KL

DK

Nunarsuaq tamakkerlugu inuit innarluutillit ulloqartinneqarmata nunatsinni nipaannersuaqarpoq

Paarlattuanilli Naalagaaffiit Peqatigiit innarluutillit salliutillugit ullorsiornersuaqarpoq, nunarsuarmi naalagaaffippassuarni inuit innarluutillit ulluat malunnartinneqarmat. Naalagaaffiit Peqatigiit naapertorlugu, siunertarineqartoq pingaarneq tassaavoq innarluutillit namminneq periarfissaqarnissaat inuunerminni atugassarititaasut ilusilersornissaannut.

Jensine Berthelsen
JOURNALISTI
Saqqummersinneqarpoq

Ippassaq decembarip 3-ani nunarsuaq tamakkerlugu FN-ip inuit innarluutillit pillugit ullua nunarsuarmi tamarmi malunnartinneqarpoq.

Malunnartitsineq nunarsuarmi nunarpassuarnit ingerlanneqarpoq, pingaartumillu Naalagaaffiit Peqatigiiffiannit annertuumik malunnartitsisoqarpoq, tassanilu aamma nunat ataasiakkaat inunnik innarluutilittaminnik sullissinerat suleqateqarnerallu killiffissiorneqarpoq. 

Maanili nunatsinni oqartussaasut tungaannit ulloq qanoq malunnartinneqarnersoq pillugu nipaannersuaqarpoq.

Nunatsinni nipaannersuaqarpoq

Nunatsinni ukioq matuma ingerlanerani inuit innarluutillit pillugit inatsisissaq pillugu oqallinnerit sakkortuut ingerlanneqarput, kisianni suli angusaqarfiunngilaq. Suliamut attuumassuteqartut imminnut qanillivallaanngillat inatsisissap nutaap ilusilersorneqarnerani.

Inuit innarluutillit ulluat sioqqullugu partii Inuit Ataqatigiit aamma Siumut aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiissumminni oqaatigaat, innarluutillit innuttaasunut atugarisaasa pitsanngorsarnissaat suliarineqassasoq, tassunga ilanngullugu innarluutillit pillugit inatsisissaq nutaaq iluarsaanneqartoq suliarineqassasoq attuumassuteqartunik suleqateqarluni, taannalu 2025-mi saqqummiunneqartussaq, kiisalu oqaatigineqarpoq Kalaallit Nunaata pisussaaffiinut naleqquttuussasoq.

Aammattaaq aningaasaliisoqarpoq tusilartut 2025-mi isumasioqatigiinnissaannik ingerlanneqartussamik pilersaarusiorluni pisariaqartitsineq paasiniarlugu aammalu suliniutit pitsaassusaat qulakkeerniarlugit.

Aamma ukiup imaalinerani, tassa piffissami matumani aalajangiiffigineqassaaq Anja Hynne Nielsen, maannakkut inuit innarluutillit oqaaseqartartuattut atuuttoq, atuuffimmini ukiuni pingasuni sivitsorneqassanersoq imaluunniit Naalakkersuisut allamik oqaaseqartartussamik toqqaanissaminnik pilersaaruteqarnersut.

Inuit innarluutillit oqaaseqartartuattut inissisimanerup qanoq pineqarnissaa pillugu Sermitsiamit akissutissarsiniarpoq, tassami maanna atuuttup ukiuni pingasuni atorfeqartinneqarnera decembarip aallaqqaataani killissaminik naammassinnimmat.

Taamaattorli Air Greenland immikkuullarimmik malunnartitsivoq

Nunatsinni oqartussaasut akornanni nipaannersuaqaraluartoq, taamaattoq "solsikkemik oqaluttuaq" (naasoq seqiningasoq, aaqq.) Air Greenlandimit saqqummiunneqarpoq. 

Air Greenlandimi ippassamiit Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmi inunnut innarluuteqartunut ullorititaani "Solsikkemik qilerniusamut" ilaalerpoq, taamaalillunilu akuutitsineq, tikikkuminassuserlu inunnut ersinngitsumik innarluutilinnut annertusarniarneqarluni.

Inuit ersinngitsumik innarluutillit Air Greenlandimut ilaallutik angalasut ujamermik imaattumik solsikketalimmik atortut takussaalertussaapput.

- Solsikkemik qilerniusamik atugalik imaaliallaannaq takussaanngitsukkut annikinnerusunik piginnaasaqarnerminik taamaalilluni oqariartuuteqarpoq. Tassaasinnaavoq tarnikkut sianissutsikkulluunniit ilungersunartut soorlu, AHDH, autisme, anniaateqarneq, noqartarneq imaluunniit tusillassimaneq. Tamakku ataatsimut taaguutigaat takussaanngitsumik innarluuteqarneq, ima kinguneqarajuttartoq pineqartoq avatangiisiminit takkuitsoorneqarluni imaluunniit paatsoorneqarluni, Air Greenlandimit tusagassiuutitigut nalunaarutigineqarpoq, imalu nanginneqarluni:

- Solsikkemik suliniut nunarsuarmi tamarmi suliniutaavoq, siunertaarpiarluni ersinngitsumik innarluuteqarnerup imaluunniit ajuuteqarnerup ersarinnerulernissaa, suliniullu aallaqqaammut annermik mittarfinnut timmisartuutileqatigiinnullu tunngatinneqarpoq. Maanna Air Greenland nunarsuarmi tamarmi timmisartuutileqatigiit 19-issaatttut suliniummut atalerpoq.

Inuit innarluutillit atukkatik pillugit siuarsaanermi peqataatinneqassapput

Inuit innarluutillit aqutsinerat nunarsuarmi innarluutillit peqatigiiffiata oqariartaasia "Nothing About Us Without Us" ("Uagut pineqartilluta, uagut avaqqunneqassanngilagut", aaqq.) aallaavigineqarpoq, tassani naleqartitat imarisaat, peqataatitsinermut, sinniisuutitsinermut ilanngussinermullu tunngaviusumik piumasaqaatit ersersippaat, inuit innarluutillit inuunerminni atugassarititaasut namminneq ilusilersornissaannut kajumissaarlugit.

Nunarsuarmi inuit innarluutillit pillugit pilersaarusiortarnermi pingaarnerpaat ilagaat inuit innarluutillit piginnaasaannik aqutsinermillu siuarsaanissaq.

PAASISSUTISSAT INUIT
INUULLUUTILLIT PILLUGIT

Inuppassuit 1,3 milliardit missaannik amerlassusillit malunnaatilimmik innarluuteqarput. Tamanna nunarsuarmi inuppassuit 16 %-erivaat, imaluunniit inuit arfiniliugaangata ataaseq innarluuteqartarpoq.

Inuit innarluuteqartut innarluuteqanngitsunut sanilliullugu agguaqatigiissillugut ukiut 20-it inuunikinnerusarput.

Inuit innarluuteqartut marloriaammik aarlerinartorsiortarput soorlu misigissutsikkut isumatsassimarujussuarneq, astma, sukkornermik nappaat, aanaartoorneq, oqimaappallaarneq imaluunniit qarngup iluani peqqissuunnginneq nalaassinnaasarlugit.

Peqqissutsikkut naligiinnginneq pisarpoq pissutsinit naapertuilluanngitsunit inuit innarluuteqartut nalaataqartarnerisigut, soorlu nuanninngitsunik taaguusersorneqarlunilu ilisarnaasersugaasarneq, assigiinngisitsinermik misigititaaneq, piitsuuneq, ilinniartitaanermi suliffinnilu peqataanissamut mattusimaneqarneq aammalu peqqissutsikkut aaqqissuussinerni aporfiit.

Tusarfik: Naalagaaffiit Peqatigiiffiat

- Kingullermik ukiuni qulikkaani inuit innarluutillit kattuffiillu inunnik innarluutilinnik aallussisut (OPD-it) nunaminni allannguutissanik siuarsaasimapput, aammalu inuit peqatigiinnit aqutsineq tunngavigalugu suliniutit amerlasuut siuttuuffigisimavaat, namminneq pisinnaatitaaffitik atugarissaarnermillu siuarsaanissaq piinnarnagu, FN-imit oqaatigineqarpoq nangissutigineqarlunilu:

- Kisianni aamma peqataatitsinermik ineriartortitsineq siuarsarlugu, soorlu kikkunnut tamanut kiffartuussinernut tunngaviusunut tikikkuminassuseq periarfissaalersillugu; tamanna angusimavaat innersuussinermik, paasissutissanik katersinermik misissueqqissaarnermillu, kiisalu tapersersuineq siuarsaanermik akisussaaffimmillu suliniuteqarnermik, FN-imit oqariartuutigineqarpoq.

Tamanna pivoq nunarsuarmi nunat innarluutillit pillugit ukiumi qaangiuttumi politikkikkut isummersuutinik takussutissiisumik nalilersorneqarnerat pillugu oqallittoqannginnerani, kiisalu nunarsuarmi politikkikkut pingaarutilinnik tikkuussisunik siunnerfilersortoqalinnginnerani.

samfund forenede nationer inuiaqatigiit international dag for personer med handicap

ATORFIIT Se alle jobs

Powered by Labrador CMS