq, oqarpoq.
Tallimanngornermi ilisimatuut nuannanneranni Parnuna ajugaanngilaq. Ajugaasuuvoq Nanna Møller Jensen, saqqummiussaminut ilisimatusaamminut »nappaammi Parkinsonimi proteinimerngit ersinngitsut tassaapput ’ajortut’ nutaat«.
- Ajugaanissara naatsorsuutiginngilara. Ilakka saqqummiilluarput, ingammik Nanna (Møller Jensen, aaqq.) kiisalu Christina (Baun, aaqq.). Christina ilimagineruara, Nannali ajugaavoq. Naliliisunit quiasaarsinnaaneq taaneqarpoq, taamaalilluni saqqummiinermi videoliatsinni takuneqarsinnaassalluni kinaanersugut toqaaniarnermilu qanoq iliorsinnaanersugut, Parnuna oqarpoq.
Skærmit kiassaatitut ittut
Parnunap uini, ilaquttani, ikinngutini pingaarnertullu ilitsersuisuni Anne Merrild Hansen isiginnaartuni tapersersortigai.
- Tusarnaartut nuannisavissorput. Isiginnaartut toqqissinarput piffissaatigut ersaattaallutillu illartaramik. Akeraanatik ikinngutaapput – nuannivippoq. Misigisaq puigunnaatsunngortippaat.
- Ilaquttakka, ikinngutikka ilitsersuisoralu tapersersortigilluarpakka, eqqissisipaanngalu. Tunngavigaakka kiinaallutik uannnik illersuisut. Pikkunarpoq.
Inersuaq atorneqartoq angivallaanngilaq, taamaattumik toqqissisimannarluni.
- Naak qulliit pujorlu peqqutigalugit kiinat tamaasa takusinnaanngikkaluarlugit, inersuaaqqap ammalortup qilaamullu portusuup nipi arlaatigut iluaquserpaa. Ersaattaannerit qoqianngunarput. Ersaattaattoqaraangat nivingajattarpunga. Skærmillu kiassaatitut ipput, Parnuna illarluni oqarpoq.
