Nunarsuarmi inuit affaannit amerlanerusut
nunani tusagassiuutitigut kiffaanngissuseqarnermik unammilligassalinni maanna
inuupput.
Nunarsuarmi inuit affaannit amerlanerusut
nunani tusagassiuutitigut kiffaanngissuseqarnermik unammilligassalinni maanna
inuupput.
Atuagassiami Journalistenimi, Danmarkimi
tusagassiortut kattuffianni ilaasortaasut atuagassiaanni, RSF-ip nalunaarusiaa
pillugu allaaserisami allassimavoq Rusland, India, Venezuela, Kina Tyrkialu
taakkua ilagigaat.
Ukioq manna World Press Freedom Index-imi,
nunarsuaq tamakkerlugu tusagassiuutitigut kiffaanngissuseqarneq pillugu
misissuinermi, tusagassiortut nakuuserfigineqartarsimanerat, assersuutigalugu
Nigeriami aamma Afrikami Den Demokratiske Republik Congomi.
Aamma qinersinerni politikerit
tusagassiuutinik isornartorsiuisartut amerlanerujartuinnartut ajugaasarput.
Assersuutigalugu Argentinami præsidenti Javier Milei taamaaliorpoq, taassumalu
marsimi nunami tusagassiuutit annersaat Telami matuaa. Taassuma tusagassiorfik
'isumaqatissarsiortutut saamerlernut tapersersuisutut' taagorpaa.
RSF-ip aamma Tyrkiami tusagassiornermut
pissutsit ernummatigai, tassani naalakkersuisunik isornartorsiuisut
sakkortuumik naqisimaneqartarmata.
Gazami oktobarip arfineq-aappaani, Hamasip
Israelillu sorsunnerat aallartimmat, tusagassiortorpassuit toqutaasimapput.
Tusagassiortut 111-t toqutaasimasut AP allappoq. World Press Freedom Index 2024
naapertorlugu Palæstinami tusagassiortut kiffaanngissuseqarnerat 157-iuvoq,
nunanilu qulini tusagassiortunut isumannaatsuunnginnerpaanut ilaalluni.
Nunani avannarlerni tusagassiornerup
kiffaanngissuseqarnera suli ingerlalluarpoq.
Nunani kiffaanngissuseqarluni
tusagassiornissamut atugassarititaasut pitsaanerpaat Norgemiipput. Danmarki,
Sverige Finlandilu tulliullutik, pingajuullutik tallimaattullu inissisimapput.
Islandi normu 18-iuvoq USA-lu normu 55-iulluni.
Pisortaq: - Kalaallit Nunaanni
ajunnginneruvoq
- Nalunaarusiaq atuarakku isumaqarpunga
nunatsinni tusagassiortunut tusagassiuutinullu nakuusernerit sioorasaarinerillu
nunanit allanit misigineqartunit ajunnginnerusumik inissisimasut.
Tusagassiuutinut politikkikkut tatisineq eqqartortillugu uagut nunatsinni
tusagassiuutit sunniutaat tamat oqartussaaqataanerannilu atugassarititaasut
tusagassiuutinik peqqissunik pilersitsinissamut ajornartorsiutaanerupput,
Sermitsiaq.AG-mi pisortaaneq aaqqissuisuunerlu Masaana Egede oqarpoq.
Sermitsiaq.AG-mut pisortanit tapiissutit
aamma Namminersorlutik Oqartussat KNR-illu isumaqatigiissutaanni aningaasat
missingiutit annikippallaartut isumaqarpoq.
- Sermitsiaq.AG-p ukiumut 1,8 millionit
koruuninik Namminersorlutik Oqartussanit tapiissutigisartagai tusagassiuutinut
naqitanut atugassaapput. Ullutsinnili digitali atugaaneruvoq. Politikerit
kalaallit tusagassiuutit avatangiisii ullumikkut tamat oqartussaaqataanerannut
qanoq ittuussanersut isummersimanngillat. Taamaattumik tusagassiuutinut
isumaqatigiissummik nutaamik, ullutsinnut naleqquttumik suliaqartariaqarpugut,
Masaana Egede isumaqarpoq.
Tusagassiuutit pillugit
isumasioqatigiinneq
Tusagassorfiit allat sinniisui peqatigalugit 2024-miit 2034-mut
tusagassiuutit pillugit isumasioqatigiinnissamut septembarip aallartinnerani
Naalakkersuisut qaaqqummani taamaattumik nuannaarutigeqaa.
- Tamanna nuannaarutigeqaara. Maannakkut
arlaannik pisoqalerpoq, assersuutigalugu Namminersorlutik Oqartussani
tusagassiuutit qanoq ittuusariaqarnerannik eqqarsaatiginnittoqalerpoq. Tamanna
pitsaalluinnarpoq, Masaana Egede oqarpoq. - Ullutsinni tamat oqartussaaqataanerat eqqarsaatigalugu kalaallit
tusagassiorfiisa sinaakkutaat qanoq issanersut politikerit
isummerfigisimanngilaat. Taamaattumik tusagassiuutinut isumaqatigiissummik
nutaamik ullutsinnut naleqquttumik pisariaqarpugut, Masaana Egede isumaqarpoq.
