Kultoorip Illorsuani Katuami
ikinngutigiit ataatsimiittarfianiippugut. Iniuvoq takkajaaq inuit 40
missaat katersuussinnaallutik. Eqqumiitsuliortut tamarmik Pan-
Arctic Visionimi (PAV) peqataasussat Issittumit tamarmiusumit
Nunat avannarliit aallaavigalugit
inuiaqatigiit katitigaanerat, illersuiniartarneq eqqumiitsuliornerullu imminnut atanerat pillugit
piareersimallutik issiapput.
Aaqqissuussineq tamanut ammasoq aallarnerlugu Mirjo Palo
erinarsorpoq, tassaasoq Norra
Sverigemi Jåhkemåhkkemit, Sápmimit (Sverigep avannaani) peqataasoq.
Kultoorip Illorsuani Katuami
ikinngutigiit ataatsimiittarfianiippugut. Iniuvoq takkajaaq inuit 40
missaat katersuussinnaallutik. Eqqumiitsuliortut tamarmik Pan-
Arctic Visionimi (PAV) peqataasussat Issittumit tamarmiusumit
Nunat avannarliit aallaavigalugit
inuiaqatigiit katitigaanerat, illersuiniartarneq eqqumiitsuliornerullu imminnut atanerat pillugit
piareersimallutik issiapput.
Aaqqissuussineq tamanut ammasoq aallarnerlugu Mirjo Palo
erinarsorpoq, tassaasoq Norra
Sverigemi Jåhkemåhkkemit, Sápmimit (Sverigep avannaani) peqataasoq.
Finlandimi noqartilimmik ileqquusunik nipilersorpoq erinarsorluni tuttunik unnersiutiginninnerusumik. Katersuussimasunut
oqaluttuarpoq tuttu tamatigut qanoq silap pissusaanut, aatsitassarsiornermut orpinnillu piiaasarnermut naleqqussartartoq.
PAN-ARCTIC VISION
Pan-Arctic Vision Issittumi sumiiffinnut nunarsuarmi tamarmi naapeqatigiinnermi soorlu OL-imi
Eurovisionimilu nammineq erfalasoq atorlugu peqataasinnaannginnermut akissutitut ippoq.
Suliniutaavoq anguniarneqarluni
Issittoq tamakkerlugu inuit katersuutsinnissaat, tassalu nunat inoqqaavi inoqqaarinngisaallu, erinarsoqatigiinniarluni, Issittoq
tamakkerlugu kinaassutsimik pilersitsiniarluni ataatsimoorlunilu,
sumiiffinni ataatsimoorluni imminut tatigilernissaq nukittorsarlugu. Pan-ArcticVision oqaaseqaatinut tamanut, allatanut erfalasunillu tamanik tikilluaqqusivoq
– ima oqariartaaseqarluni: Pan-
ArcticVision – erinarsorneq, ataatsimoorneq nammineernerlu!
Immikkoortuni arlalinni eqqumiitsuliortut nersornaaserneqarsinnaapput. Siorna kalaallit nipilersoqatigiivi Nuija nersornaaserneqarput ’Aappaagumut qaaqqusisuunissami’, kiisalu erinarsuummut Issittumeersuunerpaasumut.
- Uumasuuvoq kusanartoq. Nerineqarsinnaavoq, amia atisaliarineqarluni. Immikkoortui tamarmik pingaartupilussuupput, erinarsulinnginnermini Mirja Palo
ilaatigut oqarpoq.
Naalaartut ilaat niaquminnik
sikisarput. Oqiliallannalaarpoq
tuttu taamatut oqaluuserineqartoq
tusaallugu, takutinneqarmat tuttu
uagutsinnut kalaallinulli aamma
taama pingaartinneqartigisoq.
- Nuan, isumaliorpunga issiavigalu nikisilaarlugu.
Mirja Palo nipilersorlunilu erinarsoreermat Norgep avannaaniit
Amund Sjølle Sveen oqalugiarpoq.
Pan-Arctic Visionimi eqqumiitsuliornermi pisortaavoq (arctic director). Aammalu Nordtingimi eqqumiitsuliornermik politikkimilu
pisortaavoq, Nunani avannarlerni
inuiaat nomadit inatsisartuini.
Tassaavoq Issittumi nunasiaateqarnikkut avissaarnianut suleqatigiiffik, PAV-illu aallaavigisaa.
Oqaluttuarpoq, sooq Nunanut
avannarlernut katersuuffeqarnissaq pisariaqartinneripput. Amund
Sjølle Sveen erseqqissaavoq nunarsuup assinga qimerloortillugu isumaqarnartartoq Issittoq tassaasoq
sumi tamaani toorninnguit qaqortut marlussuit, imminnut atanngitsut, pingaaruteqanngitsut najugaqarfigineqanngitsullu.
- Pissutsit piviusut silarsuaanni
sumiiffiit taakku inuillu Nunani
avannarlerniittut tassaapput nunalerutini, kultoorikkut naalakkersuinikkullu ataqatigiissut, oqarpoq.
- Taamaattumik Nordtingimi
ukiuni kingullerni qulini Issittoq tamakkerlugu angalasimavugut ataatsimiittarluta, nalliuttorsiornermi
isiginnaartitsinertut, naalakkersuinikkut oqalugiaatitut inuiaqatigiillu
pillugit ataatsimiinnertut ittumik,
imminut tatigilersitsisussamik, nipilersorluni, erinarsorluni qitillunilu
soorunamilu innuttaasunik taasititsilluni, oqarpoq.
Aserorterineq
pitsaalluinnartoq
Amund Sjølle Sveenip aamma suliniut aamma taavaa, Kalaallit Nunaannut attuumassuseqartoq,
Norgemi Hans Egedep eqqaassutissaanut tunngasoq.
- Ukiorpassuarni taanna (Hans
Egede, aaqq.) Danmarkimi Norgemilu sapiitsuliortutut unnersiutigineqartarpoq. Uanga nammineq Hans Egede pillugu ilisimasakitsupilussuuvunga siullermeertumik Nuuliannginninni. Imaassimassaaq Hans Egede Norgemi
inunnut amerlanerpaanut tassaasoq inuk oqaluttuarisaanikkut pissanganartoq, sapiilluni imarpikkoorluni angalasimasoq, Amund
Sjølle Sveen aallarniutaasumik
oqarpoq.
Oqaluttuarportaaq Hans Egede
Norgemi palasiusimasoq, 1686-imi
inunngorsimasoq Kunngeqarfik
Danmark-Norge sinnerlugu Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartortoq, Norgemilu arlalinnik eqqaassutissaqarluni.
- Ukioq manna Kalaallit inuiattut
ullorsiorneranni juunip 21-ani aalajangerpugut eqqaassutissat
taakku iliuuseqarfiginiarlutigit,
oqarpoq, videolu minutsinik arlalinnik takissusilik takutillugu, tassani Nordtingimi suleqatigiit qilleruserlutik pisortatigoorpaluttunik allagartalerlugit, Hans Egede
ajoqersuiartortutut naqissuserlugu
nunasiaateqarniartutullu, neriuutigalugu eqqortoq ’tamaat’ inuiaqatigiinnut oqaluttuarissallugu.
Amund Sjølle Sveen oqaluttuarpoq, allagartat ullumikkut peerneqarsimasut.
- Oqaluttuunneqarpugut palasip
nammineq allagartat peersimagai,
quiassuarpoq.
Naalaartut illarput. Quiassuartoqarpoq. Akunnerni pingasuni
isumasioqatigiinnermi naalaartutut pisariaqartitara.
Amund Sjølle Sveen Qacung
Blancettimit kingoraarneqarpoq,
taanna aamma PAV-imi peqataasuulluni Alaskameersoq. Alaskami
Juneaumi nunat inoqqaavisa nipilersornikkut pikialaarfiani Árk’w
Rockimi pisortaavoq kiisalu produceri Evgeny Goman, aamma
PAV-imi peqataasoq Russian Arctic
Exilemeersoq, suliatik saqqummiullugit. Ilisimasatik naalaartunut ingerlateqqippaat aaqqissuussisarnertillu.
Kalaalliniit peqataavoq Susanne Andreassen, NAPA-mi pisortaq,
siusinnerusukkullu Suialaa Arts
Festivalimi pisortaasimasoq (Nuuk
Nordisk Kulturfestivalitut ilisimaneqartumi), Issittumit tamarmit eqqumiitsuliornikkut kultoorikkullu sulianut atatillugit eqqarsaatersuutini saqqummiullugit.
Eqqumiitsuliorneq
illersuiniartarnerlu
Isumasioqatigiinnerup immikkoortua siulleq naammassivoq.
Inuit nikuillutik niutik tasitsaarpaat kaffimik nutaamik aallerlutik, ukiaanerani nilleqisumi iliuuserisinnaasat pitsaanersaattut misinnarluni.
Piariaqaqisumik unitsiareernerup kingorna Sirí Paulsen, inuk,
PAV-imilu dramaturgi eqqumiitsuliortoq, atuakkiortoq producerilu
oqalugialerpoq. Aallarniutigalugu
oqarpoq Kalaallit Nunaanneersuunngitsunut Danmarkimeersunullu paasisititsiniaalerluni Kalaallit Nunaat pillugu tusagassiuutit
suut Danmarkimeersut nalaattarnerivut.
Sirí Paulsen Kalaallit Nunaanni
Issittumilu eqqumiitsuliorneq illersuinartarnerlu pillugit oqaluttuarpoq, Aka Hansen eqqumiitsuliortoq, filmiliortartoq suliniuteqartartorlu ilanngulluni.
Isumasioqatigiinneq naggaserneqarpoq eqqumiitsuliortoq Asmund Havsteen-Mikkelsen filmiliortartoq Jørgen Chemnitz peqatigalugu kiisalu Nuuk Kunstmuseumimi pisortaq Nivi Christensen
ataatsimoorlutik eqqumiitsuliornikkut suliniut Melting Barricades
Kalaallit Nunaanni sakkutuuliisoq
pillugu oqaluttuarput.
Isumasioqatigiinneq naammassimmat misigisimavunga Issittumi assigiissutsivut nukivullu pillugit
ilisimasaqarnerulersimallunga.
Misigisaq nuannerpoq nalunagu
pinngortitarsuup kusanartup peqqarniitsullu saniatigut Issittumi
pissutsit piviusut ulluinnarni naapittakkavut paarlaateqatigiissutigigivut.