Nukissiorfiit suli siulersuisulerneqanngilaq

Inatsisartut 2022-mi ukiakkut ataatsimiinneranni partiit isumaqatigiipput Nukissiorfinnut siulersuisoqalissasoq. Kisianni suli taanna pilersinneqanngilaq. - Tamanna pissuteqarpoq Naalakkersuisut NunaGreenimik annertuumik imermik nukissiuuteqarnermut suliniutinik isumaginnittussanngortitsinerat Nukissiorfiillu 2 milliardit koruuninik amerlassusilinnik aningaasaleeqqinnissamut pisariaqartitsinermik annikillisarniarneranik suliaqarnissaannik, Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Kalistat Lund (IA) nassuiaavoq.

Nukissiorfiit pisariaqartitaat suugaluarpataluunniit, nunatsinni inoqutigiit 22.000-it sinnerlugit kiisalu inuussutissarsiortut innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuinerup isumannaatsuunissaa qulakkeerniarlugu, suliffeqarfik namminersortuutitatut aqunneqartoq killeqartumik aalajangiisinnaassuseqarpoq, tassami politikerit aalajangiisarput nunap nukissiuutitigut pilersorneqarnerani sinaakkutissat suunersut. Naalakkersuisut 2022-imi Nukissiorfiit siulersuisoqalernissaa siunnersuutigaat Inatsisartullu akuersillutik, tamannali pillugu suli aalajangiisuunngitsumik alloriartoqanngilaq.
Saqqummersinneqarpoq

Kalaallit Nunaat qajannarluinnartumik inissisimavoq atortulersuutit pinngitsoorneqarsinnaanngitsut eqqarsaatigalugit, pingaartumik innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuineq eqqarsaatigalugu.

Tamatumunnga uppernarsaatit arlallit immini takutitsisarput, tassunga ilanngullugu decembarip 28-iani qamittoorneq kingulleq Nuummi pisoq.

Nukissiorfiit Sermitsiamut nassuiaateqarput Nukissiorfiit sapinngisartik tamaat innaallagissap qamittoornissaa pinngitsoorniarlugu iliuuseqartut, kisiannili qamittoortoqartarnerata pinngitsoortinneqarsinnaanissaa neriorsuutigissallugu ajornakusoortoq.

- Innaallagissap aqqutaani ajoqusertoqarnera pivoq, massa innaallagissap aqqutaata ataavartumik misissorneqartarlunilu nakkutigineqarnera aalaakkaasumik ingerlanneqartaraluartoq, pisorlu matumani siusinnerusukkut misigisimanngilarput, siumoortumillu naatsorsuutigisimasinnaanatigu.

- Siunnerfigeqqissaarlugu suliaqarpugut anguniarlugu innaallagissap qamittoornissaa pinngitsoorniarlugu atortutigut aningaasaliinikkut, systemitsinnik pitsaanerulersitsinikkut nakkutiginninnerullu nukittorsarnissaannik, taama oqarpoq Nukissiorfiit nukissiuuteqarnermut pisortaat, Johan Danielsen.

Nukissiorfiit ilaannakortumik aalajangiisinnaassuseqartussanik siulersuisulerneqarnissaannik pillugit Nukissiorfiit oqarpoq:

- Pissutsit atuuttut iluanni unammilligassat takkuttut suliarisarpavut, aammalu sapinngisarput tamaat atorlugu innuttaasut pisariaqartitaannut naapertuuttumik ingerlatsinermik qulakkeerinninnissamik iliuuseqartarluta. Siulersuisuliilluni aaqqissuussinissamik periarfissaq pillugu ineriartortitsisoqassappat, oqaloqatigiinnissamut soorunami peqataassaagut, aammalu aalajangiunneqartut malillugit naleqqussassaagut.

Aningaasaliinerit, pitsanngorsaanerit nukittorsaanerillu politikkikkut akuersissutigineqassapput

Taamaattorli tassa aningaasaliinerit aammalu inuiaqatigiinni pingaarutilimmik inerisaanermut pitsanngorsaanerit Nukissiorfiit namminneerlutik aalajangiisinnaanermik piginnaasaqarfiginngilaat, politikkikkulli aalajangiisunit aqunneqarlutik.

Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Kalistat Lund (IA), Nukissiorfiit siunissami qanoq aqunneqarnissaat pillugu alloriartitsivoq, Inatsisartut ilaligaannik siulersuisulerlugu aammalu suliaminnik ilisimasalinnit aqunneqarsinnaanera aqqutissiuukkamiuk. Tassungali aamma ilanngullugu Naalakkersuisut toqqarpaat Nukissiorfiit ilaannakortumik namminersortuutitatut ingerlanneqarnera ingerlaannassasoq.

Kalistat Lund nassuiaavoq pingaaruteqartoq Nukissiorfiit suli ilaannakortumik namminersortuutitatut suliffeqarfittut ingerlanneqaannarnissaa, tassami nukissiuuteqarnikkut pilersuineq inuiaqatigiinnut pingaaruteqarluinnartuummat:

- Ilumoorpoq Nukissiorfiit siulersuisoqalernissaat anguniarlugu sulissuteqarnikuugatta, tassunga atatillugu siunertaanikuummat erngup nukinga atorlugu nukissiorfissanut suliniutit angisoorsuit tassannga aqunneqarumaartut. Kisianni toqqarparput Nukissiorfiit pisariaqartumik piffissamik tunissallugit, taamaalilluta 2 milliardit koruuninik aningaasaliissuteqarnissamut pisariaqartitsinerup annikillisarneqarnissaa sulissutigineqarluarsinnaaqqullugu.

Qanoq qulakkeerneqarsinnaava Nukissiorfiit periarfissaqartinneqarnissaat nukissiuuteqarnermut pilersuineq pitsanngorsarlugu nukittorsarneqarnissaat, politikerit ukiut sisamakkaarlugit taarseraattarnerat eqqarsaatigalugu, aammalu politikerit pissaanermik atuinissaminnut tunuarsimaartannginnerat takusareerlutigu, assersuutigalugu assigiimmik akeqartussaatitsinermik atuutsitsileriarluni atorunnaarsitseqqittoqarsimasoq kingusinnerusukkullu  atuutsitseqqilerluni, aammalu Nukissiorfiit ilumut periarfissaqartinneqarnissaat qulakkeersinnaaviuk?

- Tatiginninneq tatigeqatigiinnerlu tassani aalajangiisuupput, tassami inuiaqatigiittut naalakkersuinikkut demokratii tunngavigalugu ingerlavugut, kisianni Naalakkersuisut qaqugukkulluunniit atuuttut akisussaaffimminnik ilisimaarinnittuussasut naatsorsuutigaara, Nukissiorfiit Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut qanoq pingaaruteqartiginerat ilisimaneqarluassasoq naatsorsuutigaara, aamma pingaaruteqarluinnartutut isigaara nunatta nukissiuutinik pilersorneqarnera pillugu akisussaaffik naggataatigut Naalakkersuisut tigummissagaat.

Kalistat Lundip Nukissiorfiit assigalugit uppernarsarpaa, Nukissiorfiit aammalu akisussaasuulluni naalakkersuisoqarfiup akornanni suleqatigiinneq pitsaasuusoq pitsaasumillu ineriartortoqartoq.

Powered by Labrador CMS