Nuna aningaasaliiffigiuminaatsoq
Kuannersuit pillugit inatsisitigut aaqqiagiinnginneq aningaasaliisartunik tunuartitsivoq, pisummi Kalaallit Nunaanni inatsisitigut politikkikkullu unammilligassat ersersippai. Danmarkimi nunanut allanut tunngasunut misissuisoqarfimmi (DIIS) ilisimatusartut Naalakkersuisut inatsisitigut aaqqissuussaanermik misissuiqqullugit kajumissaarpaat.
Naalakkersuisut Inatsisartullu namminneq nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissitsiniartarfeqalernissamik periarfissaq misissussagaat Danmarkimi nunanut allanut tunngasunut misissuisoqarfimmi (DIIS) ilisimatusartut politikkikkut isummersuummi saqqummeqqammertumi allapput. Kuannersuarmut tunngatillugu suliaq tunngavigineqarpoq, taannami pissutaalluni nunanit tamalaanit aningaasaliisartut tunuarterput.
Trine Juncher Jørgensen
Nunarpassuarni
pinngortitap pisuussutai atorlugit aningaasaqarnikkut ineriartortitserusuttuni
nukissiornermut aatsitassanillu suliniutinut nunanit allanit
aningaasaliisoqartarnera apeqqutaasarpoq. Erngup nukiganik
nukissiorfiliornermut imaluunniit atortorissaarutinut allanut sanaartornermut
aningaasarparujussuit pisariaqartinneqartarmata.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat
atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna.
Aningaasaliisartulli
isaannit suliniutit annertuut naalagaaffiup akuliunnissaanut
sunnerneqarsinnaasut qularnarput, taamaattumillu nunat ilarpassuini nunanit
allaneersut aningaasaliisartut saqitsaattoqartillugu naapertuilluartumik
eqqartuussiffigineqarnissaat qulakkeerniarlugu iliuuseqartoqangaatsiartarpoq.
Kuannersuit
pillugit isumaqatigiissitsiniarnermi suliaq maannakkut ingerlanneqartoq
Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut tunngaviusumillu inatsisitigut
namminiilivinnissamut aqqummi inatsisitigut politikkikkullu unammilligassanik
ersersitsivoq. Danmarkimi
nunanut allanut tunngasunut misissuisoqarfik (DIIS) politikkikkut allakkiamini nutaami taama
allappoq. Tassanilu aamma Inatsisartunut Naalakkersuisunullu arlalinnik
kaammattuuteqarlutik.
Inatsit aaqqiagiinngissutaasoq
INATSISARTUNUT NAALAKKERSUISUNULLU INNERSUUSSUTIT
-
Kalaallit Nunaata eqqartuussiveqarneranik nalimmassaanissaq tamaani
eqqartuussisut nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissitsiniartarnissamut
piareersarlugit, siunissami nunat allat toqqaannartumik
aningaasaliisarnissaannut (FDI) piareersaatitut
-
Danskit isumaqatigiissitsiniarnermik inatsisaannik 2005-imeersumik
atuutilersitsinissaq imaluunniit Kalaallit Nunaanni
isumaqatigiissitsiniarnermik – immaqa aningaasaliinissamik illugiissumik
isumaqatigiissusiornertalimmik – immikkut inatsisiliornissaq arlaat
kissaatiginarnersoq naliliivigalugu.
-
Kalaallit Nunaata siunissami namminiilivinnissaanut inatsimmut
tunngaviusussamut siunnersuutip misissoqqinnerani isumaliutigineqartariaqarpoq
Kalaallit Nunaata avataani inaarutaasumik ingerlatitseqqiiviusumik
eqqartuussiveqarnissaata pitsaaqutai (aningaasaliisut tatiginninnerat, nammineq
ingerlatsineq pissamaatillu) Nuummi nammineq naggataatigut
eqqartuussiveqalernissap akornutissartaanik matussusiinersut.
Paasisat:
DIIS.dk
Kuannersuit
pillugit aaqqiagiinngissuteqarnermi Australiamiut ingerlatseqatigiiffiat Energy
Transition Minerals (siornatigut Greenland Minerals) 2007-imi misissuinissamut
akuersissummik tunngaveqartumik piiaanissamut akuersissummik
pissarsisinnaatitaallutik isumaqarpoq. Suliniutaat piumasaqaatinik tamanik
naammassinnissappat. Taamaattumik Danmarki Kalaallit Nunaallu eqqartuussivimmut
suliassanngortippaat, innersuussutigalugu aatsitassaqarnermut susassaqarfik
2007-mi ataatsimoorluni susassaqaqatigiiffiunera taavalu
aatsitassarsiornissamut akuersissutinut piumasaqaatit nalinginnaasut nunat
tamalaat akornanni isumaqatigiissitsiniarnissamut periarfissiimmata.
Naalakkersuisut
oqartussallu illuatungaani inatsit nutaaq 2021-meersoq tunngavigalugu suliniut
itigartitsissutigaat. Tassa uranimik piiaasinnaanermik killigititaq
sipporneqarmat. Naalagaaffiup eqqartuussissuserisuata, Danmarkimut Kalaallit
Nunaannullu sinniisuusup, isumaqatigiissitsiniarnermik suliaq Danmarkimi
Kalaallit Nunaannilu eqqartuussiveqarnermut inatsisinut aammattaaq
aaqqiagiinngissutit aaqqiissutissaannut misissuinissamut akuersissummik
ingerlatseqatigiiffimmut tunniunneqartumiittumi naapertuutinngitsoq
tunngavilersuutigaa.
Kalaallit
Nunaanni isumaqatigiissitsiniartarfeqalersoq
DIIS
naapertorlugu nunanit allanit aningaasaliisunut inatsisitigut pissutsit ajornakusoorluinnarput.
Kalaallit Nunaat annertuumik namminersorluni oqartussaaffeqarpoq, kisianni
susassaqarfiit ilaanni danskit inatsisaat suli atuupput. Tamanna
nalorninartorsiortitsivoq, taamaattumillu DIIS-ip innersuussutigaa
Naalakkersuisut Inatsisartullu namminneq nunat tamalaat akornanni
isumaqatigiissitsiniartarfeqarlernissamik periarfissaq misissussagaat.
Tamatumalu saniatigut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu - siunissami
namminiilivinnissamut atatillugu inatsit tunngaviusussamut missingiut
misissorneqarneranut atatillugu - Kalaallit Nunaata avataani inaarutaasumik
ingerlatitseqqiiviusumik eqqartuussiveqarnissaata pitsaaqutai Nuummi nammineq
naggataatigut eqqartuussiveqalernissap akornutissartaanik matussusiinersut.
DIIS-imi ilisimatusartut naapertorlugit Kalaallit Nunaat kisimi inatsisitigut
aaqqissuussaqarpat aningaasaliisartut nalornilersinnaapput, taamaattumillu
inassutigineqarpoq eqqartuussiviit qullersaqarfiat Danmarkimiiginnaqqullugu.
Soorluttaaq Caribiami naalagaaffinni arlalinni taamaattoqartoq, tassa
namminiilivittunngoreeraluarlutik tuluit eqqartuussiviini qullersaqarfik Privy
Council Londonimiittoq eqqartuussiviit suliareqqitassanngortitsiffigisarlugu.
