Nunat avannarliit aallaavittut: Issittumi illersuiniarneq misilittakkanillu paarlaasseqatigiinneq

Kultoorip Illorsuani Katuami ikinngutigiit ataatsimiittarfianiippugut. Iniuvoq takkajaaq inuit 40 missaat katersuussinnaallutik. Eqqumiitsuliortut tamarmik Pan- Arctic Visionimi (PAV) peqataasussat Issittumit tamarmiusumit Nunat avannarliit aallaavigalugit inuiaqatigiit katitigaanerat, illersuiniartarneq eqqumiitsuliornerullu imminnut atanerat pillugit piareersimallutik issiapput.

Aaqqissuussineq tamanut ammasoq aallarnerlugu Mirjo Palo erinarsorpoq, tassaasoq Norra Sverigemi Jåhkemåhkkemit, Sápmimit (Sverigep avannaani) peqataasoq.

Finlandimi noqartilimmik ileqquusunik nipilersorpoq erinarsorluni tuttunik unnersiutiginninnerusumik. Katersuussimasunut oqaluttuarpoq tuttu tamatigut qanoq silap pissusaanut, aatsitassarsiornermut orpinnillu piiaasarnermut naleqqussartartoq.

- Uumasuuvoq kusanartoq. Nerineqarsinnaavoq, amia atisaliarineqarluni. Immikkoortui tamarmik pingaartupilussuupput, erinarsulinnginnermini Mirja Palo ilaatigut oqarpoq.

Naalaartut ilaat niaquminnik sikisarput. Oqiliallannalaarpoq tuttu taamatut oqaluuserineqartoq tusaallugu, takutinneqarmat tuttu uagutsinnut kalaallinulli aamma taama pingaartinneqartigisoq.

- Nuan, isumaliorpunga issiavigalu nikisilaarlugu.

Mirja Palo nipilersorlunilu erinarsoreermat Norgep avannaaniit Amund Sjølle Sveen oqalugiarpoq.

Pan-Arctic Visionimi eqqumiitsuliornermi pisortaavoq (arctic director). Aammalu Nordtingimi eqqumiitsuliornermik politikkimilu pisortaavoq, Nunani avannarlerni inuiaat nomadit inatsisartuini.

Tassaavoq Issittumi nunasiaateqarnikkut avissaarnianut suleqatigiiffik, PAV-illu aallaavigisaa.

Oqaluttuarpoq, sooq Nunanut avannarlernut katersuuffeqarnissaq pisariaqartinneripput. Amund Sjølle Sveen erseqqissaavoq nunarsuup assinga qimerloortillugu isumaqarnartartoq Issittoq tassaasoq sumi tamaani toorninnguit qaqortut marlussuit, imminnut atanngitsut, pingaaruteqanngitsut najugaqarfigineqanngitsullu.

- Pissutsit piviusut silarsuaanni sumiiffiit taakku inuillu Nunani avannarlerniittut tassaapput nunalerutini, kultoorikkut naalakkersuinikkullu ataqatigiissut, oqarpoq.

- Taamaattumik Nordtingimi ukiuni kingullerni qulini Issittoq tamakkerlugu angalasimavugut ataatsimiittarluta, nalliuttorsiornermi isiginnaartitsinertut, naalakkersuinikkut oqalugiaatitut inuiaqatigiillu pillugit ataatsimiinnertut ittumik, imminut tatigilersitsisussamik, nipilersorluni, erinarsorluni qitillunilu soorunamilu innuttaasunik taasititsilluni, oqarpoq.

Aserorterineq pitsaalluinnartoq

Amund Sjølle Sveenip aamma suliniut aamma taavaa, Kalaallit Nunaannut attuumassuseqartoq, Norgemi Hans Egedep eqqaassutissaanut tunngasoq.

- Ukiorpassuarni taanna (Hans Egede, aaqq.) Danmarkimi Norgemilu sapiitsuliortutut unnersiutigineqartarpoq. Uanga nammineq Hans Egede pillugu ilisimasakitsupilussuuvunga siullermeertumik Nuuliannginninni. Imaassimassaaq Hans Egede Norgemi inunnut amerlanerpaanut tassaasoq inuk oqaluttuarisaanikkut pissanganartoq, sapiilluni imarpikkoorluni angalasimasoq, Amund Sjølle Sveen aallarniutaasumik oqarpoq.

Oqaluttuarportaaq Hans Egede Norgemi palasiusimasoq, 1686-imi inunngorsimasoq Kunngeqarfik Danmark-Norge sinnerlugu Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartortoq, Norgemilu arlalinnik eqqaassutissaqarluni.

- Ukioq manna Kalaallit inuiattut ullorsiorneranni juunip 21-ani aalajangerpugut eqqaassutissat taakku iliuuseqarfiginiarlutigit, oqarpoq, videolu minutsinik arlalinnik takissusilik takutillugu, tassani Nordtingimi suleqatigiit qilleruserlutik pisortatigoorpaluttunik allagartalerlugit, Hans Egede ajoqersuiartortutut naqissuserlugu nunasiaateqarniartutullu, neriuutigalugu eqqortoq ’tamaat’ inuiaqatigiinnut oqaluttuarissallugu.

Amund Sjølle Sveen oqaluttuarpoq, allagartat ullumikkut peerneqarsimasut.

- Oqaluttuunneqarpugut palasip nammineq allagartat peersimagai, quiassuarpoq.

Naalaartut illarput. Quiassuartoqarpoq. Akunnerni pingasuni isumasioqatigiinnermi naalaartutut pisariaqartitara.

Amund Sjølle Sveen Qacung Blancettimit kingoraarneqarpoq, taanna aamma PAV-imi peqataasuulluni Alaskameersoq. Alaskami Juneaumi nunat inoqqaavisa nipilersornikkut pikialaarfiani Árk’w Rockimi pisortaavoq kiisalu produceri Evgeny Goman, aamma PAV-imi peqataasoq Russian Arctic Exilemeersoq, suliatik saqqummiullugit. Ilisimasatik naalaartunut ingerlateqqippaat aaqqissuussisarnertillu. Kalaalliniit peqataavoq Susanne Andreassen, NAPA-mi pisortaq, siusinnerusukkullu Suialaa Arts Festivalimi pisortaasimasoq (Nuuk Nordisk Kulturfestivalitut ilisimaneqartumi), Issittumit tamarmit eqqumiitsuliornikkut kultoorikkullu sulianut atatillugit eqqarsaatersuutini saqqummiullugit.

Eqqumiitsuliorneq illersuiniartarnerlu

Isumasioqatigiinnerup immikkoortua siulleq naammassivoq. Inuit nikuillutik niutik tasitsaarpaat kaffimik nutaamik aallerlutik, ukiaanerani nilleqisumi iliuuserisinnaasat pitsaanersaattut misinnarluni. Piariaqaqisumik unitsiareernerup kingorna Sirí Paulsen, inuk, PAV-imilu dramaturgi eqqumiitsuliortoq, atuakkiortoq producerilu oqalugialerpoq. Aallarniutigalugu oqarpoq Kalaallit Nunaanneersuunngitsunut Danmarkimeersunullu paasisititsiniaalerluni Kalaallit Nunaat pillugu tusagassiuutit suut Danmarkimeersut nalaattarnerivut.

Sirí Paulsen Kalaallit Nunaanni Issittumilu eqqumiitsuliorneq illersuinartarnerlu pillugit oqaluttuarpoq, Aka Hansen eqqumiitsuliortoq, filmiliortartoq suliniuteqartartorlu ilanngulluni.

Isumasioqatigiinneq naggaserneqarpoq eqqumiitsuliortoq Asmund Havsteen-Mikkelsen filmiliortartoq Jørgen Chemnitz peqatigalugu kiisalu Nuuk Kunstmuseumimi pisortaq Nivi Christensen ataatsimoorlutik eqqumiitsuliornikkut suliniut Melting Barricades Kalaallit Nunaanni sakkutuuliisoq pillugu oqaluttuarput.

Isumasioqatigiinneq naammassimmat misigisimavunga Issittumi assigiissutsivut nukivullu pillugit ilisimasaqarnerulersimallunga. Misigisaq nuannerpoq nalunagu pinngortitarsuup kusanartup peqqarniitsullu saniatigut Issittumi pissutsit piviusut ulluinnarni naapittakkavut paarlaateqatigiissutigigivut.